tarveselvitys2

Kaupunginhallitus hyväksyi 20.2.2017 kuudennessa käsittelyssään Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen. Äänestyksen jälkeen KH päätti samalla, että kaupunkipuiston rajausta muutetaan. Kuka muuttaa ja miten, jäi epäselväksi. Samoin se, kuinka kaupunkilaisia on tarkoitus kuulla asiassa. Päätöksestä ei oikeastaan lainkaan ilmene, mitä on päätetty!

Jo tarveselvityksessä kaupunkipuiston aluerajaus jäi Eteläpuiston kohdalla epäselväksi. Oikein tarkkaan katsoen kartasta saattaa havaita kapean harmaanvihreän rantakaistan, jonka hyvällä tahdolla voinee tulkita osaksi kaupunkipuistoverkostoa. Kapeammaksi viherkaistaa tuskin enää voi kuristaa. Yhteyttä Näsinpuisto- Hämeenpuisto – Eteläpuisto -akseliin ei kartalta enää löydy.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää Ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta. Kaupungin edustajat ovat antaneet ymmärtää, että rajauksella on ministeriön siunaus ”mustaa valkoisella”.

Loogisen päättelyn keinoin voidaan todeta:

1.   Jos Tampereelle perustetaan kansallinen kaupunkipuisto, Eteläpuisto nykyisessä laajuudessaan on olennainen osa sitä viherverkoston solmupisteenä ja ”helmenä” sekä historiallisen jatkumon edustajana.

2.   Ympäristöministeriölle on tärkeää viedä kansainvälistäkin kiitosta saanut kansallisten kaupunkipuistojen hanke kunnialla päätökseen hyväksymällä Tampereen puisto projektin viimeiseksi kruununjalokiveksi. Muut ehdolla olleet kaupungit ovat jo rakennushankkeillaan ajaneet onnensa ohitse.

3.   Tampereen kaupunki ottaisi mielellään kansallisen kaupunkipuiston tuoman mainehyödyn mutta ilman rajoituksia esimerkiksi Eteläpuiston rakentamishanketta kohtaan.

4.   Tampere on ilmeisesti kiristänyt ympäristöministeriöltä siunauksen esittämälleen rajaukselle uhkauksella, että hakemusta ei muutoin tule.

5.   Ministeriö joutuu seinää vasten asetettuna hyväksymään kiristyksen toteamalla, että ”riittävä viher- ja siniyhteys” turvaa kaupunkipuiston yhtenäisyyden. Se, että pohjois-eteläsuuntainen yhteys katkeaa, unohtuu. Samoin se, että kaupungille jää vapaat kädet Eteläpuiston historiallisesti arvokkaan muotopuutarhan tuhoamiselle, joka tosin kaunistellen leimataan ”kehittämiseksi”. Termi ”siniyhteys” antaa ymmärtää, että Pyhäjärvi osana kaupunkipuistoa jollain tavoin muka korvaisi täysin onnettomaksi jäävää maayhteyttä.

6.   Tässä unohdetaan täysin ympäristöministeriön ylevä tavoite: ”Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelu ja -rakentamista”

Näyttää siltä, että sekä Tampereen kaupunki että ympäristöministeriö joutuvat turvautumaan pitkälle menevään itsepetokseen kompromissia viilatessaan. Pitääkö meidän suostua tähän vedätykseen?

Eteläpuiston asemakaavaa ollaan viemässä ”sammutetuin lyhdyin” kuntavaalien jälkeen toukokuussa nykyisen valtuuston päätettäväksi. Näin on jo jossain päätetty/sovittu, vaikka ehdotusvaiheen lausuntoja ja muistutuksia vasta käsitellään. ELY-keskuksen ja kansalaisten perusteltuja kannanottoja ei ole aikomuskaan ottaa huomioon. Osallistavaa demokratiaa tamperelaisittain.

Kansalliset kaupunkipuistot turvaavat kaupungin luonto- ja maisema-arvoja (YM 9.4.2015)
Mainokset