huhtikuu -18 135

”Tampere suunnittelee ja rakentaa” -tiedotteessa julkaistiin maaliskuussa lakisääteinen vuotuinen kaavoituskatsaus. Hämmennystä herätti erityisesti Eteläpuiston kohtalo. Pormestariohjelmassa luvatusta uudesta suunnitelmasta varsinaiselle puistoalueelle ei ohjelmassa löydy sanaakaan. ”Viiden tähden keskusta” -kehittämisohjelman kuvituksessa Eteläpuisto esitetään edelleen yhtenä keskeisenä rakennuskohteena. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hanketta luvataan viedä eteenpäin, ja Eteläpuiston kohta todetaan yhdeksi ratkaisuja vaativaksi kohdaksi.

Sekä pormestariohjelman linjaus, keskustan kehittämisohjelman päivittäminen että kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus edellyttäisivät luvattua ”uutta suunnitelmaa”. Tilanteen selkiinnyttämiseksi pyysimme kaavoituksesta vastaavalta apulaispormestari Aleksi Jäntiltä vastausta avoimiin kysymyksiin ja lupasimme julkaista vastaukset blogisamme.

Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaukset Eläköön Eteläpuisto ry:n kysymyksiin:

1.                Kuka ja missä on päättänyt asemakaavatyön jäädyttämisestä vastoin pormestariohjelmaa?

Jäntti:   Pormestariohjelmassa ei ole mainittu Eteläpuiston kaavan aikataulusta mitään, joten sen etenemisessä ei ole toimittu pormestariohjelman vastaisesti. Minä, apulaispormestari Aleksi Jäntti olen omana kantanani selvästi ilmaissut kaavavalmistelulle, että käytettävissä olevat, rajalliset resurssit on ohjattava Eteläpuistosta Hiedanrannan suunnitteluun. Minulla ei ole yhtään työnjohdollista alaista, joten en voi antaa käskyjä tai määräyksiä, mutta Hiedanrannan etenemisen näkökulmasta olen erittäin tyytyväinen siitä, että tahdonilmaukseni on otettu huomioon.

2.                Miksi on tarpeen odottaa KHO:n ratkaisua yleiskaavavalituksesta, jos tarkoitus on todella säilyttää Eteläpuisto?

Jäntti:   Koska ennen ratkaisua ei ole tarkoituksenmukaista viedä suunnittelua eteenpäin etenkään, kun resursseja tarvitaan myös muualla. Olen ilmaissut kantanani, että asiaan tulee palata aikaisintaan oikeusprosessin päätyttyä.

3.                Jos KHO sattuu hyväksymään kaupungin yleiskaavavalituksen, aiotaanko Eteläpuistoa koskevat lupaukset ja sopimukset unohtaa?

Jäntti:   Minulla ei ole tietoa kaupungin antamista lupauksista tai sopimuksista Eteläpuistoon liittyen, mutta pidän tärkeänä sitä, että kaupunki näyttäytyy luotettavana sopimuskumppanina.

4.                Miksi Viiden tähden keskusta -ohjelman visioita levitellään edelleen julkisuudessa ilman mitään selvennyksiä Eteläpuiston suhteen?

Jäntti:   Keskustan kehittämisohjelmassa esitellään hankkeita sellaisina, kuin ne viimeisimmässä kaupunginhallituksen hyväksymässä versiossa ovat. Osa hankkeista on jo rakenteilla, osa suunnitteilla ja osa visiotasolla. Ohjelmassa ja videoissa todetaan: ”Mahdollinen kaupunkimaisema 2030 jos visiot toteutuvat…yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa”. Eteläpuiston lisäksi myös muissa kehittämisohjelman hankkeissa voi tulla muutoksia suunnitelmiin tai visioihin.

5.               Miten on tarkoitus ottaa huomioon laaja kansalaismielipide Eteläpuiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena asemakaavan jatkotyössä, keskustan kehittämisohjelman päivityksessä ja kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa?

Jäntti:   Kansalaismielipiteet on tarkoitus ottaa huomioon huolellisesti, mm. maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Keskustan osayleiskaavassa Eteläpuiston alue on osoitettu asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi ja asuntovaltaisen täydennysrakentamisen alueeksi. Maankäytön ratkaisujen pohjalla on yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liittyviä arvoja. Alue tulee suunnitella siten, että rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita, toimintoja ja reittejä.

Nähtävillä olleessa asemakaavaehdotuksessa oli kehitetty ranta-aluetta kaupunkilaisten yhteisenä laadukkaana virkistysalueena monipuolisine toimintoineen, palveluineen ja jatkuvine virkistysreitteineen. Tämä on ollut yhdensuuntaista kansallisen kaupunkipuistonkin valmistelun näkökulmasta. Kaavatyössä tullaan tiedostamaan ja huomioimaan alueen merkitys koskimiljöön ja Pyynikin yhdistäjänä sekä laadukkaana rantapuistona. Nämä tekijät ovat avainkysymyksiä myös kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Valmistelun edetessä voidaan tarkentaa, mikä alue liitetään mahdolliseen kaupunkipuistorajaukseen.

6.                       Miten näissä suunnitelmissa turvataan kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kun ne aiemmissa vaiheissa ovat jääneet näennäispuuhasteluksi.

Jäntti:   Väite näennäispuuhastelusta ei pidä paikkaansa. Eteläpuiston kaavaprosessin yhteydessä on saatu runsaasti palautetta sekä suunnitelmien puolesta että niitä vastaan. Kaavan valmistelussa on käytetty poikkeuksellisen laajaa osallistamista ja vuorovaikutusta, ja suunnitelmaa on muutettu prosessin aikana saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Kaavaratkaisu ei edusta vain yhden intressitahon näkemystä, vaan siinä on otettu huomioon lukuisat ei tavoitteet ja reunaehdot. Näin tullaan toimimaan myös jatkovalmistelussa.

Apulaispormestari Jäntin vastausten arviointia:

Kiitokset apulaispormestarille asiaan paneutumisesta. Vastaukset kuitenkin jättävät edelleen sijaa arvailuille.

Olennainen kysymys on, tullaanko pormestariohjelmassa sovittu uusi, Eteläpuiston puistomaisena virkistysalueena säilyttävä suunnitelma laatimaan kuluvan valtuustokauden aikana. Kaavoituskatsauksessa kysymys sivuutettiin täysin ja nytkin siihen jää yksiselitteinen vastaus saamatta.

Jos tarkoitus on toimia lupauksen mukaan, ei pitäisi olla tarvetta puolustella hallinto-oikeuden kumoamaa yleiskaavaa eikä jo pormestariohjelmassa hylättyä asemakaavaehdotusta.

Tiedossa on, että sekä virkakunnan että päättäjien piirissä on haluja lykätä koko asia seuraavien kuntavaalien yli, jolloin nykyisen pormestariohjelman linjaukset eivät enää sido osapuolia. Verukkeita tähän on riittävästi myös KHO:n yleiskaavaratkaisun jälkeen.

Jos huolemme on turha, sen kernaasti kuulisimme.

Asemakaavatyön yhteydessä olemme kokeneet osallistumisen näennäiseksi ja turhauttavaksi, mutta yksilöityyn kritiikkiin emme ole saaneet vastauksia. Miten aito vaikutusmahdollisuus aiotaan käytännössä turvata jatkossa, jää edelleen yksilöityä vastausta vaille. Toivomme, että voimme osaltamme olla mukana kehittämässä laajasti hyväksyttävää, Eteläpuiston nykyiset arvot säilyttävää ja niitä kehittävää ratkaisua hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken.

”Viiden tähden keskusta” -kehittämisohjelman esitteleminen kaavoituskatsauksessa ilman mainintaa, että Eteläpuiston kohdalta suunnitelma on jo vanhentunut, on herättänyt kaupunkilaisissa laajalti hämmennystä. Tätä lisää ohjelmasta vastaavan kehittämispäällikkö Tero Tenhusen tuoreehko kannanotto, että Eteläpuisto on tärkeitä keskustan asuntorakentamiskohteita (AL 8.4.2018).  Selvennystä ristiriitaiseen viestintään jäimme edelleen kaipaamaan.

Kannamme huolta myös siitä, että Eteläpuiston luvatun uuden suunnitelman viivästyminen vaarantaa Tampereen kansallisen kaupunkipuistohankkeen toteutumisen. Aikaikkuna uusien kaupunkipuistojen perustamiselle on umpeutumassa. Kaupunkipuiston aluerajaus on esitettävä sekä hakemuksessa että hoito- ja käyttösuunnitelmassa, joten se on ratkaistava myös Eteläpuiston kohdalta.

Näihin huolenaiheisiin toivomme jatkokeskustelussa vastauksia.

On ehkä syytä muistuttaa, että Eläköön Eteläpuisto ry ei suinkaan vastusta asuntorakentamista, kunhan se ei hävitä olemassa olevaa puistoa. Rantavyöhykettä voi ja tulee kehittää kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena. Tämä ei kuitenkaan edellytä historiallisesti arvokkaan ylätasanteen puiston hävittämistä. Ymmärsimme tästä jo kohta vuosi sitten sovitun. Lupausten lunastamisen perään nyt vain kyselemme.

 

Mainokset