Kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus
Eteläpuiston ylätasanne rajattu pääosin ulkopuolelle
Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?
Kansalliset kaupunkiuistot ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia laajoja ja kansallisesti merkittäviä puistokokonaisuuksia. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena.
Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston hyväksyy kaupungin hakemuksesta ympäristöminsteriö. Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa.
Eteläpuiston kaavoituksen käänteitä
Eteläpuiston asemakaavoitus käynnistyi vuonna 2015 kansainvälisen arkkitehtikil-pailun pohjalta. Kilpailussa piti ratkaista 1 500 – 1 800 asukkaan sijoittaminen Nalkalan ja Eteläpuiston alueelle. Voittajaehdotuksen asukasluvuksi tuli kilpailuohjelman vastaisesti 2 710. Lukuisten vaiheiden jälkeen vuoden 2016 lopussa asetettiin nähtäville asemakaavaehdotus, jonka mitoitus oli 2 800 asukasta ja 1 000 työ-paikkaa. Hanke riistäytyi prosessin aikana käsistä.
Eteläpuiston puolustamiseksi syntyi voimakas kansanliike. Kuntavaalien alla 2017 jokaisen puolueen ehdokkaat joutuivat myöntämään, ettei kaavaa voida viedä sellaisenaan eteenpäin. Kesäkuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa sovittiin, että Eteläpuistoon tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.
Annettu lupaus on jäänyt toteutumatta. Luvattua uutta suunnitelmaa ei ole edes aloitettu – verukkeet vain ovat vaihdelleet. On ilmeistä, että pitkälti näkymättömät mutta vahvat voimat ajavat kaavoitusta seuraavalle valtuustokaudelle, jolloin pormestariohjelman linjaukset eivät enää sido käsiä.
Eteläpuisto ja kansallinen kaupunkipuisto
Eteläpuisto, erityisesti sen yli satavuotias ylätasanteen puisto, täyttää kiistatta kaikki kaupunkipuistolle asetetut vaatimukset. Yhtenäisyyden ja jatkuvuuden vaatimusten johdosta Eteläpuisto on myös välttämätön osa kaupunkipuistoa – ilman sitä ei kaupunkipuistoa Tampereelle tule.
Itsestään selvää olisi osoittaa Eteläpuisto kokonaan kaupunkipuistoksi. Näin tur-vattaisiin sen erityisten arvojen säilyminen ja kehittäminen, mikä on lainsäätäjän tarkoitus.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus on nähtävillä 2.9.-1.10.2019, jolloin siitä on tilaisuus esittää mielipiteitä. Ehdotuksessa Eteläpuisto on jätetty suurelta osin kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Arvokkaasta ylätasanteesta vain Hämeenpuiston levyinen riekale on osoitettu epämääräisellä muutosalue-merkinnällä.
Keskeinen osa puistosta kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Kyseessä on valtioneuvoston hyväksymä val-takunnallinen suojeluohjelma (RKY 2009). Tästäkin rajauksesta vain puolet on tarkoitus osoittaa muutosalueeksi.
Muutosalueelle on tarkoitus kirjoittaa määräyksiä, joiden väitetään turvaavan kaupunkipuiston tavoitteet. Nämä määräykset, joita siis ei vielä ole, eivät kuitenkaan ulotu muutosalueen ulkopuolelle – siis pääosalle ylätasanteen arvokkainta puistoa. Muutosalue-termiä ei laki tunne, eikä sellaista ole yhdessäkään muussa Suomen kaupunkipuistossa.
Rajaus jättää näin täysin vapaat kädet kaavoittaa Eteläpuisto tehorakentamiselle, vaikka pormestariohjelmassa 2017 tämä vaihtoehto hylättiin ja luvattiin säilyttää alueen puistomainen virkistyskäyttö. Rajausehdotusta käsittelevässä asukasillassa 4.9.2019 apulaispormestari Aleksi Jäntti kertoi, että rajauksella halutaan säilyttää kaupungin toimintavapaus kaavoituksessa. Vahvistui myös, että rajaus perustuu pormestariohjelmassa jo hylättyyn kaavaehdotukseen.
Rajausehdotus ei lainkaan turvaa Eteläpuiston erityisten arvojen säilyttämistä ja kehittämistä, eikä näin ole edes tarkoitettu. Se ei näin täytä kansallisen kaupunkipuiston keskeisintä tavoitetta.
Asukasillassa apulaispormestari Jäntti kertoi myös, että pormestariohjelman linjaus Eteläpuiston uudesta suunnitelmasta on niin monitulkintainen, ettei suunnittelua ole edes aloitettu. Poliittista konsensusta työn pohjaksi ei ole. Tätähän ei ole tohdittu aiemmin kertoa, vaan vitkuttelulle on esitetty muita verukkeita. Tosiasiassa juuri linjauksen monitulkintaisuudenkin vuoksi olisi välttämätöntä nyt tehdä se uusi suunnitelma; konkretisoida se, mitä on tullut luvatuksi.
Tuoreessa pormestariohjelman päivityksessä Eteläpuiston kohtaa ei tarkistettu. Lupaus on siis pidetty edelleen voimassa, mutta ei ole aikomustakaan lunastaa lupausta. Voiko kansalaisten antamaa valtakirjaa enää selvemmin väärinkäyttää?
Aikeissa on jatkaa kaavoitusta De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan osalta. Voimassa olevan yleiskaavan määräys edellyttää asemakaavan pohjaksi kokonaissuunnitelmaa alueelle. Tällaiseksi ei jo kertaalleen hylätty kaavaratkaisu käy. Siksikin tarvitaan päivitetty kokonaissuunnitelma, jonka pohjalta asemakaavoitus voisi edetä vaiheittain. Kaupunkipuistorajaus voitaisiin tehdä harkitun ja kestävän ratkaisun pohjalta.
Uusi suunnitelma mahdollistaisi myös Eteläpuiston kehittämisen pysyvin, laadukkain ja kestävin ratkaisuin. Nyt kaikkia toimia leimaa kokonaisnäkemyksen puute, sattumanvaraisuus, tilapäisyys ja brutaali merikonttiestetiikka.
Ansaitseeko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi havitteleva Tampere parhaan mahdollisen kaupunkipuiston vai tuskin edes minimivaatimukset täyttävän tilkkutäkin. Voiko historiallisen kulttuuriaarteensa hävittävä Tampere olla uskottava kulttuuripääkaupunki? Onko hiekkakentän ja pysäköintialueiden leimaama keskustan ranta kulttuuripääkaupungin statuksen mukainen?
Vuosia vellonut epävarmuus puiston kohtalosta voisi saada kokonaissuunnitelmassa alueen arvon mukaisen ja laajasti hyväksyttävän ratkaisun. Ennen muuta jatkuvasti kasvava epäluottamus viranhaltijoiden ja päättäjien todellisten aikomusten suhteen saisi kunniallisen päätöksen.
Kaikki tämä on ratkaistavissa uudella suunnitelmalla. Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen arvonsa ja ansionsa mukaisesti on tahdon asia.
Päättäjien on kyettävä tekemään vaikeitakin ratkaisuja. Kaupunkia tulee kehittää pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Avoimia riidanaiheita on turha pitää hengissä, kun ne voidaan ja tulee kuitenkin ratkaista.
Mitä on tehtävissä?
Rajausehdotus on asetettu nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kannanottojen aika on juuri nyt.
Jos Eteläpuisto halutaan säilyttää, pitää vaatia, että:
- Eteläpuisto tulee sisällyttää kokonaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.
- Pormestariohjemassa luvattu ”uusi suunnitelma” tulee tehdä pikaisesti, jotta kaupunkipuiston rajaus Eteläpuiston kohdalla voidaan tehdä tutkitun, perustellun ja laajasti hyväksyttävän kokonaisnäkemyksen pohjalta.
Kannanotot voi esittää:
- Kirjallisesti osoitteella: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, 33101 Tampere, käyntiosoite Aleksis Kiven katu 14–16 C
- Sähköpostitse: kirjaamo@tampere.fi
Mielipiteessä tulee mainita asian diaarinumero: TRE:4923/11.04.00/2018.
Mielipiteitä ja kommentteja rajausehdotuksesta haetaan myös karttakyselyllä. Kysely on avoinna 1.10.2019 saakka. Linkki kyselyyn
Karttakysely on käyttäjälle hankalan oloinen, mutta sen läpi punnertaminen maksaa vaivan. Lopussa on sijaa vapaamuotoisille kannanotoille.
Seuraavaksi sitten joudumme paimentamaan, että valmistelijat ja päättäjät ottavat aidosti huomioon kansalaisten perustellut kannanotot. Tämä ei ole itsestäänselvyys, mutta meillä on oikeus vaatia sitä.
LINKKEJÄ:
Ympäristöministeriö kansallisista kaupunkipuistoista
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)
Tampereen kansallisesta kaupunkipuistosta
Pelastetaan Eteläpuisto! 