Näin uutisoi YLE Tampere 19.5.2020. Päätelmä perustui valtuustoryhmien vetäjille tehtyyn sähköpostikyselyyn.

Eteläpuisto on ”pelastettu” aiemmin jo neljä kertaa:

  • Aamulehden vaalipaneelissa 5.4.2017 jokaisen ryhmän edustaja lupasi, ettei tuolloin vireillä ollutta asemakaavaa viedä sellaisenaan hyväksyntään. ”Vaalit pelastivat Eteläpuiston” (Aamulehti).
  • Pormestariohjemassa kesäkuussa 2017 luvattiin: ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”
  • Pormestariohjelman päivitys syyskuussa 2019: ei muutosta Eteläpuistolinjaukseen.
  • Kaupunginhallitus 25.11.2019: Kaupunginhallitus uudisti yksimielisesti pormestariohjelman linjauksen. ”Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.”

YLE Tampereen saamat vastaukset osoittavat jonkinlaista liikehdintää puiston säilyttämisen suuntaan. Edelleen kuitenkin näkyy lupausten ympäripyöreys ja viittaukset ”uuteen suunnitelmaan”, joka kuitenkin aiotaan lykätä seuraavalle valtuustokaudelle – ja uuden pormestariohjelman aikaan.

Kernaasti uskoisi tämänkin kertaisiin lupauksiin ”viidennestä pelastuksesta”. Naiivia uskoa kuitenkin nakertaa pahoin se, että reilu viikko sitten kaupunginhallitus hyväksyi – jälleen yksimielisesti – Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen. Siinä asemakaavahistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä Eteläpuiston ylätasanne oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä ranta-alue on osoitettu hämäräksi jääneellä ”muutosalue”-merkinnällä.

Syyskuussa 2019 jätettiin kaupunkipuiston rajausehdotuksesta kaikkiaan 461 kannanottoa. Näistä valtaosa koski Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Näiden esitysten perustelut oli jätetty pois kaupunginhallituksen kokousaineistosta. Perusteluja sille, miksi nämä lukuisat vaatimukset tuli hylätä, ei myöskään esitetty. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava. Kaupunginhallituksen päätös ei näin täytä laillisuuden vaatimusta. Näin on ilmeisesti rohjettu menetellä, koska päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.

Kuulemismenettely on siis ollut vain välttämätön muodollisuus ilman tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta. Palautetta ei ole asiallisesti ottaen käsitelty lainkaan. Tätä epäiltiin jo kaupungin järjestämässä yleisötilaisuudessa 4.9.2019. Tämän tilaisuuden muistiokaan ei ole kahdeksan kuukauden ajassa valmistunut julkistettavaan kuntoon – tai jos on, se on salattu. Miksi näin, jää arvailtavaksi.

Jälkikäteen on esitetty, että Eteläpuiston muutosaluerajaus on tarkoituksella tehty yleispiirteiseksi. Tosiasiassa se vastaa tarkoin pormestariohjelmassa hylätyksi tulleen kaavaehdotuksen ratkaisua. Yleisötilaisuudessa 4.9.2919 myönnettiin, että juuri näin on tarkoitettu.

On myös esitetty, että Eteläpuiston ja Viinikanlahden muutosaluerajaukset on tehty samoin perustein. Ei voi olla perusteltua, että historiallisesti arvokkaan yli satavuotiaan puiston ja käytöstä poistuvan jätevedenpuhdistamon aluetta yritetään rinnastaa samoin periaattein käsiteltäviksi.

Valtuustoryhmissä on myös levitetty käsitystä, ettei Eteläpuistoa voi ottaa mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon, kun ei ole sen pysyvyyden varmistavaa asemakaavaa. Väite on totuudenvastainen: koko Eteläpuisto on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa viher- tai virkistysaluetta.

Tämän perin kyseenalaisin menoin syntyneen rajauspäätöksen jälkeen uusien lupausten uskottavuus on koetteilla.

Jos kannat ovat todella nyt kuullun kaltaisia, Eteläpuiston olisi pitänyt tulla heittämällä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunginhallitus on rajauspäätöksensä tehnyt, ja se voi sen myös korjata. Valtuuston ratkaistavaksi asia ei päädy, koska hallitus päättää hakemuksen jättämisestä ympäristöministeriöön. Uudelleen arvioinnin paikka on nyt, koska hakemuksen valmistelu etenee. Tämä antaisi lupauksille kauan kaivattua uskottavuutta.

Pormestariohjelmassa luvatun uuden suunnitelman laatimisen esteeksi on kerrottu, että sanamuotojen pyöreyden takia poliittista konsensusta sen tulkinnasta ei ole. Jos edelleen tarjoillaan yhtä ympäripyöreitä lupauksia, meillä on oikeus vihdoinkin odottaa konkretiaa. Jo äänestäjien kuluttajansuoja edellyttää tätä. Jos nyt reippaasti tehdään uusi suunnitelma, kaupunkipuistohakemus voi perustua tutkittuun ja harkittuun rajaukseen. Nähdään, mistä ollaan yhtä mieltä, mistä ei. Tiedetään oikeasti, mitä lupaukset tarkoittavat. Lupausten lunastamisen aika on juuri nyt. Näin voitaisiin jatkaa Eteläpuiston kehittämistä pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Aikaa suunnitelman tekemiseen on, mutta ei enää hetkeäkään hukattavaksi, kun jo kolme vuotta on viivytelty.

Näin menetellen kuntavaaleissa voidaan keskittyä Pekka Salmea siteeraten ”muihin tärkeisiin ja isoihin teemoihin”. Se, että Tampere kompastelee kahdet vaalit peräkkäin Eteläpuiston kohtaloa kipuillen, ei ole oikean kulttuurikaupungin arvon mukaista. Demarit ja vasemmistoliitto ovat ainakin näin ennen vaaleja ilmaisseet julkisesti kantansa. Kokoomukselta ja etenkin Vihreiltä odottaisi selkeämpää linjaa. Nyt on tekojen, ei puheiden aika!

On perin ikävää joutua toistuvasti puuttumaan yhteisten pelisääntöjen vastaisiin menettelyihin. Mielellään edistäisi asiaa positiivisin ja rakentavin argumentein. Ei ole kuitenkaan kohtuullista odottaa, että kansalaiset jatkuvasti katsovat läpi sormien epäreiluin säännöin pelaamista. Ei ole lapsen vika, jos keisarilla ei ole vaatteita. Ei ole kansalaisten vika, jos laillisuus ja hyvän hallinnon periaatteet kovin usein pääsevät unohtumaan.

Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloite Eteläpuiston säilyttämisestä, kehittämisestä ja liittämisestä kansalliseen kaupunkipuistoon on kaupunginhallituksen käsiteltävänä maanantaina 25.5.2020. Rajauskeskustelun avaamisen ei pitäisi olla ylivoimaista. Laaja kansanliike Eteläpuiston puolesta odottaa.

Linkki kaupunginhallituksen rajauspäätökseen

Kaupunginhallituksen hämmentävä vastaus kuntalaisaloitteeseen

Outo kaupunkipuistorajaus