Tapasin Eteläpuiston suojelijoita
Katja Pellini
Tapasin kaksi Eteläpuisto-aktivistia Tampereen kirjastossa kauniina päivänä, jolloin aurinko paistoi sisään suurten ikkunoiden läpi. Kevään saapumisesta ilmoittava valo oli kumminkin myös täynnä sen hetken painoa. Keskusteluun hiipi menneisyyden vivahteita ja tulevaisuuden toiveita, joita ei näy tavallisessa arkipäivässä. Maaliskuun 13. maailmanlaajuinen koronaepidemia oli vasta matkalla Tampereelle. Pandemian siemenet olivat sillä hetkellä alkaneet itää kaupunkilaisten kollektiivisessa tietoisuudessa.
”Kasvava kaupunki tarvitsee tiheää rakentamista; ihmiset tarvitsevat taloja ja kaupunki tarvitsee ihmisiä. On ympäristöystävällistä rakentaa kompakteja kaupunkeja. Korkeat rakennukset ovat edistyksen symboli!” Tämä tarina on hallinnut keskustelua Tampereella viimeiset kymmenen vuotta. Tarinan vaihtoehto on kuitenkin alkanut itää, hitaasti mutta päättäväisesti.
Eteläpuisto on Tampereen vanhin puisto. Se on myös hiljainen taistelukenttä, joka on merkitty viivoina arkkitehtien piirustuksiin ja karttoihin, ja näkyy lauseina kaupunkisuunnitteluasiakirjoissa ja tuomioistuimen päätöksissä.
Saan tapaamisessa aktivisteilta listan päätöksistä ja muutoksista, tarkkaan kirjattuja tapahtumia aikajärjestyksessä, jotka kertovat hiljaisesta tavoitteesta suojella ja kehittää puistoa puistona. Eteläpuisto-aktivisteilla on näkemys puiston suuresta arvosta. Puisto on korvaamatonta maisemahistoriaa, joka pitää säilyttää. Puisto ansaitsee tulevaisuuden.
Näiden aktivistien tietä eivät viitoita kirjavat banderollit tai räikeät iskulauseet. He seuraavat tilannetta valppaina ja ovat valmiina, kun tarvitaan toimia.
Heidän tarinansa kertoo määrätietoisuudesta, ystävyydestä ja sinnikkyydestä. Ensin kuulen Aamulehdessä vuonna 2015 julkaistusta osoittelevasta huomautuksesta ”yliaktiivisista eläkeläisistä”. Tämä huonosti valittu kommentti herätti silloin pahennusta, tuoden lisää aktivisteja mukaan toimintaan.
Seuraavaksi keskustelemme vuoden 2017 kuntavaaleista. Ennen vaaleja aktivistit merkitsivät nauhoilla puut, jotka oli suunnitelmassa tuomittu hävitettäväksi, tuoden esille arkkitehtien piirustusten takana olevan todellisuuden. Tämä havahdutti kaupunkilaiset, ja poliittinen keskustelu puiston kohtalosta heräsi. Aktivistit käynnistivät kampanjan sosiaalisessa mediassa, listaten kaikki muutosta kannattavat päättäjät. Useimmat poliitikot muuttivat mieltään ennen kevään 2017 vaaleja.
Olen yllättynyt siitä, että heidän tarmonsa ja tahtonsa on yhä korkealla, huolimatta lukuisista viivytyksistä puiston kokonaissuunnitelman valmistelussa ja toteutuksessa. Ystävyys on yhdistänyt heidät, mutta menneisyyden viisaus on antanut heille voimaa jatkaa. He ovat tarpeeksi vanhoja muistaakseen, että samanlaisia taisteluita on voitettu myös ennen heitä, jopa tässä kaupungissa, jossa tahtotila historiallisesti merkittävien kohteiden suojeluun on usein heikko. He ovat päättäneet jatkaa, riippumatta siitä kuinka vanhoja he itse ovat, kun taistelu loppuu.
Puiston kohtalosta on kiistelty vuodesta 2014 lähtien. Tämä on ollut pitkä taistelu, mutta onni on ehkä kääntymässä uudelleen aktivistien puolelle. Viiveet ovat pitkittäneet rakennuspäätöksiä, ja aktivistit ovat saaneet lisää aikaa. Enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin on nyt heidän vaateidensa takana. Ryhmä antoi 25. marraskuuta 2019 kaupunginvaltuustolle osoitetun vetoomuksen, jossa oli 16 102 allekirjoitusta puiston säilyttämiseksi.
Globaalit kriisit ovat saaneet meidät pysähtymään. Äiti Maa on tuonut luonnon takaisin huomiomme keskipisteeseen – ei valloitettavana luonnonvarana, vaan elinehtona, joka vaati kunnioituksemme.
Eteläpuisto-aktivistit tietävät, että kaupungin historiassa keskeisen paikan menettäminen merkitsisi sen tuleville sukupolville tekemän lupauksen kadottamista. He tietävät, että tarvitsemme kaupunkeja, jotka kasvavat ympäristönsä ja historiansa ympärille, eivät niiden päälle. Jos rakennamme kaupunkeja, jotka vieraannuttavat meidät ympäristöstämme, emme voi sopia rauhaa luonnon kanssa. On aika kunnioittaa Eteläpuistoa, kaupungin vihreää sydäntä.
Viite: ”Resistance – Eteläpuisto activists’ plight for a better future” linkki alkuperäiseen blogiin: https://interrogativa.home.blog/