Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriölle on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.
Suurimmassa osassa nykyisistä kaupunkipuistoista hakemus tai ainakin sen aluerajaus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tämä on hankkeen merkittävyys huomioon ottaen perusteltua, vaikka laki ei sitä kirjaimellisesti edellytä.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli nähtävillä syksyllä 2019, jolloin siitä jätettiin 326 kannanottoa. Ylivoimaisesti eniten muutoksia esitettiin Eteläpuiston kohdasta, joka oli jätetty kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen 11.5.2020. Vaatimukset Eteläpuiston liittämisestä kaupunkipuistoon sivuutettiin ilman perusteluja. Vaatimukset perusteluineen on salattu julkisuudelta. Huomiotta jäi myös 25.11.2019 kaupungille luovutettu Eteläpuiston säilyttämistä vaativa adressi, jossa oli luovutushetkellä kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta – nyt jo 16 477 .
Historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaimmasta Eteläpuiston ylätasanteesta suurin osa on jäämässä kokonaan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä alatasanne on osoitettu ns. ”muutosalueeksi”. Rajaus noudattaa tarkalleen Eteläpuiston taannoista asemakaavaehdotusta, joka olisi tarkoittanut puiston hävittämistä tehorakentamisen alta. Tästä suunnitelmasta kaikki valtuustoryhmät lupasivat luopua kevään 2017 kuntavaalien alla. Kesäkuun 2017 pormestariohjelmaan kirjatiin, että Eteläpuistoon laaditaan uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö. Tämä kanta on uudistettu viimeksi vuosi sitten, mutta luvattua suunnitelmaa ei ole edes aloitettu. Kuten on aikaa sitten todettu, suunnitelma olisi antanut myös kaupunkipuistorajaukselle tutkitun ja perustellun pohjaan.
Kaupunginhallituksen keväisen päätöksen jälkeen usea valtuustoryhmä on tarkistanut aiempia Eteläpuistokantojaan. Puiston säilyttämistä ja kehittämistä puoltavat nyt oman ilmoituksensa mukaan kaikki valtuustoryhmät lukuun ottamatta kokoomusta, joka ei ole ottanut asiaan kantaa. Eteläpuiston puolella on nyt siis valtuuston ylivoimainen enemmistö.
Syyskuussa 2020 julkistettiin kansainvälisen asiantuntijaryhmän kokoama Tampereen läntisen keskustan visio 2040. Visio korostaa Eteläpuiston merkitystä Tampereen viher- ja virkistysalueverkoston keskeisenä solmupisteenä ja esittää sen kehittämistä korkeatasoisena kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.
Tampereen kansallinen kaupunkipuisto on rajausehdotuksen mukaan laajuudeltaan yli 3 600 ha. Merkittävyydeltään se on tärkeämpi kuin useimmat valtuustossa käsiteltävät kaavat.
Kun useat valtuustoryhmät ovat tarkistaneet kantaansa rajauspäätöksen jälkeen, valtuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisun ja laajan kansalaismielipiteen sivuuttaminen ei näytä kovin hyvältä. Eläköön Eteläpuisto ry edellyttää, että kaupunkipuistohakemus on saatettava kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuutetuille tulee antaa mahdollisuus konkreettisesti osoittaa todelliset kantansa vaatimalla Eteläpuiston sisällyttämistä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon.
Eläköön Eteläpuisto ry lähestyy poliittisten ryhmien vetäjiä asiaa koskevalla kyselyllä, jonka tulokset julkaistaan tässä blogissa.
Pelastetaan Eteläpuisto! 