Pienin askelin, mutta eteenpäin…

Kamppailussa Eteläpuiston liittämisestä Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon saatiin 7.12.2020 merkittävä osavoitto. Hyväksyessään ympäristöministeriölle jätettävän kaupunkipuistohakemuksen kaupunginhallitus liitti ns. muutosalueeseen kokonaan myös Eteläpuiston arvokkaan ylätasanteen. Kaupunginhallituksen 11.5.2020 tekemän rajauspäätöksen mukaan Eteläpuiston historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävän yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta suurin osa olisi jäänyt kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle.

Kaupunginhallituksen kokouksessa pormestari Lauri Lyly esitti nyt muutosalueen laajentamista. Esitystä kannattivat Irja Tulonen, Juhana Suoniemi, Kalervo Kummola ja Pekka Salmi. Muutos hyväksyttiin äänin 11-2. Lassi Kaleva ja Sinikka Torkkola edellyttivät Eteläpuiston liittämistä suoraan kaupunkipuistoon. Sinikka Torkkola liitti päätökseen eriävän mielipiteensä, jossa perustellen epäili, ettei muutosalueeksi nimeäminen ole riittävä puiston säilymisen kannalta.

Mitä nyt hyväksytty rajausmuutos sitten merkitsee?

Hakemuksen mukaan Eteläpuisto tulee kuulumaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Sen rajaus on kuitenkin ohjeellinen ja tarkentuu tulevan asemakaavoituksen myötä.

Hakemuksessa kaupunki sitoutuu suojelemaan alueen ja kohteiden kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset merkittävät arvot. Tuleva asemakaava on laadittava tämän sitoumuksen mukaisesti. Asemakaavan mukaan sitten vahvistetaan lopullinen kaupunkipuistorajaus. Menettely vastaa nyt sitä, mitä Eläköön Eteläpuisto ry:n tekemässä kyselyssä suurin osa valtuustoryhmien puheenjohtajista toivoi.

Keväällä hyväksytty rajausehdotus tarkoitti, ettei kaupunkipuistorajaus ainakaan estäisi pormestariohjelmassa 2017 hylätty puiston tehorakentamissuunnitelman henkiin herättämistä. Nyt hyväksytty rajausmuutos ainakin tukee vankasti tavoitetta kehittää Eteläpuistoa juuri viher- ja virkistysalueena. Näin se vastaa myös kaupunginvaltuuston suuren enemmistön ilmaisemaa tahtoa. Se ei täysin vastaa laajan kansalaisliikkeen toivomuksia, mutta on aimo askel oikeaan suuntaan. Siitä kiitokset koko kaupunginhallitukselle!

Hakemusasiakirjoissa Eteläpuiston arvoja on vähätelty ja jopa sivuutettu vaikenemalla. Muutosaluetta koskeva erillismääräys korostaa myös yksipuolisesti vain ranta-alueen merkitystä. Puistoakselia Näsinpuisto-Hämeenpuisto-Eteläpuisto ei edes todeta. Eteläpuiston merkitys Tampereen viherverkoston keskeisenä solmupisteenä, ”viheralueiden helmenä”, on myös sivuutettu.

Hyväksytyn rajausmuutoksen jälkeen on luontevaa, että hakemusta korjataan ja täydennetään, ja tähän päätös antaa täydet valtuudet.

Vasta hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaan Eteläpuiston asemakaavan tulisi valmistua vuonna 2023. Tätä ennen pitäisi vihdoin tehdä yleiskaavan edellyttämä yleispiirteinen kokonaistarkastelu, jota pormestariohjelmakin edellyttää. Tästä velvoitteesta asiasta vastaavat ovat tekeytyneet tietämättömiksi keskittämällä huomion pelkästään asemakaavaan. Kaavoitusohjelmassa asiasta ei löydy edes mainintaa. Asetettu aikataulu edellyttäisi toimeen tarttumista heti.

Uusi suunnitelma mahdollistaisi myös Eteläpuiston ranta-alueen kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Tästähän vallitsee hyvinkin laaja yksimielisyys. Merikonttien tapaiset väliaikaisratkaisut eivät ole Eteläpuiston sijainnin ja arvon, saati Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman mukaisia.

Yli 16 100 Eteläpuistoadressin allekirjoittajan velvoittamina tulemme päättäväisesti muistuttamaan tästäkin asiasta. Vahvistuva yhteisrintama Eteläpuiston puolesta yli puoluerajojen antaa pontta pyrkimyksillemme.