Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Kirjoittaja

etelapuisto

Eteläpuisto Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon

Pienin askelin, mutta eteenpäin…

Kamppailussa Eteläpuiston liittämisestä Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon saatiin 7.12.2020 merkittävä osavoitto. Hyväksyessään ympäristöministeriölle jätettävän kaupunkipuistohakemuksen kaupunginhallitus liitti ns. muutosalueeseen kokonaan myös Eteläpuiston arvokkaan ylätasanteen. Kaupunginhallituksen 11.5.2020 tekemän rajauspäätöksen mukaan Eteläpuiston historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävän yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta suurin osa olisi jäänyt kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle.

Kaupunginhallituksen kokouksessa pormestari Lauri Lyly esitti nyt muutosalueen laajentamista. Esitystä kannattivat Irja Tulonen, Juhana Suoniemi, Kalervo Kummola ja Pekka Salmi. Muutos hyväksyttiin äänin 11-2. Lassi Kaleva ja Sinikka Torkkola edellyttivät Eteläpuiston liittämistä suoraan kaupunkipuistoon. Sinikka Torkkola liitti päätökseen eriävän mielipiteensä, jossa perustellen epäili, ettei muutosalueeksi nimeäminen ole riittävä puiston säilymisen kannalta.

Mitä nyt hyväksytty rajausmuutos sitten merkitsee?

Hakemuksen mukaan Eteläpuisto tulee kuulumaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Sen rajaus on kuitenkin ohjeellinen ja tarkentuu tulevan asemakaavoituksen myötä.

Hakemuksessa kaupunki sitoutuu suojelemaan alueen ja kohteiden kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset merkittävät arvot. Tuleva asemakaava on laadittava tämän sitoumuksen mukaisesti. Asemakaavan mukaan sitten vahvistetaan lopullinen kaupunkipuistorajaus. Menettely vastaa nyt sitä, mitä Eläköön Eteläpuisto ry:n tekemässä kyselyssä suurin osa valtuustoryhmien puheenjohtajista toivoi.

Keväällä hyväksytty rajausehdotus tarkoitti, ettei kaupunkipuistorajaus ainakaan estäisi pormestariohjelmassa 2017 hylätty puiston tehorakentamissuunnitelman henkiin herättämistä. Nyt hyväksytty rajausmuutos ainakin tukee vankasti tavoitetta kehittää Eteläpuistoa juuri viher- ja virkistysalueena. Näin se vastaa myös kaupunginvaltuuston suuren enemmistön ilmaisemaa tahtoa. Se ei täysin vastaa laajan kansalaisliikkeen toivomuksia, mutta on aimo askel oikeaan suuntaan. Siitä kiitokset koko kaupunginhallitukselle!

Hakemusasiakirjoissa Eteläpuiston arvoja on vähätelty ja jopa sivuutettu vaikenemalla. Muutosaluetta koskeva erillismääräys korostaa myös yksipuolisesti vain ranta-alueen merkitystä. Puistoakselia Näsinpuisto-Hämeenpuisto-Eteläpuisto ei edes todeta. Eteläpuiston merkitys Tampereen viherverkoston keskeisenä solmupisteenä, ”viheralueiden helmenä”, on myös sivuutettu.

Hyväksytyn rajausmuutoksen jälkeen on luontevaa, että hakemusta korjataan ja täydennetään, ja tähän päätös antaa täydet valtuudet.

Vasta hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaan Eteläpuiston asemakaavan tulisi valmistua vuonna 2023. Tätä ennen pitäisi vihdoin tehdä yleiskaavan edellyttämä yleispiirteinen kokonaistarkastelu, jota pormestariohjelmakin edellyttää. Tästä velvoitteesta asiasta vastaavat ovat tekeytyneet tietämättömiksi keskittämällä huomion pelkästään asemakaavaan. Kaavoitusohjelmassa asiasta ei löydy edes mainintaa. Asetettu aikataulu edellyttäisi toimeen tarttumista heti.

Uusi suunnitelma mahdollistaisi myös Eteläpuiston ranta-alueen kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Tästähän vallitsee hyvinkin laaja yksimielisyys. Merikonttien tapaiset väliaikaisratkaisut eivät ole Eteläpuiston sijainnin ja arvon, saati Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman mukaisia.

Yli 16 100 Eteläpuistoadressin allekirjoittajan velvoittamina tulemme päättäväisesti muistuttamaan tästäkin asiasta. Vahvistuva yhteisrintama Eteläpuiston puolesta yli puoluerajojen antaa pontta pyrkimyksillemme.

Yhteenveto kyselystä valtuustoryhmille

Eläköön Eteläpuisto ry on kuluneella viikolla tehnyt kyselyn valtuustoryhmien vetäjille Eteläpuiston kohtalosta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hankkeessa. Asia on ajankohtainen juuri nyt, koska hakemuksen jättämisestä on tarkoitus päättää kaupunginhallituksessa 30.11.2020.

Toisin, kuin useimpien jo perustettujen kaupunkipuistojen kohdalla, hakemusta tai edes kaupunkipuiston rajausta ei ole tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Kyselyn taustana on huoli siitä, että Eteläpuiston kohtelu kaupunkipuistohankkeessa näyttää olevan jyrkässä ristiriidassa sen valtuustoryhmien suuren enemmistön julkituoman kannan kanssa, että Eteläpuisto tulisi säilyttää ja kehittää sitä kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.

Huolta syventää se, että samassa kaupunginhallituksen kokouksessa on esillä asemakaavoitusohjelma 2021-2025. Siinä tavoitteeksi kuvataan puiston tehorakentamiseen tähdännyt kaavaratkaisu, joka yksimielisesti hylättiin pormestariohjelmassa 2017.

Kyselyn keskeiset tulokset esitetään seuraavassa.

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Valtuuston käsittelyä kannattavat Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Keskusta, Vaihtoehto Tampere sekä Siniset. Valtuustoon viemistä perusteltiin hankkeen laajuudella ja merkityksellä sekä laajan kansalaismielipiteen huomioon ottamisella.

Selvää kantaa valtuustokäsittelyyn eivät ottaneet Sosialidemokraatit, Vihreät, Kokoomus ja Tampereen Puolesta. Sosialidemokraatit ja Kokoomus eivät esittäneet tähän perusteluja. Epäselväksi jää, onko valtuustoryhmää kuultu asiassa. Vihreät eivät halua asiaa valtuustoon nyt hakuvaiheessa mutta kyllä sitten myöhemmin, kun kaavoituksen jälkeen palataan asiaan.

Mikään ryhmistä ei suoraan vastusta asian viemistä valtuuston hyväksyttäväksi.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Sille, ettei asiaa haluta viedä valtuustoon, voi olla useita syitä. Jos ei oteta selvää kantaa asiaan, se on helppo jättää perustelematta.

Kokoomuksen ryhmässä mielipiteet hajoavat. Asiasta vastaavalla apulaispormestarilla on ainakin ollut asiassa tiukka kielteinen linja.

Sosiaalidemokraattien välttely valtuustokäsittelyä koskevan kysymyksen osalta yllätti.

Vihreiden ”ei nyt mutta myöhemmin” -linjaus pohdituttaa: koko huomattavan laajaa kaupunkipuistoalueen rajausta ei haluta valtuustoon nyt, aikanaan Eteläpuiston osalta kyllä.

2.  Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon jo hakuvaiheessa kannattavat Vasemmistoliitto, Vaihtoehto Tampere, Tampereen Puolesta ja Siniset ja empien Perussuomalaiset.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna esitetään uuden asemakaavan laatimista ensin ja kaupunkipuiston laajentamista sitten asemakaavan perusteella. Tätä kannattavat Sosialidemokraatit, Vihreät ja Keskusta. Perussuomalaisille tämä on toinen vaihtoehto.

Kokoomus ei vastauksessaan ota asiaan lainkaan kantaa.

Huolenaiheena vastauksissa esitetään, että kaupunkipuistorajaus saattaa monimutkaistaa tulevaa asemakaavoitusta ja vaikeuttaa esimerkiksi rantavyöhykkeelle toivottujen virkistystoimintojen toteuttamista.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Se, miten koko Eteläpuiston osoittaminen kaupunkipuistoksi hankaloittaisi tulevaa kaavoitusta ja alueen kehittämistä, on jätetty selvittämättä. Päättäjät joutuvat näin toimimaan puutteellisten tietojen varassa. Epätietoisuus ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista on ymmärrettävää, mutta se olisi ollut helposti poistettavissa selvittämällä asia.

Rajauspäätöksessään 11.5.2020 kaupunginhallitus osoitti Eteläpuiston rantavyöhykkeen sekä kapean kaistan ylätasanteen historiallisesta puistosta ”muutosalueeksi”. Pääosa ylätasanteen puistosta jäi kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Muutosalueen tarkoitus ja sisältö jäi vielä tuolloin täysin pimentoon. Vasta nyt kaupunginhallituksen maanantain 30.11.2020 esityslistalta ilmenee, että muutosalueelle kohdistettava erillismääräys turvaisi sekä puiston säilymisen että rantavyöhykkeen kehittämisen.

Sitä, että muutosalue laajennettaisiin koskemaan myös koko yllätasannetta, jossa suojelun tarpeessa oleva puisto juuri on, ei ole lainkaan tutkittu, selvitetty tai otettu edes keskusteluun. Juuri tämä ratkaisu tuntuisi vastaavan kaupunginvaltuuston suuren enemmistön näkemystä ja laajasti ilmaistun kansalaismielipiteen toiveita.

Viimeistään nyt ratkaisevien päätösten kynnyksellä tämäkin vaihtoehto tulee rohjeta ottaa keskusteluun ja arvioitavaksi.

Kabinettipolitiikalla kylmää kyytiä Eteläpuistolle

Kaavoitusohjelma 2021-2025 Eteläpuiston kohdekortti

Asemakaavoitusohjelma 2021-2025 on kaupunginhallituksen 30.11.2020 esityslistalla – kaupunki yllättää jälleen. Ohjelma on täysin ristiriidassa valtuustoryhmien EEP:n kyselyyn antamien vastausten kanssa.

  • Eteläpuiston kaavoitus on tarkoitus edelleen lykätä vuosille 2024-2025.
  • Eteläpuisto kohtelu kaavoitusohjelmassa on ylimielinen ja uhmakas keskisormen näyttö kaupunginvaltuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisuille, pormestariohjelmalle, pormestarille, annetuille lupauksille, yli 16 000 Eteläpuiston julkiselle puolustajalle sekä avoimen, osallistavan kuntademokratian ja lainsäädännön kirjaimelle ja hengelle.
  • Ainoana kaavan ”tavoitteena ja erityisesti huomioitavana asiana” esitetään vuoden 2017 asemakaavaehdotuksen havainnekuva – kaavan, joka pormestariohjelmassa selväsanaisesti hylättiin.
  • Ohjelmassa toistetaan pormestariohjelman monitulkintaiseksi todettu ilmaisu yrittämättä edes tarkentaa sitä.
  • Esitys ei ole voinut syntyä vahingossa eikä ilman ylhäältä annettua siunausta, ohjausta tai jopa painostusta.
  • Valmistelijalta, esittelijältä ja taustapiruilta puuttuu ymmärrys, miltä toiminta näyttää ulospäin.
  • Esitetty aikataulu lykkää tulevaisuuteen Eteläpuiston kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Nykyinen epämääräinen välitila olisi siis vallalla vielä suunniteltuna Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.
  • Ohjelmassa ei ole lainkaan maininta päivitetystä yleissuunnitelmasta, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi. Mitään ei siis aiota edes aloittaa nyt.

Ohitetaanko tässä todella kylmästi valtuusto ja laaja kansalaismielipide?

Valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn

Pekka Salmi
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoryhmä linjasi 13.5.2020, siis vain kaksi päivää kaupunginhallituksen rajauspäätöksen jälkeen, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus. ”Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena”, linjasi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi tiedotteessa.

Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei kaupunkipuistomerkintä estä esimerkiksi saunan ja ravintolan rakentamista.

Kysymykset

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
  2. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
  3. Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Pekka Salmen vastaukset:

Otto Siippainen olikin referoinut ryhmämme kantaa jo pääosin tässä Facebook -päivityksessä. Ryhmämme kannattaa kansallista kaupunkipuistoa ja Eteläpuiston liittämistä siihen. Eteläpuiston alue pitää tosin kaavoittaa ennen liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Aluerajaus pitää olla selvä, ja käyttötarkoitukset pitävät olla selvillä ennen liittämistä. Asuntorakentamista emme Eteläpuisto -kadun eteläpuolelle halua, mutta julkista rakentamista on hyvä harkita, samoin sauna- ja ravintolarakennusta, liikunta-alueita ja uimarantaa.

Alue pitää siis kaavoittaa ensin, ja ratkaista nämä kysymykset ensin. Jos kaavoitus tehtäisiin vasta kansallisen kaupunkipuistoon liittämisen jälkeen, tulisi siitä paljon monimutkaisempaa. Esim. YM olisi vahvasti prosessissa mukana.

Olemme vaatineet kaupunginhallituksessa, että Eteläpuiston kaavoitus tulisi sisällytettyä uuteen asemakaavoitusohjelmaan. Ohjelman valmistelu on loppusuoralla, ja toivottavasti päätöksiä saadaan tehtyä lähiviikkoina. Näin asiassa päästäisiin eteen päin ja nykyinen pattitilanne purettua.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

  • Eteläpuistoliike toteaa kiitoksella SDP:n valtuustoryhmän Eteläpuistoa arvostavan asenteen ja toivoo, että yhteistuumin Tampereelle saadaan arvonsa mukainen kansallinen kaupunkipuisto. 
  • Nykyisen pattitilanteen purkaminen olisi kauan odotettu ja tervetullut ratkaisu. Eläköön Eteläpuisto ry onkin esittänyt, että ensi askeleena pitäisi laatia alueelle se luvattu uusi yleissuunnitelma, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi.  Asemakaavoitus voisi sitten edetä omilla aikatauluillaan alueen eri osissa.
  • Suomen aiemmin hyväksytyissä kansallisissa kaupunkipuistoissa ei ole tullut esiin, että puistomerkintä monimutkaistaisi mainittavasti kaavoitusta. Suunnitellun Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueella tulee myös olemaan lukuisia erilaisia asemakaavahankkeita, joiden kohdalla vastaavaa huolta ei ole nähty. Mikä juuri Eteläpuiston kohdalla monimutkaistaisi tilannetta merkittävästi, jää epäselväksi.
  • Huolta herättää se, että nykyisessä rajausehdotuksessa pääosa arvokkaasta, yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta jää kokonaan kaikkien rajausten ulkopuolelle, myös ns. ”muutosalue”-rajauksen. Eli ulkopuolelle ollaan jättämässä juuri ne arvokkaimmat alueet, jotka vuoden 2017 asemakaavaehdotuksessa oli esitetty rakennettaviksi. Tämä kevään 2017 pormestariohjelmassa hylätty visio elää sitkeästi edelleen omaa elämäänsä kaupungin eri suunnitelmissa ja aineistoissa – myös tässä rajausehdotuksessa.
  • Vastauksessa jää avoimeksi, olisiko kaupunkipuistohakemus syytä viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Eläköön Eteläpuisto toivoo asiaa vielä harkittavan ryhmässä. Kaupunkipuistohanke ansaitsee taakseen mahdollisimman laajan tuen.

Lassi Kaleva
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kysymykset ja vastaukset

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

KYLLÄ. Ryhmämme mielestä Eteläpuistoasia tulee ratkaista ennen seuraavia kuntavaaleja. Asia tulee tuoda valtuuston päätettäväksi selkeillä linjauksilla ja rajauksilla.

  • Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

KYLLÄ. Kaupungin tulee edistää taloussuunnitelmakautena 2021-2024 Eteläpuistonkadun eteläpuoleisen alueen suojelemista, kehittämistä kaikkien tamperelaisen virkistysalueeksi ja Kaupinojan tapaisen yleisen saunan toteuttamista alueen tuntumaan. Paikalle voisi sijoittaa vaikkapa tavallisen saunan lisäksi savusaunan, joka tarjoaa eksotiikkaa ja lisävetovoimatekijän niin kotimaisille kävijöille kuin turisteille. Kahviotoiminta sopii alueelle, mutta ehkä anniskeluoikeudet eivät.

Kansallinen kaupunkipuistorajaus voisi olla hyvä keino rauhoittaa alue asuntorakentamiselta, mutta ennen sitä tulee varmistaa virkistysalueen toteutusmahdollisuudet ja yleisen saunan toteuttaminen. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että alue kaavoitetaan ensin ja vasta sitten liitetään kansalliseen kaupunkipuistoon. Asia ja marssijärjestys tulee selvittää niin, että askelmerkit ovat selkeät. Mikäli virkistysalue ja yleinen sauna kahvioineen ovat toteutettavissa helposti myös kaupunkipuistolinjauksen jälkeen, niin silloin Eteläpuisto voidaan liittää kansalliseen kaupunkipuistoon niin pian kuin mahdollista.

  • Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Eteläpuiston luonto- ja virkistysarvot ovat mittaamattomat, eivätkä ne ole myytävänä pikavoiton tavoittelijoille. Asunnoille löytyy kyllä tilaa myös muualta. Asia tulee viedä eteenpäin pikaisesti, mielellään ennen vaaleja, että emme aina juutu käsittelemään samoja teemoja, vaan voimme edetä kaupunkimme kehittämisessä.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Kannanotto on pääasian kohdalta selväsanainen ja ymmärrettävä; kiitokset kiertelemättömästä vastauksesta.

Se, vaikeuttaako kaupunkipuistostatus alueelle ehdotettujen toimintojen sijoittumista, olisi helposti selvitettävissä. Asianmukaisessa ja objektiivisessa valmistelussa se olisi myös pitänyt selvittää. Kun tällä epävarmuudella perustellaan Eteläpuiston jättämistä tässä vaiheessa kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, asiaa ei voi jättää arvailujen ja spekulointien varaan. Ympäristöministeriöstä on kyllä saatavissa asiaan selvä ja yksitulkintainen kannanotto ennen asian tuomista päätöksentekoon. Vastuullisilta päättäjiltä ei voi edellyttää näinkin merkittävän ratkaisun tekemistä ilman faktatietoa.

Eläköön Eteläpuisto ry toteaa omana kantanaan, että nyt puheena olleet toiminnot ovat kiistatta kaupunkipuistoideologian mukaisia ja rakentamisen määrältään vain pieni murto-osa siitä, mitä vuonna 2017 hylätty tehorakentamiskaava tarkoitti.

Aikoinaan tällekin väitettiin olevan ympäristöministeriön siunaus kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Jos ja kun näin on, erittäin merkittävästi keveämmälle, kaupunkilaisten yhteiseen virkistyskäyttöön tähtäävälle rakentamiselle ei pitäisi olla mitään estettä.

Jokaisella valtuutetulla on tietysti lain turvaaman tiedonsaantioikeuden nojalla mahdollisuus vaatia asiasta luotettava, objektiivinen selvitys. Myös meillä kaupunkilaisilla pitäisi olla.

Juhana Suoniemi
Vihreiden valtuustoryhmä

Tampereen Vihreät linjasi kesäkuussa 2020 seuraavaa:

Eteläpuiston tulee palvella kaikkia tamperelaisia virkistys- ja luontoalueena. Aluetta tulee kehittää luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen sekä jo olemassa olevia kasvu- ja istutusalueita suojellen. Eteläpuistoa voidaan silti kehittää palvelemaan kaupunkilaisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeita puistoalueita ja liikuntapaikkoja lisäämällä.

Laajamittainen asunto-, liike- tai julkinen rakentaminen eivät sovi Eteläpuistoon, ja alueelle tulisikin sallia vain vapaa-ajan harrastus- ja virkistyskäyttöä tukevien pienimuotoisten rakennusten, kuten kioskien, kahviloiden ja liikuntapaikkojen rakentaminen. Alueen on toteutettava kestävän liikkumisen periaatteita ja aluetta tulee kehittää painottaen kävelyä ja pyöräilyä.

Nykyinen rantaviiva tulee pääosin säilyttää, ja kaikki alueen kehittämis- ja rakennushankkeet on toteutettava kestävästi ja ekologisesti sekä luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Alueen kehittämisestä tulisi järjestää näitä seikkoja painottava uusi suunnittelukilpailu laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi. Kun suunnittelukilpailu on käyty, tulee Eteläpuisto liittää kokonaan osaksi kansallista kaupunkipuistoa.

Nykyisellään osin ankeasta ja vajaakäytöllä olevasta alueesta on mahdollista saada pormestariohjelman mukaisesti kaikille tamperelaisille iloa ja hyötyä tuova viihtyisä alue. Tampereen Vihreät haluavat Eteläpuistosta kaikkien kaupunkilaisten arvostaman virkistysalueen.

Kysymykset ja vastaukset

1.     Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Vihreiden valtuustoryhmässä ei ole virallisesti linjattu Eteläpuistosta, sillä asia ei ole ollut kaupunginvaltuuston asialistalla. On myös niin, että nyt linjaamamme ei välttämättä täysin noudattaisi keväällä valittavan uuden valtuustoryhmän kantaa, ja Eteläpuisto tuskin ehtii valtuustokäsittelyyn ennen ensi kevättä. Olemme kuitenkin keskustelleet asiasta sekä valtuustoryhmässä että Tampereen vihreiden hallituksessa. Kaupunginhallituksessa olemme olleet sillä linjalla, että Eteläpuisto tulisi kaavoittaa suunniteltua aikaisemmin.

2.     Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Vihreiden valtuustoryhmä 2017-2021 kannattaa kansallista kaupunkipuistoa ja Eteläpuiston liittämistä siihen. Mielestämme alue kannattaa kuitenkin kaavoittaa ennen sen liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaavoituksessa tulee ratkaista alueen tarkka rajaus ja käyttötarkoitus. Kaavoituksen pohjaksi tulisi tehdä uusi yleissuunnitelma. Asia tulee saattaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi, kun yleissuunnitelma ja kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävän alueen tarkka rajaus on saatu valmiiksi. Mielestämme on hankala liittää kaupunkipuistoon tarkkaan rajaamaton alue, sillä epäselvyyksien välttämiseksi näin monimutkaisessa kokonaisuudessa tarkka ja perusteltu rajaus on ensiarvoisen tärkeätä.

Tarkan rajauksen jälkeen kyllä.

3.     Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Tampereen vihreissä olemme linjanneet, että Eteläpuistonkadun eteläpuoliselle alueelle ei tulisi kaavoittaa asumista, mutta maltillista julkista rakentamista voidaan harkita. Esimerkiksi sauna, ravintola tai liikuntapaikkarakentaminen voivat sopia alueelle. Nykyinen rantaviiva tulisi pääosin säilyttää. Olemme myös toivoneet esimerkiksi ketoa, hedelmäpuita ja uimalaa Eteläpuiston alatasanteelle. Nykyisin parkkialueena toimiva ranta-alue tulisi saada kaupunkilaisten virkistyskäyttöön.  

Keskustassa ei muuta tällaista virkistyspaikkaa ole ja keskusta-alueen väkiluvun kasvaessa erilaisten virkistysalueiden tarve kasvaa. Muotopuiston historiallinen ja kulttuurinen merkitys on huomattava. Lisäksi alueen mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen ovat merkittävät.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Kiitokset Vihreille perustellusta ja Eteläpuiston arvon tunnustavasta kannanotosta. Hienoa on myös esitys Eteläpuiston suunnittelun aikaistamisesta. Aluetta pitää päästä kehittämään sijaintinsa ja arvonsa mukaisesti kestävin, laadukkain ja pysyvin ratkaisuin. Nykyisen keskeneräisen välitilan ylläpitäminen vuosikausia ei ole perusteltua.

Vihreät ei ilmeisesti halua kaupunkipuistorajausta nyt hakuvaiheessa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Sen sijaan he ovat valmiita liittämään Eteläpuiston kansalliseen kaupunkipuistoon myöhemmin, kun alueelle on laadittu uusi yleissuunnitelma ja sen pohjalta määritelty kaupunkipuistorajaus. Tämän vihreät haluaa hyväksyttää valtuustossa, vaikka nyt käsillä olevan koko Tampereen kansallisen kaupunkipuiston 3 600 hehtaarin alueen kohdalla sitä ei pidetä tarpeellisena. Alueiden mittasuhteiden eron kannalta näkemys pohdituttaa.

Olimme ymmärtäneet, että Vihreidenkin toivoma yleissuunnitelma olisi pitänyt tehdä pormestariohjelman mukaisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Se, ettei sitä ole edes aloitettu, kertoo vahvasta vastustuksesta kulissien takana. Tätä osoittaa myös se, että ns. ”muutosalueen” rajaus noudattaa orjallisesti pormestariohjelmassa hyväksytyn tehorakentamiskaavan ratkaisua. Mitään selitystä asialle ei ole edes yritetty antaa.

Päättäjille on mitä ilmeisimmin uskoteltu, että juuri Eteläpuiston kohdalla kaupunkipuistorajauksen tulee olla ehdottoman tarkka ja perusteltu, eikä sitä siis voida tehdä ennen kaavoitusta. Eläköön Eteläpuisto toistaa aiemman kantansa, että myös Vihreiden esittämät toiminnot sopivat kovin luontevasti kansalliseen kaupunkipuistoon; millintarkat rajaukset eivät ole tarpeen eivätkä edes kuulu kaupunkipuistoideologiaan. Se, ettei tätä asiaa ole haluttu selvittää jo edeltä käsin ympäristöministeriön kanssa, on hyvän hallintotavan vaatimusten vastaista valmistelua. Päättäjillä tulee olla asiaa ratkaistaessa luotettava, objektiivinen ja tosiseikkoihin perustuva tieto.

Vihreiden kanta Eteläpuiston arvoista ja merkityksestä, vastaa täysin Eläköön Eteläpuisto ry:n näkemystä. Voi hartaasti toivoa, ettei keväällä valittava uusi valtuustoryhmä hukkaa näitä arvoja.

Mikko Aaltonen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Kyllä. Ratkaisu on merkittävä ja kuntademokratian kannalta on tärkeää, että se käsitellään kaupunginvaltuustossa, kuten on tehty useissa muissa Suomen kunnissa. Asia on kiinnostava kuntalaisten kannalta; sitä osoittaa muun muassa yli 16 000:n ihmisen allekirjoittama vetoomus Eteläpuiston säilyttämiseksi ja kehittämiseksi kaupunkilaisten yhteisenä puisto- ja virkistysalueena. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia ja näin ollen kaupunkilaisilla olisi mahdollisuus seurata asian käsittelyä.

Valtuustoryhmämme arvostaa kansalaistoimintaa ja yhteistyöstä päätöksentekijöiden kanssa.

  1. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Kyllä. Tämä olisi selkeä tapa suojata Eteläpuiston tulevaisuus puisto-ja virkistysalueena, ja tämä ratkaisu voisi lopettaa spekulaatiot siitä mitä melko monitulkintainen nykyisen pormestariohjelman Eteläpuistoa koskeva kirjaus tarkoittaa.

Eteläpuiston sisällyttäminen kokonaisuudessaan kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen on mielestämme tärkeää senkin vuoksi, että ympäristöministeriön kansallisille kaupunkipuistoille asettamien kriteerien mukaan puiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja yhtenäinen jatkumo. Eteläpuiston suurimman osan jättäminen rajauksen ulkopuolelle saattaisi olla jopa riski koko kaupunkipuistohankkeen toteutumiselle.

Paras etenemisjärjestys olisi se, että alueelle tehtäisiin kaava, mutta jos se ei monista vetoomuksista huolimatta etene, vaan vuoden 2017 asemakaavaehdotus edelleen ”kummittelee” taustalla, tulisi kansallisen kaupunkipuiston rajauspäätös tehdä pikimmiten esittämällämme tavalla.

  1. Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Perustelumme käyvät osittain ilmi jo edellisistä vastauksistamme. Näemme yli satavuotiaan Eteläpuiston kulttuurihistorialliset arvot ja lisäksi sen luonto- ja ympäristöarvot, sekä terveyttä edistävät arvot kaupunkilaisten liikunta- ja virkistysalueena. Erityisesti ylätasanteen vanhojen puiden esteettiset arvot ovat myös huomattavat.

Näemme Eteläpuistossa myös paljon kehitettävää. Se voisi palvella vielä paremmin kuntalaisia, jos puiston alatasanteelle saataisiin esimerkiksi taidemuseo tai muu julkinen kulttuurikohde, sekä kahviloita, ja lasten leikki- ja liikuntapaikkoja. Alueelle sopisi hyvin myös sauna uimapaikkoineen. Tämänkaltainen rakentaminen sopii hyvin kansallisen kaupunkipuiston identiteettiin.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Kiitettävän selväsanainen ja tyhjentävä kannanotto.

Vastauksessa kiinnitetään huomiota pormestariohjelman Eteläpuistoon luvattua uutta suunnitelmaa koskevan kiistatta pyöreän muotoilun monitulkintaisuuteen. Tätä onkin virkakoneistossa käytetty verukkeena: ”Tekivät niin ympäripyöreän kannanoton, ettei sen pohjalta voi (lue: tarvitse) tehdä mitään”.

Eikä ole tehty.

Eteläpuisto-liike on kolmen ja puolen vuoden ajan painottanut, että juuri tämän monitulkintaisuuden vuoksi on tärkeää tehdä se uusi suunnitelma, jotta kansallisen kaupunkipuiston rajaus voidaan perustaa tutkittuun, harkittuun ja laajasti hyväksyttyyn suunnitelmaan. Nyt sitten tämän suunnitelman puutteeseen vedoten rajataan Eteläpuisto kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle.

Mahtoiko mennä ihan hyvän hallintotavan ja yhteisten pelisääntöjen mukaan?

Olennaista on myös huomio, että kaupunginvaltuuston käsittely on julkinen, toisin kuin kaupunginhallituksen. Kaupunginhallituksen rajauspäätöksessä Eteläpuiston kohtaa ei perusteltu kirjallisesti sanallakaan. Emme voi tietää, millä ja kuinka todenmukaisilla väitteillä asiaa on perusteltu kaupunginhallituksessa; voimme vain arvailla. Tämäkään ei mene lain ja yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Ilkka Sasi

Kokoomuksen valtuustoryhmä

1.     Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

2.     Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Valtuustoryhmämme ei ole muodostanut ryhmäkantaa Eteläpuiston jatkokäsittelyn osalta.

3.     Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Ryhmämme sisällä valtuutetuillamme on toistaiseksi ollut erilaisia näkemyksiä Eteläpuiston jatkokehittämisen suhteen, joten emme ole muodostaneet Eteläpuiston osalta ryhmäkantaa. Vahvistaaksemme alueen virkistysmahdollisuuksia olemme ryhmänä esittäneet Eteläpuiston kehittämisen yhteydessä tutkittavaksi mahdollisuutta rakentaa Pyhäjärven rantaan, Koulukadun pään seutuville Uimalaitos. Tämä esitys hyväksyttiinkin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa yksimielisesti. Kannustamme avoimeen keskusteluun Eteläpuiston kehittämisestä.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Hienoa, että Kokoomus kannustaa avoimeen keskusteluun Eteläpuiston kehittämisestä. Esimerkiksi kansallisen kaupunkipuiston rajauksen kohdalta avointa keskustelua on määrätietoisesti estelty, minkä ei pitäisi kuulua avoimen kuntademokratian toimintatapoihin.

Vastaus tarkoittanee, ettei Kokoomuksessa haluta kansallisen kaupunkipuiston rajausta valtuustokäsittelyyn. Asiasta ei kuitenkaan ole sovittu valtuustoryhmässä.

Kokoomus on useissa yhteyksissä painottanut olevansa pormestariohjelman linjausten kannalla. Ryhmän sisällä kuitenkin kannat tunnetusti vaihtelevat puiston säilyttämisen ja raskaan rakentamisen välillä.

Pormestariohjelmassa luvatun uuden suunnitelman esteeksi on esitetty poliittisen konsensuksen puute. Viimeisen puolen vuoden keskustelujen jälkeen näyttää, että jakolinja säilyttäjien ja rakentajien välillä asemoituu Kokoomuksen valtuustoryhmän sisälle.

Aloite uimalaitoksen rakentamisesta on tullut Kokoomuksen piiristä. Asia on selvittämisen arvoinen. Tämä edellyttää luonnollisesti koko alueen uutta yleissuunnitelmaa. Jokohan lupausten lunastamisen aika olisi lähestymässä, kun varsin suuri poliittinen konsensus alkaa löytyä.

Kalle Kiili

Keskustan valtuustoryhmä

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Me olemme valmiita saattamaan asian kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Perustuen suureen kuntalaisten aktiivisuuteen asiassa, olisi hyvä käydä yleisölle avoin keskustelu asiasta.

  • Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Tässä täytyy ensin tarkastella, millaista kehitystä alueelle on mahdollista tehdä, mikäli se liitetään kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Esimerkiksi rannan tuntumassa oleva kenttä kaipaa elävöittämistä. Asuntorakentamista emme joka tapauksessa kannata Eteläpuiston alueelle.

  • Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Keskustan ryhmä haluaa lähtökohtaisesti säilyttää kaupungin keskusta-alueella vielä olevat vanhat puistot ja puustot. Puistot ovat kaupunkilaisille erittäin tärkeitä virkistyspaikkoja ja sanan todellisessa merkityksessä kaupungin henkireikiä.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Kanta vastaa Keskustan aiemmin esittämää.

Aarne Raevaara

Vaihtoehto Tampere – valtuustoryhmä

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Kyllä. Mielestäni kaupunginvaltuuston pitää tehdä kaupunkipuistohankkeen linjaukset.

  • Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Kyllä. Kansallisen kaupunkipuistoalueen yhtenäisyysvaatimus edellyttää Eteläpuiston mukana olemista.

  • Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Eteläpuiston rakentamisen osalta en ole muuttanut aikaisempaa kantaani. Yhdyskuntalautakunnassa kukaan ei kannattanut esitystäni Eteläpuistolle kohtuuttoman asemakaavaehdotuksen hylkäämisestä. Edelleenkään en sitä tai sen muunnelmaa kannata. Eteläpuisto on elimellinen osa keskustan elinvoimaa. Tarvitsemme Eteläpuistoa asukkaita, matkailua sekä luontoa varten. Kannatan alueelle tai sen läheisyyteen rakennettavaksi vain yleistä saunaa sekä uimarantaa. 

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Kannanotto vastaa EEP:n esittämää.

Yrjö Schafeitel

Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä

TaPun kanta ei ole muuttunut. Kannatamme Eteläpuiston suojelua.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Napakka kannanotto.

Tiina Elovaara

Sininen valtuustoryhmä

Kannatamme Eteläpuiston säilyttämistä puistona ja luonnontilassa missä se on ollut. Aluetta voi kehittää vain kansalaismielipiteen ja luonnon säilyttämisen näkökulmasta.

Asia tulee päättää valtuustossa.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Selväsanainen ja kiertelemätön kannanotto.

Eteläpuiston kohtalo saatava kaupunginvaltuuston päätettäväksi

Tampereen läntisen keskustan visio 2040

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriölle on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.

Suurimmassa osassa nykyisistä kaupunkipuistoista hakemus tai ainakin sen aluerajaus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tämä on hankkeen merkittävyys huomioon ottaen perusteltua, vaikka laki ei sitä kirjaimellisesti edellytä.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli nähtävillä syksyllä 2019, jolloin siitä jätettiin 326 kannanottoa. Ylivoimaisesti eniten muutoksia esitettiin Eteläpuiston kohdasta, joka oli jätetty kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen 11.5.2020. Vaatimukset Eteläpuiston liittämisestä kaupunkipuistoon sivuutettiin ilman perusteluja. Vaatimukset perusteluineen on salattu julkisuudelta. Huomiotta jäi myös 25.11.2019 kaupungille luovutettu Eteläpuiston säilyttämistä vaativa adressi, jossa oli luovutushetkellä kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta – nyt jo 16 477 .

Historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaimmasta Eteläpuiston ylätasanteesta suurin osa on jäämässä kokonaan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä alatasanne on osoitettu ns. ”muutosalueeksi”. Rajaus noudattaa tarkalleen Eteläpuiston taannoista asemakaavaehdotusta, joka olisi tarkoittanut puiston hävittämistä tehorakentamisen alta. Tästä suunnitelmasta kaikki valtuustoryhmät lupasivat luopua kevään 2017 kuntavaalien alla. Kesäkuun 2017 pormestariohjelmaan kirjatiin, että Eteläpuistoon laaditaan uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö. Tämä kanta on uudistettu viimeksi vuosi sitten, mutta luvattua suunnitelmaa ei ole edes aloitettu. Kuten on aikaa sitten todettu, suunnitelma olisi antanut myös kaupunkipuistorajaukselle tutkitun ja perustellun pohjaan.

Kaupunginhallituksen keväisen päätöksen jälkeen usea valtuustoryhmä on tarkistanut aiempia Eteläpuistokantojaan. Puiston säilyttämistä ja kehittämistä puoltavat nyt oman ilmoituksensa mukaan kaikki valtuustoryhmät lukuun ottamatta kokoomusta, joka ei ole ottanut asiaan kantaa. Eteläpuiston puolella on nyt siis valtuuston ylivoimainen enemmistö.

Syyskuussa 2020 julkistettiin kansainvälisen asiantuntijaryhmän kokoama Tampereen läntisen keskustan visio 2040. Visio korostaa Eteläpuiston merkitystä Tampereen viher- ja virkistysalueverkoston keskeisenä solmupisteenä ja esittää sen kehittämistä korkeatasoisena kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto on rajausehdotuksen mukaan laajuudeltaan yli 3 600 ha. Merkittävyydeltään se on tärkeämpi kuin useimmat valtuustossa käsiteltävät kaavat.

Kun useat valtuustoryhmät ovat tarkistaneet kantaansa rajauspäätöksen jälkeen, valtuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisun ja laajan kansalaismielipiteen sivuuttaminen ei näytä kovin hyvältä. Eläköön Eteläpuisto ry edellyttää, että kaupunkipuistohakemus on saatettava kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuutetuille tulee antaa mahdollisuus konkreettisesti osoittaa todelliset kantansa vaatimalla Eteläpuiston sisällyttämistä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon.

Eläköön Eteläpuisto ry lähestyy poliittisten ryhmien vetäjiä asiaa koskevalla kyselyllä, jonka tulokset julkaistaan tässä blogissa.

Eteläpuistoa ei voi jättää kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, jos Tampere haluaa olla Kotkan veroinen puistojen kaupunki

Kansallisen kaupunkipuiston rajausta on muutettava, Eteläpuisto on otettava mukaan.

Seppo Aura
(Aamulehti 7.10.2020)

Tampereen läntisen keskustan kehittämistä on viime aikoina pohdittu niin tamperelaisten kuin kansainvälisten asiantuntijoiden toimesta. Ehdotuksia saatiin syyskuun lopussa.

Yhdeksi läntisen keskustan vahvuudeksi asiantuntijat nostivat Näsinpuiston, Hämeenpuiston ja Eteläpuiston akselin, joka laajenee Tammerkosken kansallismaiseman ja Pyynikin suuntiin. Asiantuntijoiden mukaan tämä puistoakseli tulee säilyttää ja sitä tulee jatkossa vahvistaa.

Parhaillaan valmisteilla oleva Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hanke antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Ongelmana kuitenkin on kaupunginhallituksen keväällä tekemä rajaus, jossa Eteläpuiston ylätasanteen kohtalo jätetään myöhemmin ratkaistavaksi.

Rakennetaanko ylätasanteelle kerrostaloja vai jätetäänkö se puistoksi, selviäisi vasta vuosien päästä, kun alueen kaavoitustyö jatkuu.

Kaupunginhallituksen kansallisen kaupunkipuiston ehdotus ei täytä ympäristöministeriön asettamia sisällöllisiä eikä jatkuvuuden kriteereitä.

Ensinnäkään sen rajauksessa ei oteta huomioon Eteläpuiston asemakaavallista ja puistohistoriallista merkitystä. Hämeenpuiston eteläiseksi päätteeksi se otettiin jo 1800-luvun asemakaavoissa ja nykyinen muotopuutarha sai muotonsa 1920-luvun lopulla.

Eteläpuiston ylätasannetta pidetään Tampereen kaupungin omissakin selvityksissä olennaisena osana puistojen verkostoa ja sen tärkeänä solmukohtana. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa ylätasanteesta säilyisi varmuudella vain vähäinen osa.

Toiseksi kansallisen kaupunkipuiston eheyden ja jatkuvuuden kannalta on olennaista, että väljä, puistomainen kävely-yhteys Hämeenpuistosta Eteläpuiston ylätasanteen kautta Pyynikin suuntaan säilyy nykyisellään. Tämä yhteys katkeaisi tai muuttuisi radikaalisti, mikäli Eteläpuiston ylätasanteelle sallittaisiin kerrostalojen rakentaminen. Eheyden puutteellisuuden myöntää kaupunginhallituskin omissa asiakirjoissaan. Näitä puutteita ei kuitenkaan voi jättää korjattaviksi vasta tulevina vuosina, vaan ne on ratkaistava ennen kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen jättämistä.

Viime aikoina monet valtuustoryhmät ovat lisäksi esittäneet kantanaan, ettei Eteläpuistokadun eteläpuolelle tule rakentaa kerrostaloja, vaan koko puistoalue on säilytettävä. Ja kun laaja kansanliike ja ulkomaisten asiantuntijoiden työryhmä ovat samaa mieltä, asia on otettava uudelleen käsiteltäväksi kansallista kaupunkipuistoa valmistelevassa työryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Rajausta on muutettava niin, että koko Eteläpuisto ylä- ja alatasanteineen liitetään kansalliseen kaupunkipuistoon.

Mikäli Tampere haluaa olla esimerkiksi Kotkan veroinen puistojen kaupunki, ei Eteläpuistoa voi jättää kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. On kyse poliittisesta tahdosta: halutaanko Tampereen säilyvän ja kehittyvän puistojen kaupunkina.

Avoin kirje Tampereen kaupungin päättäjille

Kevään aikana useat valtuustoryhmät ovat tarkentaneet kantojansa Eteläpuiston tulevaisuuden suhteen. Kaikki valtuustoryhmät Kokoomusta lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet kannattavansa Eteläpuiston säilyttämistä ja kehittämistä puistona. Myös Kokoomuksen ryhmässä on säilyttämiselle kannatusta. Kaupunginvaltuuston ylivoimainen enemmistö on siis puiston säilyttämisen kannalla.

Tässä valossa onkin perin outoa, että kaupunginhallitus päätti yksimielisesti 11.5.2020 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta niin, että historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaasta puiston ylätasanteesta suurin osa rajattiin kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain Hämeenpuiston levyinen kaista ylätasanteesta sekä alatasanne osoitettiin ”muutosalueeksi”. Termiä ei lakikaan tunne eikä sen merkityksestä ole käsitystä. Rajauksen on avoimesti myönnetty perustuvan vuoden 2017 tehorakentamista tähtäävään kaavaehdotukseen, joka tuli samana keväänä hylätyksi pormestariohjelmassa. Kaupunginhallitus uudisti tämän pormestariohjelman linjauksen marraskuussa 2019 ja vakuutti, että se ohjaa jatkossakin Eteläpuistovalmistelua. Ei näytä ohjanneen kaupunkipuistorajauksen valmistelua.

Kaupunginhallituksessa ajettiin toukokuussa läpi päätös, joka on jyrkässä ristiriidassa valtuuston ylivoimaisen enemmistön ilmaisemaan kantaan nähden. Päätöstä pohjusti hankkeen ohjausryhmän linjaus helmikuulta 2020. Ohjasryhmän muistio oli perusteetta ja lainvastaisesti salattu. Kun kaupunginhallituksen esityslista julkistettiin kokousmaanantaita edeltävän torstain iltapäivänä, vakavalle ja perustellulle kansalaiskeskustelulle ei jäänyt sijaa. Miksi muistio salattiin, jos ei juuri avoimen keskustelun estämiseksi?

Kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli nähtävillä syksyllä 2019, jolloin siitä jätettiin 326 mielipidettä. Määrällisesti suurin vaatimusten kohde oli Eteläpuiston liittäminen kokonaisuudessaan kaupunkipuistoon. Kaupunginhallituksen esityslistassa nämä vaatimukset perusteluineen sivuutettiin maininnatta. Hallintolain mukaan viranomaisen päätös tulee perustella. Miksi muutosvaatimuksiin ei suostuttu, ei perusteltu sanallakaan. Myös syksyllä 2019 pidetyn asukastilaisuuden muistio salattiin kaupunginhallitukselta ja julkisuudelta. Kertomatta jätettiin, että sekä ELY-keskus että maakuntamuseo ovat katsoneet, että Eteläpuisto tulisi säilyttää puistona. Päätös on kiistatta lain ja hyvän hallintotavan vastainen.

Tähän kyseenalaiseen menettelyyn yritettiin kiinnittää kohtuuttoman lyhyeksi jätettynä reagointiaikana valmistelijoiden ja päättäjien huomio. Näkemystä ei edes yritetty kiistää – se sivuutettiin vaikenemalla.

Avoimeksi jää vakavia kysymyksiä, joihin ainakin 16 102 Eteläpuisto-adressin allekirjoittajaa kaipaavat vastausta:

  • Mikä on se motiivi, joka teetättää päätöksiä, jotka ovat selvässä ristiriidassa kaupunginvaltuuston ylivoimaisen enemmistön julkislausuttuun tahtoon nähden?
  • Mitä kertoo Tampereen laillisuuskulttuurista se, että hyvän hallintotavan ja osin lakien vastaisella menettelyllä Eteläpuiston kohdalla näyttää olevan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon hiljainen hyväksyntä?
  • Mitä kertoo Tampereen päätöksentekokyvystä se, että Eteläpuiston kohtalo on aiemmista sopimuksista, lupauksista ja päätöksistä huolimatta edelleen vailla konkreettisia ratkaisuja?
  • Keväällä saattaa tulla jo historian toiset Eteläpuistovaalit. Eikö tässä tilanteessa olisi jo syytä antaa tilaa muille isoille, haastaville ja kohtalokkaille kysymyksille, joita Tampereellakin riittää?

Jos sitoutuminen Eteläpuiston säilyttämiseen ja kehittämiseen viher- ja virkistysalueena on todellista, nyt on viimeinen hetki arvioida rajauspäätös uudestaan. Jos väitetään, että nyt on jo myöhäistä, ei puhuta totta. Kaupunkipuistohakemus ja siihen liittyvä hoito- ja käyttösuunnitelma pitäisi jättää ympäristöministeriölle tämän vuoden aikana. Nyt on kiire, mutta ei vielä myöhäistä. Jos säätöä aikatauluun tarvitaan, ympäristöministeriö on varmaan osaltaan valmis joustamaan, kun perusteena on Eteläpuiston liittäminen kaupunkipuistoon. Vankempaa perustetta on vaikea kuvitella.

Tampere on hakemassa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Uskottavuutta antaisi, jos kaupunki tunnustaisi historiansa, juurensa ja aidot vahvuutensa näkemällä yli satavuotiaan Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen arvoiseksi. Myös teoissa, ei vain vielä lunastamattomissa lupauksissa. Näin Tampere liittyisi muiden koti- ja ulkomaisten kaupunkien joukkoon, jotka ovat ymmärtäneet puistojen ja lähiluonnon merkityksen. Näin tuettaisiin nykyisten ja tulevien asukkaiden ymmärrystä ympäristön moninaisuudesta. Näin edistettäisiin yhteyksien syntymistä niiden muiden kaupunkien kanssa, joissa kaupunkipuistojen merkitys on jo oivallettu.

Tehdään puistoista ja lähiluonnosta yksi eurooppalaisia kaupunkeja yhdistävä teema! Ollaan ylpeitä siitä, mitä meillä on, ja rakennetaan sen pohjalle oikeaa kulttuurikaupunkia.

Ratkaisun avaimet ovat nyt valitsemillamme päättäjillä. Kaupunkilaiset on pelattu valmistelusta ulos, vaikka kansallisen kaupunkipuiston kohdalla pitäisi osallistavuuden olla keskeistä.

Vielä kerran vetoamme Teihin: pyydämme avaamaan kansallisen kaupunkipuiston rajauskeskustelun sekä liittämään Eteläpuiston, Tampereen viherverkoston helmen ja solmukohdan, kansalliseen kaupunkipuistoon kokonaisena ja ilman epämääräistä, perustelematonta muutosalue-merkintää.

Tampere 4.9.2020

Eläköön Eteläpuisto ry

Rauli Virta         puheenjohtaja                        

Eeva Leino         varapuheenjohtaja

Ilahduttavaa myötätuulta – missä teot?

toukokuu -15 196 (1)

Viime aikoina Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena on saanut näkyvää tukea useasta valtuustoryhmästä. Tälle kannalle ovat aiemmin tai tänä keväänä ilmoittautuneet Sosialidemokraatit, Vihreät, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Kristilliset, Vaihtoehto Tampere, Tampereen Puolesta ja ainakin osa Keskustan valtuustoryhmästä. Suurista ryhmistä vain Kokoomus ei ole ottanut asiaan selvää kantaa, vaikka senkin piiristä puheenvuoroja puiston puolesta on ilahduttavasti kuultu.

Kysymyksiä toisaalta herättää, että vaikka puiston säilyttämisellä on näinkin vankka kannatus, niin vasta 11.5.2020 kaupunginhallituksella hyväksytettiin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus, johon Eteläpuisto ei sisälly. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta suurin osa jätettiin kokonaan rajauksen ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta ja rantavyöhyke osoitettiin merkitykseltään hämäräksi jääneeksi ”muutosalueeksi”, jota termiä lakikaan ei edes tunne. On vaikea ymmärtää ratkaisua, joka näyttää sotivan valtuuston selvän enemmistön näkemystä vastaan. Yhtä vaikea on ymmärtää, miksi rajausehdotuksen sisältö tietoisesti ja tarkoituksella salattiin kolmen kuukauden ajan niin, ettei julkiselle keskustelulle asiasta jäänyt aikaa eikä sijaa.

Oli esitetty toiveita asian käsittelystä myös kaupunginvaltuuston iltakoulussa. Asia oli kuulemma liian suuri etäkokouksessa käsiteltäväksi. Tämä ”liian” suuri asia ei tule siis ilmeisesti lainkaan valtuuston pohdittavaksi. Kaupunkipuistohakemuksen valmistelu jatkuu ja se tulee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi loppuvuodesta. Tuolloin ei rajaukseen voitane enää palata vaarantamatta koko hankkeen aikataulua.

Kevään mittaan on myös esitetty lukuisia perusteltuja ehdotuksia Eteläpuiston kehittämiseksi viher- ja virkistysalueena. Jotta asiassa voidaan edetä, alueelle tulee tehdä uusi kokonaissuunnitelma, joka mahdollistaa kehittämisen vaiheittain pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Kun tästä tavoitteesta tuntuu vallitsevan laaja yksituumaisuus, ihmetyttää, että joku taho tai syy voi edelleen estää kolme vuotta sitten pormestariohjelmassa sovitun asian toteutumisen.

Kaupunginhallituksella hyväksytettiin 25.5.2020 vastaus Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloitteeseen. Sekä Eteläpuiston liittäminen kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon että uuden suunnitelman laatiminen torpattiin ympäripyörein sanankääntein ottamatta kuitenkaan sanallakaan kantaa aloitteen perusteluihin tai esittämättä ensimmäistäkään perustelua nuivalle ratkaisulle.

Kansalaisliike ei voi asiaa saada käyntiin. Eväät siihen on vain päättäjillä, jotka olemme valinneet kaupunkiamme johtamaan. Vai kätkeytyykö todellinen valta jonnekin byrokratian tuntemattomiin uumeniin?

Muuttuvatko lupaukset teoiksi – ja jos eivät, miksi?

LINKKEJÄ:
Sosialidemokraattien kannanotto
Vasemmistoliiton kannanotto
Perussuomalaisten kannanotto
Vihreiden kannanotto

Aika ja kansanliike pelastivat Eteläpuiston asunnoilta?

Näin uutisoi YLE Tampere 19.5.2020. Päätelmä perustui valtuustoryhmien vetäjille tehtyyn sähköpostikyselyyn.

Eteläpuisto on ”pelastettu” aiemmin jo neljä kertaa:

  • Aamulehden vaalipaneelissa 5.4.2017 jokaisen ryhmän edustaja lupasi, ettei tuolloin vireillä ollutta asemakaavaa viedä sellaisenaan hyväksyntään. ”Vaalit pelastivat Eteläpuiston” (Aamulehti).
  • Pormestariohjemassa kesäkuussa 2017 luvattiin: ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”
  • Pormestariohjelman päivitys syyskuussa 2019: ei muutosta Eteläpuistolinjaukseen.
  • Kaupunginhallitus 25.11.2019: Kaupunginhallitus uudisti yksimielisesti pormestariohjelman linjauksen. ”Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.”

YLE Tampereen saamat vastaukset osoittavat jonkinlaista liikehdintää puiston säilyttämisen suuntaan. Edelleen kuitenkin näkyy lupausten ympäripyöreys ja viittaukset ”uuteen suunnitelmaan”, joka kuitenkin aiotaan lykätä seuraavalle valtuustokaudelle – ja uuden pormestariohjelman aikaan.

Kernaasti uskoisi tämänkin kertaisiin lupauksiin ”viidennestä pelastuksesta”. Naiivia uskoa kuitenkin nakertaa pahoin se, että reilu viikko sitten kaupunginhallitus hyväksyi – jälleen yksimielisesti – Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen. Siinä asemakaavahistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä Eteläpuiston ylätasanne oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä ranta-alue on osoitettu hämäräksi jääneellä ”muutosalue”-merkinnällä.

Syyskuussa 2019 jätettiin kaupunkipuiston rajausehdotuksesta kaikkiaan 461 kannanottoa. Näistä valtaosa koski Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Näiden esitysten perustelut oli jätetty pois kaupunginhallituksen kokousaineistosta. Perusteluja sille, miksi nämä lukuisat vaatimukset tuli hylätä, ei myöskään esitetty. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava. Kaupunginhallituksen päätös ei näin täytä laillisuuden vaatimusta. Näin on ilmeisesti rohjettu menetellä, koska päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.

Kuulemismenettely on siis ollut vain välttämätön muodollisuus ilman tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta. Palautetta ei ole asiallisesti ottaen käsitelty lainkaan. Tätä epäiltiin jo kaupungin järjestämässä yleisötilaisuudessa 4.9.2019. Tämän tilaisuuden muistiokaan ei ole kahdeksan kuukauden ajassa valmistunut julkistettavaan kuntoon – tai jos on, se on salattu. Miksi näin, jää arvailtavaksi.

Jälkikäteen on esitetty, että Eteläpuiston muutosaluerajaus on tarkoituksella tehty yleispiirteiseksi. Tosiasiassa se vastaa tarkoin pormestariohjelmassa hylätyksi tulleen kaavaehdotuksen ratkaisua. Yleisötilaisuudessa 4.9.2919 myönnettiin, että juuri näin on tarkoitettu.

On myös esitetty, että Eteläpuiston ja Viinikanlahden muutosaluerajaukset on tehty samoin perustein. Ei voi olla perusteltua, että historiallisesti arvokkaan yli satavuotiaan puiston ja käytöstä poistuvan jätevedenpuhdistamon aluetta yritetään rinnastaa samoin periaattein käsiteltäviksi.

Valtuustoryhmissä on myös levitetty käsitystä, ettei Eteläpuistoa voi ottaa mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon, kun ei ole sen pysyvyyden varmistavaa asemakaavaa. Väite on totuudenvastainen: koko Eteläpuisto on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa viher- tai virkistysaluetta.

Tämän perin kyseenalaisin menoin syntyneen rajauspäätöksen jälkeen uusien lupausten uskottavuus on koetteilla.

Jos kannat ovat todella nyt kuullun kaltaisia, Eteläpuiston olisi pitänyt tulla heittämällä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunginhallitus on rajauspäätöksensä tehnyt, ja se voi sen myös korjata. Valtuuston ratkaistavaksi asia ei päädy, koska hallitus päättää hakemuksen jättämisestä ympäristöministeriöön. Uudelleen arvioinnin paikka on nyt, koska hakemuksen valmistelu etenee. Tämä antaisi lupauksille kauan kaivattua uskottavuutta.

Pormestariohjelmassa luvatun uuden suunnitelman laatimisen esteeksi on kerrottu, että sanamuotojen pyöreyden takia poliittista konsensusta sen tulkinnasta ei ole. Jos edelleen tarjoillaan yhtä ympäripyöreitä lupauksia, meillä on oikeus vihdoinkin odottaa konkretiaa. Jo äänestäjien kuluttajansuoja edellyttää tätä. Jos nyt reippaasti tehdään uusi suunnitelma, kaupunkipuistohakemus voi perustua tutkittuun ja harkittuun rajaukseen. Nähdään, mistä ollaan yhtä mieltä, mistä ei. Tiedetään oikeasti, mitä lupaukset tarkoittavat. Lupausten lunastamisen aika on juuri nyt. Näin voitaisiin jatkaa Eteläpuiston kehittämistä pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Aikaa suunnitelman tekemiseen on, mutta ei enää hetkeäkään hukattavaksi, kun jo kolme vuotta on viivytelty.

Näin menetellen kuntavaaleissa voidaan keskittyä Pekka Salmea siteeraten ”muihin tärkeisiin ja isoihin teemoihin”. Se, että Tampere kompastelee kahdet vaalit peräkkäin Eteläpuiston kohtaloa kipuillen, ei ole oikean kulttuurikaupungin arvon mukaista. Demarit ja vasemmistoliitto ovat ainakin näin ennen vaaleja ilmaisseet julkisesti kantansa. Kokoomukselta ja etenkin Vihreiltä odottaisi selkeämpää linjaa. Nyt on tekojen, ei puheiden aika!

On perin ikävää joutua toistuvasti puuttumaan yhteisten pelisääntöjen vastaisiin menettelyihin. Mielellään edistäisi asiaa positiivisin ja rakentavin argumentein. Ei ole kuitenkaan kohtuullista odottaa, että kansalaiset jatkuvasti katsovat läpi sormien epäreiluin säännöin pelaamista. Ei ole lapsen vika, jos keisarilla ei ole vaatteita. Ei ole kansalaisten vika, jos laillisuus ja hyvän hallinnon periaatteet kovin usein pääsevät unohtumaan.

Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloite Eteläpuiston säilyttämisestä, kehittämisestä ja liittämisestä kansalliseen kaupunkipuistoon on kaupunginhallituksen käsiteltävänä maanantaina 25.5.2020. Rajauskeskustelun avaamisen ei pitäisi olla ylivoimaista. Laaja kansanliike Eteläpuiston puolesta odottaa.

Linkki kaupunginhallituksen rajauspäätökseen

Kaupunginhallituksen hämmentävä vastaus kuntalaisaloitteeseen

Outo kaupunkipuistorajaus

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑