Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Kirjoittaja

etelapuisto

Eteläpuiston kohtalonkysymyksiä 2

 

huhtikuu -18 135

”Tampere suunnittelee ja rakentaa” -tiedotteessa julkaistiin maaliskuussa lakisääteinen vuotuinen kaavoituskatsaus. Hämmennystä herätti erityisesti Eteläpuiston kohtalo. Pormestariohjelmassa luvatusta uudesta suunnitelmasta varsinaiselle puistoalueelle ei ohjelmassa löydy sanaakaan. ”Viiden tähden keskusta” -kehittämisohjelman kuvituksessa Eteläpuisto esitetään edelleen yhtenä keskeisenä rakennuskohteena. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hanketta luvataan viedä eteenpäin, ja Eteläpuiston kohta todetaan yhdeksi ratkaisuja vaativaksi kohdaksi.

Sekä pormestariohjelman linjaus, keskustan kehittämisohjelman päivittäminen että kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus edellyttäisivät luvattua ”uutta suunnitelmaa”. Tilanteen selkiinnyttämiseksi pyysimme kaavoituksesta vastaavalta apulaispormestari Aleksi Jäntiltä vastausta avoimiin kysymyksiin ja lupasimme julkaista vastaukset blogisamme.

Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaukset Eläköön Eteläpuisto ry:n kysymyksiin:

1.                Kuka ja missä on päättänyt asemakaavatyön jäädyttämisestä vastoin pormestariohjelmaa?

Jäntti:   Pormestariohjelmassa ei ole mainittu Eteläpuiston kaavan aikataulusta mitään, joten sen etenemisessä ei ole toimittu pormestariohjelman vastaisesti. Minä, apulaispormestari Aleksi Jäntti olen omana kantanani selvästi ilmaissut kaavavalmistelulle, että käytettävissä olevat, rajalliset resurssit on ohjattava Eteläpuistosta Hiedanrannan suunnitteluun. Minulla ei ole yhtään työnjohdollista alaista, joten en voi antaa käskyjä tai määräyksiä, mutta Hiedanrannan etenemisen näkökulmasta olen erittäin tyytyväinen siitä, että tahdonilmaukseni on otettu huomioon.

2.                Miksi on tarpeen odottaa KHO:n ratkaisua yleiskaavavalituksesta, jos tarkoitus on todella säilyttää Eteläpuisto?

Jäntti:   Koska ennen ratkaisua ei ole tarkoituksenmukaista viedä suunnittelua eteenpäin etenkään, kun resursseja tarvitaan myös muualla. Olen ilmaissut kantanani, että asiaan tulee palata aikaisintaan oikeusprosessin päätyttyä.

3.                Jos KHO sattuu hyväksymään kaupungin yleiskaavavalituksen, aiotaanko Eteläpuistoa koskevat lupaukset ja sopimukset unohtaa?

Jäntti:   Minulla ei ole tietoa kaupungin antamista lupauksista tai sopimuksista Eteläpuistoon liittyen, mutta pidän tärkeänä sitä, että kaupunki näyttäytyy luotettavana sopimuskumppanina.

4.                Miksi Viiden tähden keskusta -ohjelman visioita levitellään edelleen julkisuudessa ilman mitään selvennyksiä Eteläpuiston suhteen?

Jäntti:   Keskustan kehittämisohjelmassa esitellään hankkeita sellaisina, kuin ne viimeisimmässä kaupunginhallituksen hyväksymässä versiossa ovat. Osa hankkeista on jo rakenteilla, osa suunnitteilla ja osa visiotasolla. Ohjelmassa ja videoissa todetaan: ”Mahdollinen kaupunkimaisema 2030 jos visiot toteutuvat…yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa”. Eteläpuiston lisäksi myös muissa kehittämisohjelman hankkeissa voi tulla muutoksia suunnitelmiin tai visioihin.

5.               Miten on tarkoitus ottaa huomioon laaja kansalaismielipide Eteläpuiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena asemakaavan jatkotyössä, keskustan kehittämisohjelman päivityksessä ja kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa?

Jäntti:   Kansalaismielipiteet on tarkoitus ottaa huomioon huolellisesti, mm. maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Keskustan osayleiskaavassa Eteläpuiston alue on osoitettu asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi ja asuntovaltaisen täydennysrakentamisen alueeksi. Maankäytön ratkaisujen pohjalla on yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liittyviä arvoja. Alue tulee suunnitella siten, että rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita, toimintoja ja reittejä.

Nähtävillä olleessa asemakaavaehdotuksessa oli kehitetty ranta-aluetta kaupunkilaisten yhteisenä laadukkaana virkistysalueena monipuolisine toimintoineen, palveluineen ja jatkuvine virkistysreitteineen. Tämä on ollut yhdensuuntaista kansallisen kaupunkipuistonkin valmistelun näkökulmasta. Kaavatyössä tullaan tiedostamaan ja huomioimaan alueen merkitys koskimiljöön ja Pyynikin yhdistäjänä sekä laadukkaana rantapuistona. Nämä tekijät ovat avainkysymyksiä myös kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Valmistelun edetessä voidaan tarkentaa, mikä alue liitetään mahdolliseen kaupunkipuistorajaukseen.

6.                       Miten näissä suunnitelmissa turvataan kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kun ne aiemmissa vaiheissa ovat jääneet näennäispuuhasteluksi.

Jäntti:   Väite näennäispuuhastelusta ei pidä paikkaansa. Eteläpuiston kaavaprosessin yhteydessä on saatu runsaasti palautetta sekä suunnitelmien puolesta että niitä vastaan. Kaavan valmistelussa on käytetty poikkeuksellisen laajaa osallistamista ja vuorovaikutusta, ja suunnitelmaa on muutettu prosessin aikana saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Kaavaratkaisu ei edusta vain yhden intressitahon näkemystä, vaan siinä on otettu huomioon lukuisat ei tavoitteet ja reunaehdot. Näin tullaan toimimaan myös jatkovalmistelussa.

Apulaispormestari Jäntin vastausten arviointia:

Kiitokset apulaispormestarille asiaan paneutumisesta. Vastaukset kuitenkin jättävät edelleen sijaa arvailuille.

Olennainen kysymys on, tullaanko pormestariohjelmassa sovittu uusi, Eteläpuiston puistomaisena virkistysalueena säilyttävä suunnitelma laatimaan kuluvan valtuustokauden aikana. Kaavoituskatsauksessa kysymys sivuutettiin täysin ja nytkin siihen jää yksiselitteinen vastaus saamatta.

Jos tarkoitus on toimia lupauksen mukaan, ei pitäisi olla tarvetta puolustella hallinto-oikeuden kumoamaa yleiskaavaa eikä jo pormestariohjelmassa hylättyä asemakaavaehdotusta.

Tiedossa on, että sekä virkakunnan että päättäjien piirissä on haluja lykätä koko asia seuraavien kuntavaalien yli, jolloin nykyisen pormestariohjelman linjaukset eivät enää sido osapuolia. Verukkeita tähän on riittävästi myös KHO:n yleiskaavaratkaisun jälkeen.

Jos huolemme on turha, sen kernaasti kuulisimme.

Asemakaavatyön yhteydessä olemme kokeneet osallistumisen näennäiseksi ja turhauttavaksi, mutta yksilöityyn kritiikkiin emme ole saaneet vastauksia. Miten aito vaikutusmahdollisuus aiotaan käytännössä turvata jatkossa, jää edelleen yksilöityä vastausta vaille. Toivomme, että voimme osaltamme olla mukana kehittämässä laajasti hyväksyttävää, Eteläpuiston nykyiset arvot säilyttävää ja niitä kehittävää ratkaisua hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken.

”Viiden tähden keskusta” -kehittämisohjelman esitteleminen kaavoituskatsauksessa ilman mainintaa, että Eteläpuiston kohdalta suunnitelma on jo vanhentunut, on herättänyt kaupunkilaisissa laajalti hämmennystä. Tätä lisää ohjelmasta vastaavan kehittämispäällikkö Tero Tenhusen tuoreehko kannanotto, että Eteläpuisto on tärkeitä keskustan asuntorakentamiskohteita (AL 8.4.2018).  Selvennystä ristiriitaiseen viestintään jäimme edelleen kaipaamaan.

Kannamme huolta myös siitä, että Eteläpuiston luvatun uuden suunnitelman viivästyminen vaarantaa Tampereen kansallisen kaupunkipuistohankkeen toteutumisen. Aikaikkuna uusien kaupunkipuistojen perustamiselle on umpeutumassa. Kaupunkipuiston aluerajaus on esitettävä sekä hakemuksessa että hoito- ja käyttösuunnitelmassa, joten se on ratkaistava myös Eteläpuiston kohdalta.

Näihin huolenaiheisiin toivomme jatkokeskustelussa vastauksia.

On ehkä syytä muistuttaa, että Eläköön Eteläpuisto ry ei suinkaan vastusta asuntorakentamista, kunhan se ei hävitä olemassa olevaa puistoa. Rantavyöhykettä voi ja tulee kehittää kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena. Tämä ei kuitenkaan edellytä historiallisesti arvokkaan ylätasanteen puiston hävittämistä. Ymmärsimme tästä jo kohta vuosi sitten sovitun. Lupausten lunastamisen perään nyt vain kyselemme.

 

Mainokset

Eteläpuiston kohtalonkysymyksiä

29216076_2042164986034582_757899072728908369_n

Kaupunki on julkaissut kaavoituskatsauksen joka kotiin jaettavassa Tampere suunnittelee ja rakentaa 2018 -tiedotteessa. Lakisääteisessä katsauksessa tulee kertoa vireillä olevista ja tiedossa olevista uusista merkittävistä kaavoista. Siinä tulee selostaa kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

Pormestariohjelmassa keväällä sovittiin, että vilkasta keskustelua vaalikentilläkin herättänyt Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavaa viedään eteenpäin lukuun ottamatta varsinaista puistoaluetta. Tälle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Työ ei ole kuitenkaan edes käynnistynyt. Nyt julkistetussa kaavoituskatsauksessa ei Eteläpuistoa mainita lainkaan; edelleen vireillä olevasta kaavahankkeesta ei anneta mitään lain edellyttämiä tietoja. Kyseessä ei voine olla erehdys tai taitamattomuus.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 7.4.2017 keskustan strategisen yleiskaavan Eteläpuiston osalta lainvastaisena. Yleiskaava olisi mahdollistanut Eteläpuiston rakentamisen vireillä olleen asemakaavan mukaisesti. Kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen on ilmoittanut, että asemakaava ei etene ennen kuin KHO on ratkaissut kaupungin yleiskaavavalituksen.

Kysymykseen kuka ja missä asemakaavatyön jäädyttämisestä on päättänyt, Karppinen ei suostu vastaamaan. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää, kuka ja millä perusteella on päättänyt kaavatyön pysäyttämisestä. Puiston säilyttäminen puistona ei edellytä KHO:n siunausta. Tätä tarvitaan vain, jos todelliset aikomukset ovatkin muut. Mitä nämä aikomukset olisivat, jätetään nyt tarkoituksella arvailujen varaan

Kaavoituskatsauksessa esitellään toisaalta Viiden tähden keskusta -ohjelmaa, jossa Eteläpuisto näkyy uutena rakennettuna alueena – juuri vajaa vuosi sitten hylätyn suunnitelman mukaisena. Lukija jää käsitykseen, että kaupungin aikeet Eteläpuiston suhteen ovat lupauksista huolimatta entiset. Tekstissä tosin mainitaan, että ohjelman seuraava päivitys tehdään keväällä 2018 ”aktiivisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa”.

Päivitys edellyttäisi, että pormestariohjelmassa luvattu Eteläpuiston uusi suunnitelma olisi käytettävissä. Suunnitelma, jota ei ole edes vielä aloitettu. Ei ole aloitettu myöskään aktiivista yhteistyötä sen yli 8 000 kansalaisen sidosryhmän kanssa, joka on ottanut puiston säilyttämisen asiakseen. Keskustavision esitteleminen kaavoituskatsauksessa ilman ainoatakaan selventävää sanaa ei herätä luottamusta lupausten pitävyyteen.

Katsauksessa mainitaan lyhyesti myös Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen tilanne. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.2.2017 useiden pöydällepanojen jälkeen tarveselvityksen ja päätti etenemisestä kohti hakuvaihetta. Seuraavaksi pitäisi tarkistaa kaupunkipuiston rajaus ja laatia luonnos hoito- ja käyttösuunnitelmaksi sekä hakemus ympäristöministeriölle. Kaavoituskatsauksen mukaan valmistelu etenee 2018 tarvittavilla lisäselvityksillä. Osa-alueiden liittyminen toisiinsa vaatii lisäselvityksiä etenkin Viinikanlahden ja Eteläpuiston alueilla.

Eteläpuiston kohdalla ainoa puuttuva selvitys on pormestariohjelmassa luvattu uusi suunnitelma puistoalueelle. Siis se, jota ole vielä aloitettu ja josta ei ole mainintaakaan katsauksessa.

Pyydämmekin nyt ystävällisesti nyt kaupungilta selväsanaisia, kiertelemättömiä vastauksia kysymyksiin:

  • Kuka ja missä on päättänyt asemakaavatyön jäädyttämisestä vastoin pormestariohjelmaa?
  • Miksi on tarpeen odottaa KHO:n ratkaisua yleiskaavavalituksesta, jos tarkoitus on todella säilyttää Eteläpuisto?
  • Jos KHO sattuu hyväksymään kaupungin yleiskaavavalituksen, aiotaanko Eteläpuistoa koskevat lupaukset ja sopimukset unohtaa?
  • Miksi Viiden tähden keskusta -ohjelman visioita levitellään edelleen julkisuudessa ilman mitään selvennyksiä Eteläpuiston suhteen?
  • Miten on tarkoitus ottaa huomioon laaja kansalaismielipide Eteläpuiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena  asemakaavan jatkotyössä, keskustan kehittämisohjelman päivityksessä ja kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa?
  • Miten näissä suunnitelmissa turvataan kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kun ne aiemmissa vaiheissa ovat jääneet näennäispuuhasteluksi.

Tampere esiintyy avoimuuden ja osallistavuuden mallikaupunkina. Voisiko näihin selviin kysymyksiin saada vastaukset esimerkiksi kaavoituksesta vastaavalta apulaispormestarilta ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajalta Aleksi Jäntiltä? Tähänastiset keskustelunavaukset ja selvät kysymyksetkin ovat jääneet vastauksia vaille.

Syvä hiljaisuus Eteläpuiston yllä.

Adressi luovutettu pormestari Lylylle

lokakuu -17 084

Eläköön Eteläpuisto ry. on tänään luovuttanut pormestari Lauri Lylylle Tampereen Eteläpuiston säilyttämistä puoltavan adressin. Adressissa on tällä hetkellä 8 258 allekirjoitusta. Allekirjoituksia on kertynyt vielä kesän ja syksyn aikana yli 3 000; kaupunkilaiset siis kantavat edelleen huolta puiston kohtalosta.

Yhdistys pitää hyvänä keväällä allekirjoitettua pormestarisopimusta, jonka mukaan Eteläpuiston asemakaavaa ei viedä päätökseen tehorakentamista tarkoittaneen ehdotuksen pohjalta. Alueelle luvataan laatia uusi suunnitelma, jossa ”säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö”. Yleispiirteisyydessäänkin lausuma osoittaa, että Eteläpuiston arvo ja merkitys on laajasti tunnistettu ja tunnustettu.

Eläköön Eteläpuisto ry. katsoo, että Eteläpuiston ylätasanteen historiallinen puisto tulee säilyttää ja kehittää sen ominaispiirteitä kunnioittaen ja vaalien. Alatasanteen rantavyöhykkeelle taas tulee antaa sen sijainnin ja arvon mukainen asema kehittämällä sekä aktiivista virkistyskäyttöä että merkitystä viihtyisänä kaupunkipuistona. Yhdistys toivoo, että jatkosuunnittelussa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet toteutuvat aidosti ja vaikuttavasti.

Pormestariohjelmassa sitoudutaan myös viemään eteenpäin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hanketta. Eteläpuisto on kaupungin lukuisissa selvityksissä todettu kaupungin viher- ja virkistysverkoston keskeiseksi solmupisteeksi. Huomattava osa puistosta kuuluu myös valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaukseen. Eteläpuisto on korvaamaton osa tulevaa kansallista kaupunkipuistoa ja se tulee sisällyttää sellaisena hankkeeseen.

Kaupungin ilmoituksen mukaan alueen asemakaavoitus ei nyt etene ennen kuin korkein hallinto-oikeus on ratkaissut kaupungin valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden yleiskaavapäätöksestä. Hallinto-oikeus kumosi keväällä keskustan strategisen yleiskaavan Eteläpuiston osalta lainvastaisena. Kaavoituksen voimavarat on nyt suunnattu Hiedanrantaan ja muihin vähemmän kiistanalaisiin kohteisiin.

Pormestariohjelman linjausten pohjalta pitäisi olla mahdollista jatkaa sellaisen suunnitelman laatimista, joka turvaisi Eteläpuiston arvot ja olisi myös kaupunkilaisten laajasti hyväksyttävissä.

Keskustaan on suunnitteilla täydennysrakentamista jopa 17 000 uudelle asukkaalle. Kasvava ja tiivistyvä keskusta tarvitsee vähät vihreät keuhkonsa. Uudistuva ja kehittyvä sivistyskaupunki muistaa ja säilyttää historialliset juurensa. Nykyiset ja tulevat asukkaat ansaitsevat riittävät, laadukkaat ja vaivattomasti saavutettavat lähiviheralueet sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Eteläpuiston idea perustuu 1800-luvun asemakaavoihin. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1917. Päätös puiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena on Tampereen kaupungin ainutkertainen lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Enkelit Eteläpuiston puolesta

toukokuu -17 079Kesätiedote

Tiistaina 23.5.2017 julkistetussa Tampereen pormestariohjelmassa todetaan:

”Eteläpuiston asemakaavaa viedään päätöksenteossa eteenpäin asemakaavaehdotuksen mukaisin keskeisin suunnitteluratkaisuin ja linjauksin lukuun ottamatta Eteläpuiston ranta-aluetta (Eteläpuisto-kadun eteläpuolinen alue). Tämä alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”

Tulkinnoille altis ilmaisu antaa ymmärtää, että kaikille ryhmille kelpaavan kompromissin muotoileminen on ollut haasteellista. Kuinka paljon rakentamista kevennetään? Tarkoittaako ”puistomaisen virkistyskäytön säilyttäminen” ylätasanteen puiston säilyttämistä? Jos tarkoittaa, olisiko sen voinut sanoa?

Vaalien jälkeen EEP on halunnut turvata uusille päättäjille neuvottelurauhan. Asiallamme ei ole mellastettu julkisuudessa. On odoteltu, kuinka vaalien alla kuulemamme lupaukset muuttuvat teoiksi. Neuvottelut on nyt käyty ja tulos Eteläpuistonkin osalta nähtävissä.

Suunta on oikea, joskin maaliin on vielä matkaa. Jälleen on saavutettu osavoitto, jonka suuruutta ja merkitystä emme vielä pysty arvioimaan. Työtä vielä joka tapauksessa tarvitaan.

Nyt on myös kiitosten aika!

Kiitokset jokaiselle Eteläpuiston puolesta adressin allekirjoittajalle; meitä on jo lähes 5 200.

Kiitokset tammikuun lopussa perustetun blogimme ahkerille lukijoille; vierailijoita on yli 6 000 ja klikkauksia yli 13 300.

Lämpimät kiitokset kaikille blogin kirjoittajille ja hienoille vieraskynille, luetuimpina suojeluliikkeiden veteraanit Kirsi Kunnas ja Jaakko Syrjä.

Kiitokset EEP:n Facebook-sivujen postaajille ja jakajille! Kiitokset myös sisarsivun Esteri Eteläpuistolle!

Ennen kaikkea: kiitokset jokaiselle kaupunkilaiselle, jotka kävitte vaalien alla kasvotusten kertomassa ehdokkaille, mitä asiasta ajattelette!

Kiitokset ehdokkaille, jotka otitte rohkeasti kantaa Eteläpuiston puolesta. Se ei kaikissa ryhmissä todellakaan ollut helppoa.

Yhdessä meillä on voimaa muuttaa vallitsevaa ilmapiiriä. Ei unohdeta tätä – sitkeyttä ja yksituumaisuutta vielä tarvitaan.

Tässä vaiheessa blogi siirtyy seuraamaan rauhallisesti tilanteen etenemistä. Kaupungin valitus hallinto-oikeuden kumoamasta yleiskaavapäätöksestä on vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Puiston ystävien valitus Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 on vireillä hallinto-oikeudessa. Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaehdotus on tulossa uuden yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn arvattavasti elo-syyskuussa.

Viestitämme tulevista tapahtumista sitä mukaa kun tietoa tihkuu. Nopean toiminnan joukot ovat valmiusasemissa.

Kirjoituksia Vieraskynä- ja Kansalaismielipide-palstoille otamme kernaasti vastaan, joskin julkaisutahti tiivistynee vasta syksymmällä, tulevien tilanteiden vaatimilla tavoilla.

Eläköön Eteläpuisto!

Vieraskynä – Tari Haahtela

IMG_20170514_210023
Ihmiset ovat terveempiä ympäristöissä, joissa säilyy kosketus luontoon. Kaupunkeja ei pidä rakentaa liian tiiviisti, eikä päällystää liiaksi kivillä ja asfatilla. Tämänkertainen vieraskynämme on professori Tari Haahtelan kirjoitus, joka valottaa perusteita siihen, miksi kaupungeissa tarvitaan luontoa, päällystämättömiä alueita, puistoja.

Luonto lähelle ja terveydeksi

Väestönkasvu ja kaupungistuminen kiihtyvät miltei kaikkialla maailmassa. Vuonna 1850 maailmassa oli ehkä 700 miljoonaa ihmistä, nyt 7,4 miljardia. YK laskee, että 2030 jopa 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

Kaupunkisivilisaatio on tuonut puhtautta, terveyttä, elinvuosia ja helpottanut elämää, mutta uusia sairauksia on tullut tilalle. Kansanterveyttä uhkaa joukko kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä, kuten astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, neurologiset sairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Monien sairauksien ehkäisyä on oleellisesti parannettu vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin, jotka selittävät kuitenkin vain osan kroonisista taudeista eivätkä ole paljastaneet kaikkia yleistymisen syitä. Mainituille sairauksille on usein ominaista lievä tulehdustila ja immunologinen epätasapaino.

Kaupungistuneiden väestöjen elintavat ja ympäristö ovat muuttuneet tavalla, joka on yksipuolistanut ihmisen mikrobistoa (normaaliflooraa) ja vaikuttanut immuunisäätelyyn. Kaupunkiympäristöstä puuttuu tekijöitä, joita immuunijärjestelmä tarvitsee oppiakseen sietämään vieraita biopartikkeleita ja valkuaisaineita, erottaakseen vaarallisen vaarattomasta (esim. allergia) ja oman vieraasta (esim. autoimmuunireaktiot). Yhä useamman nuoren nenän limakalvo tulehtuu, kun siihen lennähtää koivun siitepölyhiukkanen. Olemme herkistyneet luonnolle, alkukodillemme. Luonnon antama suoja on heikentynyt.

Avainkysymys on altistumisen väheneminen ympäristön (maaperän) suojaaville mikro-organismeille. Kaikki mitä syömme ja juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa elimistömme mikrobistoa niin suolistossa, iholla kuin hengitysteissä. Tämä mikrobisto välittää omien solujemme ja ympäristön välistä vuoropuhelua, muokkaa ja tasapainottaa vastustuskykyä ja tukee terveyttä.

Kaupungistumisen valtavirtaa ei voi kääntää, mutta luontoa voidaan tuoda kaupunkiin. Moninainen vihreys, pienimuotoinen kaupunkiviljely ja pieneläinpihat voidaan rakentaa nykyistä paremmin kaupunkiin sisään. Melkein jokainen voi kasvattaa vaikka kukkaruukussa jonkun yrtin ruokapöytään, suosia lähiruokaa ja liikkua luonnossa.

Alkuvuonna lääkäreistä ja biologeista koostunut asiantuntijaryhmä ehdotti luontoaskelta tilanteen parantamiseksi ja tutkimuksen kohteeksi. Tarvitsemme uutta tieteellistä näkökulmaa, joka avaa immuunisäätelyyn vaikuttavia arjen tekijöitä. Mutta tiedämme jo luontoyhteyden olevan terveyden edellytys. Monialainen yhteistyö on välttämätöntä terveydenhuollon asiantuntijoiden, biologien, ympäristöosaajien, elintarvikesektorin, kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien kesken. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen niin makro- kuin mikrotasolla on ihmiskunnan suurimpia uhkia ja se tapahtuu lähellä meitä jokaista.

Tari Haahtela
professori emeritus
HYKS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto

Valitus maakuntakaavasta Eteläpuiston osalta

MaakuntakaavaEläköön Eteläpuisto, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymästä Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Kaavan hyväksymispäätös vaaditaan kumottavaksi vähintäänkin Tampereen Eteläpuiston osalta.

Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Eteläpuisto on merkitty virkistysalueeksi. Hyväksytyssä uudessa kaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Muutosta ei ole yhdistysten käsityksen mukaan kaava-asiakirjoissa perusteltu eikä sen vaikutuksia arvioitu.

Muutoksen tarkoituksena on mitä ilmeisimmin poistaa ristiriita Tampereen kaupungin vuodenvaihteessa nähtäville asetettaman Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaehdotuksen ja voimassa olevan maakuntakaavan väliltä. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle yli 100 000 k-m2 asuin- ja toimitilarakentamista. Asemakaava osoittamasta uudesta rakennusoikeudesta 67 % sijoittuu maakuntakaavan virkistysalueelle. Asemakaavaehdotus on näin kiistatta voimassa olevan maakuntakaavan vastainen.

Nyt hyväksytty muutos maakuntakaavaan saattaa osaltaan helpottaa Eteläpuiston osoittamista kokonaan rakentamiskäyttöön. Yhdistyksemme katsovat, että hyväksytty maakuntakaava on lainvastainen, koska se ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia eikä kaavaselostus täytä maakuntakaavan selostukselle asetettuja vaatimuksia. Kaava ei lain vaatimalla tavalla turvaa alueen valtakunnallisia ja seudullisia historiallisia, maisemallisia, kulttuurillisia ja virkistysarvoja.

Valituksessa katsomme myös, että kaavan hyväksymispäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä muun ohella sen johdosta, että valmisteluun ja päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä.

Vieraskynä – Kirsti Tuokko

IMG-20170428-WA0000

Engelin hieno suunnitelma kestää

Muutin Tampereelle 1970-luvulla ja asetuin asumaan Hämeenpuiston varrelle pikku kaksioon.

Hämeenpuiston esplanadi (puisto jota kadut reunustavat) teki minuun vaikutuksen. Miten komeasti tämä kaupungin halki kulkeva puistokatu yhdistää kaksi järveä ja miten viehättävästi kummassakin päässä Hämeenpuiston esplanadi laajenee puistoiksi. Engelin suunnitelman tilallinen ja esteettinen lumous on kestänyt aikaa ja kaupungin kasvun. On syytä varoa rikkomasta tällaista hienoa kaupunkitilaa. Eteläpuistoa ei voi kaavoittaa rakennuksille, eikä voi sen puoleen Näsinkalliotakaan.

Hämeenpuiston tehtävänä oli aikoinaan myös toimia palomuurina puutalokaupungissa. Hieno suunnitelma kestää pidemmälle kuin lyhyemmän aikavälin tarpeet.

30. huhtikuuta 2017
Kirsti Tuokko
kuvataiteilija

Vieraskynä – Pipsa

Pipsa_03

Se on aika itsekästä aikuisilta pilata puistoja ja luontoa. Pitäähän puistoja ja vihreyttä olla vielä silloinkin, kun me nykyiset lapset olemme vanhuksia. Toivoisin kovasti, että kaikki aikuiset oppisivat arvostamaan myös puistoja eikä aina vain rahaa. Rahalla saa kaikkea tietysti, mutta puistoja ei saa kovin helposti uusia, ei ainakaan yhtä hienoja kuin Eteläpuisto!

Pipsa 13 v
koululainen
Puiston pitäisi pysyä puistona

Hallinto-oikeus kumosi yleiskaavapäätöksen Eteläpuiston osalta

maaliskuu -17 193Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valittivat Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla valtuusto hyväksyi keskustan strategisen yleiskaavan. Yleiskaava olisi mahdollistanut vireillä olevan asemakaavan hyväksymisen vastoin voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 kumonnut kaavapäätöksen Eteläpuiston osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta. Päätös on kumottu Eteläpuiston rakentamattomilta osin lainvastaisena.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan maisemalliselta ja virkistykselliseltä arvoltaan keskeisten puisto- ja viheralueiden kaavoittamiselle rakentamiseen on oltava erityiset perusteet.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑