Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

kategoria

Uncategorized

Eteläpuisto pelastuu – totta vai tarua?

P1530561b

Maanantaisella kaupunginhallituksen listalla on esillä Eteläpuiston kaavahankkeen tilannekatsaus.

Kaavan jatkokäsittely on siirtymässä 2020-luvulle. Esityslistassa ei mainita sanallakaan pormestariohjelman linjausta. Sen mukaan Eteläpuisto-kadun eteläpuolista aluetta tulee kehittää puistomaisena virkistysalueena.

Nykyinen pormestariohjelma ei uudella valtuustokaudella sido enää käsiä. Siihenkö nyt pyritään?

Kaikki poliittiset ryhmät vakuuttavat yhteen ääneen sitoutumistaan pormestariohjelmaan. Miksiköhän ei voida päättää, että Eteläpuiston jatkosuunnittelun pohjana on pormestariohjelman linjaus?

Kaupungin pitäisi nyt pelata avoimilla korteilla ja kertoa todelliset aikeensa Eteläpuiston suhteen. Nyt on kyse jo politiikan uskottavuudesta ja luottamuksesta.

Mainokset

Akateemikko tiivistää

img_2600

Tarvitsemme perspektiiviä. Kirjailija, akateemikko Kirsi Kunnas kommentoi Aamulehden ikäkannanottoa napakasti: iäkkäilläkin on oikeus nähdä tulevaisuuteen! 

Adressissa nimiä 13 145

adressi 012019

Verkko- ja paperiadresseissa yhteensä.

KHO:n ratkaisu Eteläpuiston yleiskaavapäätöksestä

IMG_2331

Korkein hallinto-oikeus on kaupunginhallituksen valituksen johdosta kumonnut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisun, jolla kumottiin Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan hyväksymispäätös Eteläpuiston osalta. Asiasta olivat valittaneet Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. Yleiskaavan hyväksymispäätös jää näin voimaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen; yksi oikeusneuvoksista olisi pitänyt hallinto-oikeuden päätöksen voimassa. Tämä osoittaa, että asia ei ollut yksiselitteisen selvä ja myös toisenlaiselle ratkaisuille oli osoitettu perusteita.

Eläköön Eteläpuisto ry toteaa päätöksen johdosta seuraavaa:

Yleiskaavan hyväksymispäätöksen ja kaupungin valituksen jälkeen kesäkuussa 2017 hyväksyttiin pormestariohjelma, jossa päätettiin, että Eteläpuistoon laaditaan uusi suunnitelma, ”jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö”. Tämän uuden suunnitelman laatimista ei ole vielä edes aloitettu. Muodollisena syynä on esitetty, että ensin täytyy odottaa KHO:n ratkaisu yleiskaavavalituksesta.

Kaupungin viestintä asiassa on tällä välin ollut ristiriitaista. Kaavoitusohjelmissa tai -katsauksissa suunnittelun etenemisestä ei ole esitetty sanaakaan. Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelman päivityksessä ja esittelyaineistoissa Eteläpuisto on mukana vanhoin, jo hylätyin ratkaisuin. Epätietoisuus kaupungin todellisista aikeista on ollut hämmentävää.

Valtuustokaudesta on kulunut puolitoista vuotta, mikä olisi hyvin voitu jo käyttää sellaisen suunnitelman laatimiseen, missä täydennysrakentamisen tarpeet ja alueen olemassa olevat kulttuuri-, maisema-, virkistys- ja luontoarvot ovat laajasti hyväksyttävillä tavoin yhteensovitettavissa.

Nyt KHO:n ratkaisun myötä tämä viivyttelyn veruke on poistunut, odotamme kaupungilta selkeää ilmoitusta, kuinka työtä jatketaan pormestariohjelman linjausten mukaisesti. Nyt viimeistään on tämän aika. Kaupunkilaisilla on oikeus voida luottaa pormestariohjelman sitovuuteen.

Joulutervehdys hiljaisesta Eteläpuistosta

IMG_4773

Perusasioita kannattaa kerrata: kaupunkilainen tarvitsee lähiluontoa elpyäkseen ja pysyäkseen kunnossa. Kaupunkiluonto on tärkeä osa ympäristöämme ja sen suojelu on osa koko luonnon suojelua. Laajassa maassamme ei ole perusteltua käyttää puistoja  rakennusmaina, vaan pitää arvossa maassamme noudatettuja viisaita viheraluesuosituksia.

Parhaillaan Tampere suunnittelee kaupungin tiivistämistä usealla alueella. Otetaanko aina maisema  ja kaupunkiluonto riittävästi huomioon? Meillä kaikilla on sekä oikeus että vastuu huolehtia ympäristöstämme. Siksi meidän kaupunkilaisten kannattaa  seurata asuinympäristöömme suunniteltavia muutoksia ja ottaa niihin kantaa.

Pormestariohjelmassa keväällä 2018 luvattiin luopua Eteläpuiston tehorakentamisesta ja laatia uusi suunnitelma, jossa aluetta kehitetään puistomaisena viheralueena. Asia ei ole edennyt. Virallisena selityksenä on, että halutaan odottaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu kaupungin yleiskaavavalituksesta. Hallinto-oikeus kumosi kaavan Eteläpuiston osalta viher- ja virkistysalueiden riittämättömyyden johdosta, ja tähän kaupunki on hakenut muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Päätöstä odotellaan lähiviikkoina.

Kansalaistoiminta kannattaa, sillä päättäjien tulee kuulla kuntalaisia. Korkein hallinto-oikeus tyrmäsi hankkeen nakertaa Helsingin keskuspuistoa rakennusmaaksi, mikä rohkaisee myös meitä. Eteläpuisto odottaa.

Nimiä kertyy jatkuvasti adressiimme, joka on edelleen avoinna Eteläpuiston puolesta

 

Adressissa Eteläpuiston puolesta jo 10 300 allekirjoittajaa

IMG_4130

 

Miten rannan tunnelma muuttuisi, jos puiston tilalla olisi kerrostaloja? Moni on sitä miettinyt, ja nimiä kertyy edelleen: puiston säilyttämisen puolesta on allekirjoituksia heinäkuussa 2018 jo 10 300. 

Muita kesän puistoasioita: Aamulehti kertoi 24.6. Tampereen kaupungin ”lopettavan seitsemän leikkipuistoa” tänä vuonna, ja poistavansa niitä lisää 13 vuoteen 2020 mennessä. Syynä kerrottiin olevan 3000 euron vuotuiset ylläpitokustannuḱset sekä erittäin kalliit peruskorjaus- ja uusimishinnat

Otsikko leikkipuistojen lopettamisesta oli loppujen lopuksi synkempi kuin jutun sisältö, sillä jutun mukaan kyseiset paikat aiotaan maisemoida puistoiksi. Se on hyvä puoli asiassa. Mutta mitähän lapset ja perheet  tuumaavat? Ovatko kiipeilytelineet ja muut välineet lasten leikeille välttämättömiä? Hiekkalaatikko varmaankin on välttämätön, mutta tuskin kovin kallis. Sellaisia voisi olla talojen pihoilla, mikäli pihaparkkipaikoilta luovutettaisiin tilaa.

Lopetettaviksi valittujen seitsemän puiston poistoa on perusteltu mm. niiden varustelun vaatimattomuudella.  Entä jos leikkipuistotelineiden ja olisi ihan vain luontoa: pensaita, kiviä, niittyä? Ne voisivat olla edullinen vaihtoehto, ja hyvinkin maisemoivia elementtejä. Vähän hoitamatonkin kaupunkiluontopalanen voisi kiehtoa lasten mielikuvitusta vähintään yhtä hyvin kuin rakennetut leikkialueet. Lapset voisivat semmoisessa innostua vaikka kuokkimisesta ja kylvämisestä, mene tiedä. Istuttaisivat vanhempineen syksyllä kukkasipuleita yhdessä.  Sellainen tukisi lasten luontosuhteen rakentumista kaupungistuvassa kasvuympäristössä.

Luontosuhde hoitaa, ihminen elpyy luontoympäristössä –  kaikenikäisenä.  Eteläpuistossa vaeltavat rauhalliset kävelijät, ja juoksevat reippaat kuntoilijat. Suuret puut luovat salaperäistä varjoaan. Sieltä löytää sekä muotopuutarhan tyylikkyyttä että kaupunkiluonnon kestävyyttä tukevaa ”vaihettumiskasvustoa”, kuten komeita, sinipunervina kukkivia takiaisia. Ne siivilöivät laskevaa aurinkoa kesäiltoina koivukujan vierillä ja niiden siemenet ravitsevat pikkulintuja syksyisin. 

Adressi Eteläpuiston puolesta on auki edelleen.

 

 

Tutkija Eteläpuistossa

IMG_4016

Eteläpuiston ystäväksi tunnustautuva Heta Elena Heiskanen (HTM,VTM) väitteli Tampereen yliopistossa 11.5.2018 julkisoikeuden alalta. Väitöskirjan suomenkielinen nimi on ”Vihertyvämpää ihmisoikeussuojaa kohti: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytännön kehittymisestä”. Hän on tutkinut oikeustapauksia erilaisissa ympäristöön liittyvissä tilanteissa.

Heta-Elenan väitöstutkimus osoittaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on turvannut ympäristön etua ja tarjonnut tukeaan myös kansallisten ympäristölainsäädäntöjen noudattamiselle. Tulevaisuudessa tuomioistuin voisi nykyistä selvemmin tunnustaa ihmisten oikeuden terveelliseen ympäristöön.

Aiemmin Heta-Elena on tutkinut perustuslain 20§:n ympäristöperusoikeuden sisältöä ja toteutumista sekä ympäristösovittelua. ”Perustuslain 20 § turvaa esimerkiksi tiedonsaantioikeuksia, osallistumisoikeuksia ja muutoksenhakuoikeuksia ympäristöön liittyen. Lisäksi se luo viranomaiselle velvoitteen pyrkiä turvaamaan terveellinen ympäristö jokaiselle”.

Kotimaisten oikeusasteiden jälkeen on vielä mahdollisuus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot tuovat parhaimmillaan turvaa yksilöille ja ympäristölle, koska sillä tuomioistuimen linjaus määrittää Euroopan vähimmäissuojatasoa.”

Heta-Elena sai tutkimustyöstään pontta kannustaa kansalaisjärjestöjä, yksittäisiä ihmisiä ja tutkijoita tukemaan osaltaan ympäristöoikeuskäytäntöjen kehitystä. ”Se kehittyy, kun ihmiset ovat aktiivisia ja tekevät valituksiajopa jo ennen kuin haittaa on päässyt syntymään”. Kotimaisissakin kaavakysymyksissä tai vaikkapa sisäilmaongelmatilanteissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykyinen oikeuskäytäntö voi antaa tukea argumentointiin.

  Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa ”–hanke tuotti laajan videopankin, jossa asiantuntijat ja ympäristöaktiivit kertovat maankäyttöön liittyvistä haasteista (ymparistokonfliktisovittelu.fi). ”Eräs graduntekijä kommentoi, että sai uuden tavan tehdä tutkimusta, kun kuunteli lenkkeillessään videoita kuulokkeilla.”

Parhaillaan Heta-Elena työskentelee Strategisen Tutkimuksen Neuvoston ”Kestävän kasvun avaimet”– tutkimusohjelman rahoittamassa monitieteisessä ja monivuotisessa tutkimushankkeessa ”All Youth – kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään” (allyouthstn.fi). Hanke ei ole perinteistä tutkimustiedon keruuta, vaan meneillään oleviin suunnitelmiin osallistuvaa, vuorovaikutteista toimintatutkimusta. Hankkeessa tehdään yhdessä nuorten kanssa lausuntoja lakihankkeisiin ja tuetaan nuorten äänten kuulumista esimerkiksi Hiedanrannan alueen suunnittelussa. ”Sain itsekin kimmokkeen aktiiviselle kansalaisuudelle lapsuudessa ja nuoruudessa, kun suku oli mukana pyörittämässä kyläkoulua Halmeniemellä. Se kimmoke on säilynyt tänä päivänäkin”. Kyläkoulutarinasta on tehty viime vuonna dokumentti ”Kun koulu vapautui vankilasta” (http://www.mediaali.fi/halmeniemenkoulu/). Eteläpuistoa suojelevaa kansalaisliikettä Heta-Elena kannustaa rauhalliseen pitkäjänteisyyteen.

Lähteitä:

Heta-Elena Heiskanen (academic dissertation): Towards Greener Human rights Protection Rewriting the environmental Case Law of the European Court of Human Rights, Acta Universitatis Tamperensis; 2367, Tampere University Press, Tampere 20018

( ilmestyy sähköisenä sarjassa: Acta Electronica Univeristatis Tamperensis: 1873, Tampere University Press 2018)

Saako olla ympäristökonfliktisoppaa? Kotisivu: ymparistokonfliktisovittelu.fi

Nuorten Agenda 2030. kestavakehitys.fi, valtioneuvosto.

Eteläpuiston kohtalonkysymyksiä 2

 

huhtikuu -18 135

”Tampere suunnittelee ja rakentaa” -tiedotteessa julkaistiin maaliskuussa lakisääteinen vuotuinen kaavoituskatsaus. Hämmennystä herätti erityisesti Eteläpuiston kohtalo. Pormestariohjelmassa luvatusta uudesta suunnitelmasta varsinaiselle puistoalueelle ei ohjelmassa löydy sanaakaan. ”Viiden tähden keskusta” -kehittämisohjelman kuvituksessa Eteläpuisto esitetään edelleen yhtenä keskeisenä rakennuskohteena. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hanketta luvataan viedä eteenpäin, ja Eteläpuiston kohta todetaan yhdeksi ratkaisuja vaativaksi kohdaksi.

Sekä pormestariohjelman linjaus, keskustan kehittämisohjelman päivittäminen että kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus edellyttäisivät luvattua ”uutta suunnitelmaa”. Tilanteen selkiinnyttämiseksi pyysimme kaavoituksesta vastaavalta apulaispormestari Aleksi Jäntiltä vastausta avoimiin kysymyksiin ja lupasimme julkaista vastaukset blogisamme.

Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaukset Eläköön Eteläpuisto ry:n kysymyksiin:

1.                Kuka ja missä on päättänyt asemakaavatyön jäädyttämisestä vastoin pormestariohjelmaa?

Jäntti:   Pormestariohjelmassa ei ole mainittu Eteläpuiston kaavan aikataulusta mitään, joten sen etenemisessä ei ole toimittu pormestariohjelman vastaisesti. Minä, apulaispormestari Aleksi Jäntti olen omana kantanani selvästi ilmaissut kaavavalmistelulle, että käytettävissä olevat, rajalliset resurssit on ohjattava Eteläpuistosta Hiedanrannan suunnitteluun. Minulla ei ole yhtään työnjohdollista alaista, joten en voi antaa käskyjä tai määräyksiä, mutta Hiedanrannan etenemisen näkökulmasta olen erittäin tyytyväinen siitä, että tahdonilmaukseni on otettu huomioon.

2.                Miksi on tarpeen odottaa KHO:n ratkaisua yleiskaavavalituksesta, jos tarkoitus on todella säilyttää Eteläpuisto?

Jäntti:   Koska ennen ratkaisua ei ole tarkoituksenmukaista viedä suunnittelua eteenpäin etenkään, kun resursseja tarvitaan myös muualla. Olen ilmaissut kantanani, että asiaan tulee palata aikaisintaan oikeusprosessin päätyttyä.

3.                Jos KHO sattuu hyväksymään kaupungin yleiskaavavalituksen, aiotaanko Eteläpuistoa koskevat lupaukset ja sopimukset unohtaa?

Jäntti:   Minulla ei ole tietoa kaupungin antamista lupauksista tai sopimuksista Eteläpuistoon liittyen, mutta pidän tärkeänä sitä, että kaupunki näyttäytyy luotettavana sopimuskumppanina.

4.                Miksi Viiden tähden keskusta -ohjelman visioita levitellään edelleen julkisuudessa ilman mitään selvennyksiä Eteläpuiston suhteen?

Jäntti:   Keskustan kehittämisohjelmassa esitellään hankkeita sellaisina, kuin ne viimeisimmässä kaupunginhallituksen hyväksymässä versiossa ovat. Osa hankkeista on jo rakenteilla, osa suunnitteilla ja osa visiotasolla. Ohjelmassa ja videoissa todetaan: ”Mahdollinen kaupunkimaisema 2030 jos visiot toteutuvat…yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa”. Eteläpuiston lisäksi myös muissa kehittämisohjelman hankkeissa voi tulla muutoksia suunnitelmiin tai visioihin.

5.               Miten on tarkoitus ottaa huomioon laaja kansalaismielipide Eteläpuiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena asemakaavan jatkotyössä, keskustan kehittämisohjelman päivityksessä ja kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa?

Jäntti:   Kansalaismielipiteet on tarkoitus ottaa huomioon huolellisesti, mm. maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Keskustan osayleiskaavassa Eteläpuiston alue on osoitettu asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi ja asuntovaltaisen täydennysrakentamisen alueeksi. Maankäytön ratkaisujen pohjalla on yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liittyviä arvoja. Alue tulee suunnitella siten, että rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita, toimintoja ja reittejä.

Nähtävillä olleessa asemakaavaehdotuksessa oli kehitetty ranta-aluetta kaupunkilaisten yhteisenä laadukkaana virkistysalueena monipuolisine toimintoineen, palveluineen ja jatkuvine virkistysreitteineen. Tämä on ollut yhdensuuntaista kansallisen kaupunkipuistonkin valmistelun näkökulmasta. Kaavatyössä tullaan tiedostamaan ja huomioimaan alueen merkitys koskimiljöön ja Pyynikin yhdistäjänä sekä laadukkaana rantapuistona. Nämä tekijät ovat avainkysymyksiä myös kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Valmistelun edetessä voidaan tarkentaa, mikä alue liitetään mahdolliseen kaupunkipuistorajaukseen.

6.                       Miten näissä suunnitelmissa turvataan kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kun ne aiemmissa vaiheissa ovat jääneet näennäispuuhasteluksi.

Jäntti:   Väite näennäispuuhastelusta ei pidä paikkaansa. Eteläpuiston kaavaprosessin yhteydessä on saatu runsaasti palautetta sekä suunnitelmien puolesta että niitä vastaan. Kaavan valmistelussa on käytetty poikkeuksellisen laajaa osallistamista ja vuorovaikutusta, ja suunnitelmaa on muutettu prosessin aikana saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Kaavaratkaisu ei edusta vain yhden intressitahon näkemystä, vaan siinä on otettu huomioon lukuisat ei tavoitteet ja reunaehdot. Näin tullaan toimimaan myös jatkovalmistelussa.

Apulaispormestari Jäntin vastausten arviointia:

Kiitokset apulaispormestarille asiaan paneutumisesta. Vastaukset kuitenkin jättävät edelleen sijaa arvailuille.

Olennainen kysymys on, tullaanko pormestariohjelmassa sovittu uusi, Eteläpuiston puistomaisena virkistysalueena säilyttävä suunnitelma laatimaan kuluvan valtuustokauden aikana. Kaavoituskatsauksessa kysymys sivuutettiin täysin ja nytkin siihen jää yksiselitteinen vastaus saamatta.

Jos tarkoitus on toimia lupauksen mukaan, ei pitäisi olla tarvetta puolustella hallinto-oikeuden kumoamaa yleiskaavaa eikä jo pormestariohjelmassa hylättyä asemakaavaehdotusta.

Tiedossa on, että sekä virkakunnan että päättäjien piirissä on haluja lykätä koko asia seuraavien kuntavaalien yli, jolloin nykyisen pormestariohjelman linjaukset eivät enää sido osapuolia. Verukkeita tähän on riittävästi myös KHO:n yleiskaavaratkaisun jälkeen.

Jos huolemme on turha, sen kernaasti kuulisimme.

Asemakaavatyön yhteydessä olemme kokeneet osallistumisen näennäiseksi ja turhauttavaksi, mutta yksilöityyn kritiikkiin emme ole saaneet vastauksia. Miten aito vaikutusmahdollisuus aiotaan käytännössä turvata jatkossa, jää edelleen yksilöityä vastausta vaille. Toivomme, että voimme osaltamme olla mukana kehittämässä laajasti hyväksyttävää, Eteläpuiston nykyiset arvot säilyttävää ja niitä kehittävää ratkaisua hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken.

”Viiden tähden keskusta” -kehittämisohjelman esitteleminen kaavoituskatsauksessa ilman mainintaa, että Eteläpuiston kohdalta suunnitelma on jo vanhentunut, on herättänyt kaupunkilaisissa laajalti hämmennystä. Tätä lisää ohjelmasta vastaavan kehittämispäällikkö Tero Tenhusen tuoreehko kannanotto, että Eteläpuisto on tärkeitä keskustan asuntorakentamiskohteita (AL 8.4.2018).  Selvennystä ristiriitaiseen viestintään jäimme edelleen kaipaamaan.

Kannamme huolta myös siitä, että Eteläpuiston luvatun uuden suunnitelman viivästyminen vaarantaa Tampereen kansallisen kaupunkipuistohankkeen toteutumisen. Aikaikkuna uusien kaupunkipuistojen perustamiselle on umpeutumassa. Kaupunkipuiston aluerajaus on esitettävä sekä hakemuksessa että hoito- ja käyttösuunnitelmassa, joten se on ratkaistava myös Eteläpuiston kohdalta.

Näihin huolenaiheisiin toivomme jatkokeskustelussa vastauksia.

On ehkä syytä muistuttaa, että Eläköön Eteläpuisto ry ei suinkaan vastusta asuntorakentamista, kunhan se ei hävitä olemassa olevaa puistoa. Rantavyöhykettä voi ja tulee kehittää kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena. Tämä ei kuitenkaan edellytä historiallisesti arvokkaan ylätasanteen puiston hävittämistä. Ymmärsimme tästä jo kohta vuosi sitten sovitun. Lupausten lunastamisen perään nyt vain kyselemme.

 

Eteläpuiston kohtalonkysymyksiä

29216076_2042164986034582_757899072728908369_n

Kaupunki on julkaissut kaavoituskatsauksen joka kotiin jaettavassa Tampere suunnittelee ja rakentaa 2018 -tiedotteessa. Lakisääteisessä katsauksessa tulee kertoa vireillä olevista ja tiedossa olevista uusista merkittävistä kaavoista. Siinä tulee selostaa kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

Pormestariohjelmassa keväällä sovittiin, että vilkasta keskustelua vaalikentilläkin herättänyt Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavaa viedään eteenpäin lukuun ottamatta varsinaista puistoaluetta. Tälle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Työ ei ole kuitenkaan edes käynnistynyt. Nyt julkistetussa kaavoituskatsauksessa ei Eteläpuistoa mainita lainkaan; edelleen vireillä olevasta kaavahankkeesta ei anneta mitään lain edellyttämiä tietoja. Kyseessä ei voine olla erehdys tai taitamattomuus.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 7.4.2017 keskustan strategisen yleiskaavan Eteläpuiston osalta lainvastaisena. Yleiskaava olisi mahdollistanut Eteläpuiston rakentamisen vireillä olleen asemakaavan mukaisesti. Kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen on ilmoittanut, että asemakaava ei etene ennen kuin KHO on ratkaissut kaupungin yleiskaavavalituksen.

Kysymykseen kuka ja missä asemakaavatyön jäädyttämisestä on päättänyt, Karppinen ei suostu vastaamaan. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää, kuka ja millä perusteella on päättänyt kaavatyön pysäyttämisestä. Puiston säilyttäminen puistona ei edellytä KHO:n siunausta. Tätä tarvitaan vain, jos todelliset aikomukset ovatkin muut. Mitä nämä aikomukset olisivat, jätetään nyt tarkoituksella arvailujen varaan

Kaavoituskatsauksessa esitellään toisaalta Viiden tähden keskusta -ohjelmaa, jossa Eteläpuisto näkyy uutena rakennettuna alueena – juuri vajaa vuosi sitten hylätyn suunnitelman mukaisena. Lukija jää käsitykseen, että kaupungin aikeet Eteläpuiston suhteen ovat lupauksista huolimatta entiset. Tekstissä tosin mainitaan, että ohjelman seuraava päivitys tehdään keväällä 2018 ”aktiivisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa”.

Päivitys edellyttäisi, että pormestariohjelmassa luvattu Eteläpuiston uusi suunnitelma olisi käytettävissä. Suunnitelma, jota ei ole edes vielä aloitettu. Ei ole aloitettu myöskään aktiivista yhteistyötä sen yli 8 000 kansalaisen sidosryhmän kanssa, joka on ottanut puiston säilyttämisen asiakseen. Keskustavision esitteleminen kaavoituskatsauksessa ilman ainoatakaan selventävää sanaa ei herätä luottamusta lupausten pitävyyteen.

Katsauksessa mainitaan lyhyesti myös Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen tilanne. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.2.2017 useiden pöydällepanojen jälkeen tarveselvityksen ja päätti etenemisestä kohti hakuvaihetta. Seuraavaksi pitäisi tarkistaa kaupunkipuiston rajaus ja laatia luonnos hoito- ja käyttösuunnitelmaksi sekä hakemus ympäristöministeriölle. Kaavoituskatsauksen mukaan valmistelu etenee 2018 tarvittavilla lisäselvityksillä. Osa-alueiden liittyminen toisiinsa vaatii lisäselvityksiä etenkin Viinikanlahden ja Eteläpuiston alueilla.

Eteläpuiston kohdalla ainoa puuttuva selvitys on pormestariohjelmassa luvattu uusi suunnitelma puistoalueelle. Siis se, jota ole vielä aloitettu ja josta ei ole mainintaakaan katsauksessa.

Pyydämmekin nyt ystävällisesti nyt kaupungilta selväsanaisia, kiertelemättömiä vastauksia kysymyksiin:

  • Kuka ja missä on päättänyt asemakaavatyön jäädyttämisestä vastoin pormestariohjelmaa?
  • Miksi on tarpeen odottaa KHO:n ratkaisua yleiskaavavalituksesta, jos tarkoitus on todella säilyttää Eteläpuisto?
  • Jos KHO sattuu hyväksymään kaupungin yleiskaavavalituksen, aiotaanko Eteläpuistoa koskevat lupaukset ja sopimukset unohtaa?
  • Miksi Viiden tähden keskusta -ohjelman visioita levitellään edelleen julkisuudessa ilman mitään selvennyksiä Eteläpuiston suhteen?
  • Miten on tarkoitus ottaa huomioon laaja kansalaismielipide Eteläpuiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena  asemakaavan jatkotyössä, keskustan kehittämisohjelman päivityksessä ja kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa?
  • Miten näissä suunnitelmissa turvataan kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kun ne aiemmissa vaiheissa ovat jääneet näennäispuuhasteluksi.

Tampere esiintyy avoimuuden ja osallistavuuden mallikaupunkina. Voisiko näihin selviin kysymyksiin saada vastaukset esimerkiksi kaavoituksesta vastaavalta apulaispormestarilta ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajalta Aleksi Jäntiltä? Tähänastiset keskustelunavaukset ja selvät kysymyksetkin ovat jääneet vastauksia vaille.

Syvä hiljaisuus Eteläpuiston yllä.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑