Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Valitus maakuntakaavasta Eteläpuiston osalta

MaakuntakaavaEläköön Eteläpuisto, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymästä Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Kaavan hyväksymispäätös vaaditaan kumottavaksi vähintäänkin Tampereen Eteläpuiston osalta.

Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Eteläpuisto on merkitty virkistysalueeksi. Hyväksytyssä uudessa kaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Muutosta ei ole yhdistysten käsityksen mukaan kaava-asiakirjoissa perusteltu eikä sen vaikutuksia arvioitu.

Muutoksen tarkoituksena on mitä ilmeisimmin poistaa ristiriita Tampereen kaupungin vuodenvaihteessa nähtäville asetettaman Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaehdotuksen ja voimassa olevan maakuntakaavan väliltä. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle yli 100 000 k-m2 asuin- ja toimitilarakentamista. Asemakaava osoittamasta uudesta rakennusoikeudesta 67 % sijoittuu maakuntakaavan virkistysalueelle. Asemakaavaehdotus on näin kiistatta voimassa olevan maakuntakaavan vastainen.

Nyt hyväksytty muutos maakuntakaavaan saattaa osaltaan helpottaa Eteläpuiston osoittamista kokonaan rakentamiskäyttöön. Yhdistyksemme katsovat, että hyväksytty maakuntakaava on lainvastainen, koska se ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia eikä kaavaselostus täytä maakuntakaavan selostukselle asetettuja vaatimuksia. Kaava ei lain vaatimalla tavalla turvaa alueen valtakunnallisia ja seudullisia historiallisia, maisemallisia, kulttuurillisia ja virkistysarvoja.

Valituksessa katsomme myös, että kaavan hyväksymispäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä muun ohella sen johdosta, että valmisteluun ja päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä.

Mainokset

Vieraskynä – Kirsti Tuokko

IMG-20170428-WA0000

Engelin hieno suunnitelma kestää

Muutin Tampereelle 1970-luvulla ja asetuin asumaan Hämeenpuiston varrelle pikku kaksioon.

Hämeenpuiston esplanadi (puisto jota kadut reunustavat) teki minuun vaikutuksen. Miten komeasti tämä kaupungin halki kulkeva puistokatu yhdistää kaksi järveä ja miten viehättävästi kummassakin päässä Hämeenpuiston esplanadi laajenee puistoiksi. Engelin suunnitelman tilallinen ja esteettinen lumous on kestänyt aikaa ja kaupungin kasvun. On syytä varoa rikkomasta tällaista hienoa kaupunkitilaa. Eteläpuistoa ei voi kaavoittaa rakennuksille, eikä voi sen puoleen Näsinkalliotakaan.

Hämeenpuiston tehtävänä oli aikoinaan myös toimia palomuurina puutalokaupungissa. Hieno suunnitelma kestää pidemmälle kuin lyhyemmän aikavälin tarpeet.

30. huhtikuuta 2017
Kirsti Tuokko
kuvataiteilija

Vieraskynä – Pipsa

Pipsa_03

Se on aika itsekästä aikuisilta pilata puistoja ja luontoa. Pitäähän puistoja ja vihreyttä olla vielä silloinkin, kun me nykyiset lapset olemme vanhuksia. Toivoisin kovasti, että kaikki aikuiset oppisivat arvostamaan myös puistoja eikä aina vain rahaa. Rahalla saa kaikkea tietysti, mutta puistoja ei saa kovin helposti uusia, ei ainakaan yhtä hienoja kuin Eteläpuisto!

Pipsa 13 v
koululainen
Puiston pitäisi pysyä puistona

Hallinto-oikeus kumosi yleiskaavapäätöksen Eteläpuiston osalta

maaliskuu -17 193Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valittivat Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla valtuusto hyväksyi keskustan strategisen yleiskaavan. Yleiskaava olisi mahdollistanut vireillä olevan asemakaavan hyväksymisen vastoin voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 kumonnut kaavapäätöksen Eteläpuiston osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta. Päätös on kumottu Eteläpuiston rakentamattomilta osin lainvastaisena.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan maisemalliselta ja virkistykselliseltä arvoltaan keskeisten puisto- ja viheralueiden kaavoittamiselle rakentamiseen on oltava erityiset perusteet.

Vieraskynä – Marja Jylhä

jylha 250915 JR 05 (2)

Tampereella on viime vuosina tehty monta merkittävää vuosikymmenien päähän vaikuttavaa päätöstä, sellaisia kuten rantatunneli ja ratikka.

Nyt on edessä suuri päätös Eteläpuiston rakentamisesta. Olen vakuuttunut, että rakentaminen nykyisten suunnitelmien mukaan olisi suuri virhe tamperelaisten hyvinvoinnin ja Tampereen kaupunkikuvan kannalta.

ELY-keskuksen lausunto vaikuttaa olevan oikeassa. Eteläpuistoa ei pidä rakentaa, Hämeenpuistoa ei pidä sulkea toisesta päästään eikä keskustan puistoalueita täten vähentää.

Tampereen päättäjät ovat viisaasti ja rohkeasti kyenneet tekemään suuria kaupungin kehittämispäätöksiä silloinkin, kun niille on ollut myös vastustajia. Nyt vuorostaan päättäjiltä tarvitaan viisautta ymmärtää, milloin kritiikki on perusteltua ja rohkeutta kuunnella sitä.

Harkitkaa Eteläpuiston rakentamista vielä kerran. Tampereen tulevaisuus kiittää!

Marja Jylhä
gerontologian professori

Puut terveydeksesi

Petri_NPetri Nuutisen videolinkki metsien terveysvaikutuksista.

Tärkeä osavoitto – maaliin vielä matkaa

AL06062017Etu

Aamulehden vaalipaneelissa kuultua:

  • ”Vallitsevassa ilmapiirissä kukaan vastuullinen päättäjä ei voi hyväksyä kaavaehdotusta.”
  • ”On käynyt ilmi että Eteläpuistossa on paljon kaupunkilaisille tärkeitä ja rakkaita paikkoja.”
  • ”Nykyinen yhdyskuntalautakunta pitäköön näppinsä erossa Eteläpuistosta.””
  • ”Uuden valtuuston on otettava asia hoitoonsa.”

Linkki Aamulehden juttuun ja videoon
Eteläpuistoasiaa videossa noin 25 minuutin kohdalta alkaen.

Meidän tehtävämme on nyt äänestää puiston puolustajia!
Meidän tehtävämme on muistuttaa vaalien jälkeen lupauksista!
Meidän tehtävämme on vaalia ”vallitsevaa ilmapiiriä”!

Eteläpuisto kiittää!

Vieraskynä: Sinikka Nopola

SINIKKA TIINAN PIHA 2011 kuva pertti nisonen

Eteläpuisto antoi inspiraation

Sana ”puisto” mainittiin ensimmäisen kerran 1728, Henrik Liliuksen sepittämässä häärunossa. Raivaamatonta maata alettiin muokata 1800-luvulla kaupungeissa ihmisten keitaiksi, sillä kaupunkiluontoa tarvitsivat kaikki työläisistä yläluokkaan.

Puistot yleistyivät suomalaisen sivistystahdon kasvaessa.

Puistojen tuhoaminen on merkki sivistyksen vähenemisestä.

Eteläpuiston rakentaminen olisi paluu taantumaan, vaikka sitä suunnitellaan ”modernin” kaupunkirakentamisen nimissä. Eteläpuisto on Hämeenpuiston jatke, ja jos Eteläpuisto rakennetaan, kaupunki menee tylysti tukkoon.

Vietin lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni Mariankatu 31:ssä, ja suuntasin koiramme kanssa lähes joka päivä Pyynikille ja Eteläpuistoon.

En tuntenut sanaa ”virkistyskäyttö”, mutta muistan virkistyneeni joka kerta, kun palasin Eteläpuistosta. En ehkä tuntenut myöskään sanaa ”inspiraatio”, mutta jotakin sen tapaista luultavasti koin kävellessäni puiston rinteillä
.
Ote aineesta, jonka kirjoitin 14-vuotiaana Tampereen Yhteiskoulussa:
”Kuljin pölyistä katua pitkin. Sillä hetkellä minua tympäisi kaikki, viitonen algebran kokeista, vaatteet, toverit, kaikki! – – – Sivuutin vanhainkodin. Auringonsäteet lämmittivät sen kylmiä kiviseiniä. Samalla ne lämmittivät jo hiukan sydäntänikin – – – Kuljin eteenpäin. Saavuin venerantaan, jossa sain nenääni tervan tuoksun. Hengitin sitä syvään.” – – –

Vanhainkoti oli tietenkin Eteläpuiston De Gamlas Hem. Näyttelijä Eila Roinetta lainatakseni: Järven tulee näkyä Gamlas Hemin edustalla olevien puiden lomasta. Taloja sen eteen ei saa rakentaa.

Kestämätöntä suunnittelua veronmaksajien rahoilla

Apinat_2

Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälisen arkkitehtikilpailu järjestettiin vuosina 2013 – 2014. Suunnittelun kustannukset veronmaksajille ovat tähän mennessä yli 1,36 miljoonaa euroa. Continue reading ”Kestämätöntä suunnittelua veronmaksajien rahoilla”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑