13:20 Keskustelua, yhteenveto ja seminaarin päätös
Taustaa
Kansalaisvaikuttaminen on epävirallista toimintaa, jolla joko halutaan kiinnittää huomiota tai vaikutettaa yhteiskunnan elämään. Demokraattisessa maassa se on oikeutettua, ja suuri mahdollisuus. On monenlaista kansalaisvaikuttamista: sekä epävirallista, herättelevää liikehdintää, että järjestäytynyttä kansalaisvaikuttamista. Kansalaisvaikuttamisesta on alunperin maahamme syntynyt vahva ja monipuolinen kolmas sektori, joka täydentää virallisia palveluita, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa täydentävät kansanterveysjärjestöt.
Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri Miina Sillanpää saa ensi vuonna liputuspäivän 1. lokakuuta. Miina Sillanpää teki valtaisan työn valtakunnanpolitiikassa. Hän oli myös konkreettisen kansalaisvaikuttamisen, kansalaistoiminnan, edelläkävijä. Hän alun perin perusti mm. Ensi- ja turvakotien liiton.
Eläköön Eteläpuisto ry osallistuu tänä vuonna Tampereen päivään juhlistamalla osaltaan Miina Sillanpään merkkipäivää seminaarilla, jossa erilaiset kansalaisvaikuttamisen kokemukset kohtaavat. Eteläpuiston tarina ei kuitenkaan ole tämän seminaarin pääteemana; on monta näkökulmaa siihen miksi, milloin ja miten kasvavien ja muuttuvien kaupunkien ihmiset havahtuvat vaikuttamaan asumisympäristöissään.
Yli 16 000 allekirjoittajan kansalaisadressi luovutetaan kaupunginvaltuustolle 25.11.2019
Neljä vuotta sitten pormestariohjelmaan kirjattiin, että Eteläpuiston alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista ja sille tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.
Kaupunginhallitus vahvisti yksimielisesti tämän linjauksen 25.11.2019 ja totesi sen ohjaavan suunnittelua myös jatkossa. Tämän päätöksen tarkoitus oli lievittää laajasti koettua huolta siitä, että annetut lupaukset unohdetaan tulevalla valtuustokaudella ja rakentamishaaveet herätetään taas henkiin. Näin kerrottiin.
Hämmennystä ja epäluottamusta on herättänyt, ettei luvattua suunnitelmaa ole neljän vuoden kuluessa edes aloitettu. Todenmukaista ja perusteltua selitystä viivyttelylle ei ole saatu. Vuonna 2017 hylätty rakentamissuunnitelma esiintyy edelleen kaupungin aineistoissa, kuten Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmassa ja viimeksi voimassa olevassa asemakaavoitusohjelman Eteläpuiston kohdekortissa. Suunnitelman mukaista rajausta ajettiin myös kaikin keinoin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston muutosaluerajaukseen – tässä kohtaa kaupunginhallitus tosin viime vaiheessa päätti yksimielisesti toisin.
Eläköön Eteläpuisto ry sekä sen takana olevan yli 16 700 allekirjoittajan kansanliike edellyttävät, että tulevassa pormestariohjelmassa Eteläpuiston kohdalle esitetään yksiselitteinen, konkreettinen ja ajoitettu ohjelma, joka varmistaa Tampereen viherverkoston keskeisen solmupisteen korvaamattomat arvot turvaavan ratkaisun. Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen puolesta ovat ottaneet kantaa kokoomusta lukuun ottamatta kaikki nykyisen valtuuston ryhmät ennen vaaleja. Enemmistö myös valitusta uudesta valtuustosta on vaalikonevastauksissaan ilmoittanut, ettei Eteläpuistoon tule rakentaa asuntoja vaan mahdollisesti vain kaupunkilaisten yleisiä virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan liittyviä palveluja.
Kaupunginvaltuuston voimasuhteet on äärimmäisen tiukassa vaalissa ratkaissut toukokuussa edesmenneelle RKP:n ehdokkaalle Peter Löfbergille annetut äänet. Peter Löfberg kannatti Eteläpuiston säilyttämistä puistona. Rohkenemme uskoa, ettei hänen perintöään käytetä vastoin hänen omaa kantaansa, kaupunginhallituksen yksimielisiä päätöksiä ja kansalaisille monissa vaiheissa annettuja lupauksia. Niiden lunastamisen aika on koittanut. Nyt luottamus punnitaan.
Tarkastelussa ovat mukana nykyisten valtuustoryhmien ehdokkaiden vaalikonevastaukset. Väitteestä ”Eteläpuistoon ei pidä rakentaa yhtään asuntoa” täysin samaa mieltä on 49 % vastaajista. Yksimielisimmin vastaavat Vaihtoehto Tampere -yhteislistan ehdokkaat. Eniten kannat hajoavat Kokoomuksessa: täysin samaa mieltä on vain 24 % vastaajista.
YLE Tampereen vaalikoneen 2017 väittämän ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” kanssa täysin samaa mieltä oli 35 % vastaajista. Vaikka kysymyksenasettelu ei ole täysin vertailukelpoinen, voidaan silti todeta Eteläpuiston puolustajien asemien vahvistuneen selvästi.
Aamulehden kysymyksenasettelun muotoilu on ikävän tulkinnanvarainen. Moni ”lähes samaa mieltä” ja jopa muutama ”lähes eri mieltä” vastanneista on vapaamuotoisessa vastauksessa tarkentanut, ettei Eteläpuisto-kadun ja rannan väliin pitäisi rakentaa asuntoja. Eteläpuiston puolustajien todellinen määrä on siis suurempi kuin numeroista olisi pääteltävissä.
Vastaajista täysin tai lähes samaa mieltä väittämän kanssa on kaikkiaan 74 %. YLE:n vaalikoneessa 2017 vastaava osuus oli 69 %.
Täysin tai lähes eri mieltä väittämästä on 23 % vastaajista. YLE:n 2017 vaalikoneessa osuus oli 28 %. Hajonta mielipiteissä on selvästi suurinta Kokoomuksessa, jonka vastauksissa samaa tai lähes samaa mieltä on 47 % ja täysin tai lähes eri mieltä 49 %.
Taustaa tulosten tulkinnalle antaa tieto, että eri yhteyksissä kaikki muut valtuustoryhmät Kokoomusta lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet kannattavansa Eteläpuiston kehittämistä viher- ja virkistysalueena. Toisaalta Kokoomuksen molemmat pormestariehdokkaat ovat ilmoittaneet vastustavansa asuntorakentamista alueelle.
Keväällä 2017 Aamulehden vaalipaneelissa kaikki ryhmät totesivat, että laajan kansanliikkeen vaatimukset Eteläpuiston säilyttämiseksi on otettava huomioon. Pormestariohjelmassa 2017 luvattiinkin laatia alueelle uusi suunnitelma. Tätä ei ole neljän vuoden aikana edes aloitettu. Viimeisin selitys tilanteelle on ollut poliittisen konsensuksen puute. Valtuustoryhmien ylivoimaisen enemmistön kannanilmaisu ei ole ollut riittävä tuki lupausten lunastamiselle. Lieneekö kohtuullista odottaa, että viimein ryhdytään myös toimeen?
Joulukuussa 2020 kaupunginhallitus hyväksyi hakemuksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Hallitus muutti yksimielisesti vastoin viranhaltijaesitystä ns. muutosalueen rajauksen käsittämään Eteläpuiston kokonaisuudessaan.
Tampereen Eteläpuistoon ei pidä rakentaa yhtään asuntoa.
Väitteen muotoilu on epätarkka ja tulkinnanvarainen: tarkoitetaanko sillä varsinaista puistoa vai koko laajaa Eteläpuiston ja lähialueen vuonna 2017 esillä ollutta asemakaava-aluetta? Muotoilu on aiheuttanut vaikeuksia vastaajille sekä vastausten tulkinnalle. Vapaamuotoisissa kommenteissa moni vastaaja onkin joutunut tarkentamaan kantaansa. ”Lähes samaa mieltä” vastanneista moni tarkoittaa, että varsinainen Eteläpuisto pitää säästää asuntorakentamiselta. Oman ehdokaskandidaatin kanta kannattaa tarkistaa vaalikonevastauksesta.
Eläköön Eteläpuisto ry on analysoinut vaalikonevastauksia puolue- sekä yhteislista- ja valitsijayhdistyskohtaisesti. Nyt esittelyssä kristillisten vastaukset. Ehdokaskohtainen listaus on liitteenä.
Selvimmin puiston puolella ovat Avoin Puolue, Kommunistinen Puolue ja Eläinoikeupuolue.
VATA:n yhdeksästä vastauksesta vain yksi on ”ei osaa sanoa”, muut eli 89 % täysin samaa mieltä.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli VATA:n ehdokkaista 76 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 90 %. Täysin samaa mieltä olevien osuus on laskenut 14 prosenttiyksikköä ja melkein samaa mieltä olevien osuus noussut 13 prosenttiyksikköä.
VATA:n pormestariehdokas Jari Heinonen on ollut Eteläpuiston pelastamisen kannalla jo vuoden 2017 vaaleissa.
Kristillisten ehdokkaista 35 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 73 %.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli Kristillisdemokraattien ehdokkaista 37 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 67 %. Täysin samaa mieltä olevien osuus on laskenut 3 prosenttiyksikköä ja melkein samaa mieltä olevien osuus noussut 8 prosenttiyksikköä.
Kristillisdemokraattien valtuutetut ovat olleet Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen kannalla.
Keskustan ehdokkaista 58 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 84 %.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli Keskustan ehdokkaista 55 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 79 %. Täysin samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä ja melkein samaa mieltä olevien osuus 2 prosenttiyksikköä.
Keskustan pormestariehdokas Jouni Ovaska on ilmoittanut vastustavansa asuntorakentamista varsinaiseen Eteläpuistoon.
Perussuomalaisten ehdokkaista 55 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 86 %.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli Perussuomalaisten ehdokkaista 59 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 81 %. Melkein samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 22 prosentista 31 prosenttiin. Täysin samaa mieltä olevien osuus taas on laskenut 4 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten molemmat pormestariehdokkaat Lasse Kaleva ja Veikko Vallin olivat Eteläpuiston säilyttämisen kannalla jo vuoden 2017 vaaleissa.
VASEMMISTOLIITTO TIIVISTÄÄ RIVEJÄ PUISTON PUOLUSTAMISEEN
Vasemmistoliiton ehdokkaista 67 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 91 %.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli vasemmistoliiton ehdokkaista 55 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 89 %. Siirtymää on siis melkein samanmielisistä täysin samanmielisiin. Huomattavan moni ”melkein samaa mieltä” vastanneista tarkentaa vapaamuotoisessa vastauksessa tarkoittavansa varsinaisen Eteläpuiston säilyttämistä.
Vasemmistoliiton pormestariehdokas Minna Minkkinen ilmoitti Aamulehden pormestaritentissä vastustavansa asuntorakentamista varsinaiseen Eteläpuistoon.
Vihreiden ehdokkaista 51 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 78 %.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli vihreiden ehdokkaista 15 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 59 %. Puiston puolustajien osuus on siis vihreissäkin kasvanut dramaattisesti. Kuten muissakin ryhmissä, Aamulehden kysymyksenasettelun tulkinnanvaraisuus vääristää tuloksia, ja puiston säilyttäjien osuus on todellisuudessa tulosten kertomaa suurempi. Vapaamuotoisissa vastauksissa moni viittaa Eteläpuiston merkitykseen Tampereen kansallisessa kaupunkipuistossa.
Vihreiden pormestariehdokas Jaakko Stenhäll on ilmoittanut vastustavansa asuntorakentamista Eteläpuistoon.
Kokoomuksen valtuustoryhmä on ainoa, joka ei ole saanut muodostettua yhteistä kantaa Eteläpuiston säilyttämisen puolesta. Enemmistö vastauksista sijoittuukin luokkaan ”jokseenkin eri mieltä”. Samaa mieltä väittämästä on 24 % sekä samaa tai lähes samaa mieltä 47 %.
Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli kokoomuksen ehdokkaista 8 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 29 %. Puiston puolustajien osuus on siis kokoomuksessakin kasvanut merkittävästi. Kuten muissakin ryhmissä, Aamulehden kysymyksenasettelun tulkinnanvaraisuus vääristää tuloksia, ja puiston säilyttäjien osuus on todellisuudessa tulosten kertomaa suurempi.
Kokoomuksen molemmat pormestariehdokkaat Anna-Kaisa Ikonen ja Kalervo Kummola ovat ilmoittaneet vastustavansa asuntorakentamista Eteläpuistoon.
Demarien ehdokkaista 48 % on väittämästä täysin samaa mieltä. Samaa tai lähes samaa mieltä on 68 % vastaajista.
Vuoden 2017 vaaleissa YLE Tampereen vaalikoneen väittämään ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli demareista 14 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 44 %. Demarit ovat siis petranneet asemiaan puiston puolustajien joukossa merkittävästi.
Toukokuussa 2020 Demarien valtuustoryhmän kantana ilmoitettiin, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus.
Demareiden pormestariehdokas Lauri Lyly on ollut Eteläpuiston säilyttämisen kannalla jo ennen vuoden 2017 vaaleja.
Kamppailussa Eteläpuiston liittämisestä Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon saatiin 7.12.2020 merkittävä osavoitto. Hyväksyessään ympäristöministeriölle jätettävän kaupunkipuistohakemuksen kaupunginhallitus liitti ns. muutosalueeseen kokonaan myös Eteläpuiston arvokkaan ylätasanteen. Kaupunginhallituksen 11.5.2020 tekemän rajauspäätöksen mukaan Eteläpuiston historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävän yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta suurin osa olisi jäänyt kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle.
Kaupunginhallituksen kokouksessa pormestari Lauri Lyly esitti nyt muutosalueen laajentamista. Esitystä kannattivat Irja Tulonen, Juhana Suoniemi, Kalervo Kummola ja Pekka Salmi. Muutos hyväksyttiin äänin 11-2. Lassi Kaleva ja Sinikka Torkkola edellyttivät Eteläpuiston liittämistä suoraan kaupunkipuistoon. Sinikka Torkkola liitti päätökseen eriävän mielipiteensä, jossa perustellen epäili, ettei muutosalueeksi nimeäminen ole riittävä puiston säilymisen kannalta.
Mitä nyt hyväksytty rajausmuutos sitten merkitsee?
Hakemuksen mukaan Eteläpuisto tulee kuulumaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Sen rajaus on kuitenkin ohjeellinen ja tarkentuu tulevan asemakaavoituksen myötä.
Hakemuksessa kaupunki sitoutuu suojelemaan alueen ja kohteiden kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset merkittävät arvot. Tuleva asemakaava on laadittava tämän sitoumuksen mukaisesti. Asemakaavan mukaan sitten vahvistetaan lopullinen kaupunkipuistorajaus. Menettely vastaa nyt sitä, mitä Eläköön Eteläpuisto ry:n tekemässä kyselyssä suurin osa valtuustoryhmien puheenjohtajista toivoi.
Keväällä hyväksytty rajausehdotus tarkoitti, ettei kaupunkipuistorajaus ainakaan estäisi pormestariohjelmassa 2017 hylätty puiston tehorakentamissuunnitelman henkiin herättämistä. Nyt hyväksytty rajausmuutos ainakin tukee vankasti tavoitetta kehittää Eteläpuistoa juuri viher- ja virkistysalueena. Näin se vastaa myös kaupunginvaltuuston suuren enemmistön ilmaisemaa tahtoa. Se ei täysin vastaa laajan kansalaisliikkeen toivomuksia, mutta on aimo askel oikeaan suuntaan. Siitä kiitokset koko kaupunginhallitukselle!
Hakemusasiakirjoissa Eteläpuiston arvoja on vähätelty ja jopa sivuutettu vaikenemalla. Muutosaluetta koskeva erillismääräys korostaa myös yksipuolisesti vain ranta-alueen merkitystä. Puistoakselia Näsinpuisto-Hämeenpuisto-Eteläpuisto ei edes todeta. Eteläpuiston merkitys Tampereen viherverkoston keskeisenä solmupisteenä, ”viheralueiden helmenä”, on myös sivuutettu.
Hyväksytyn rajausmuutoksen jälkeen on luontevaa, että hakemusta korjataan ja täydennetään, ja tähän päätös antaa täydet valtuudet.
Vasta hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaan Eteläpuiston asemakaavan tulisi valmistua vuonna 2023. Tätä ennen pitäisi vihdoin tehdä yleiskaavan edellyttämä yleispiirteinen kokonaistarkastelu, jota pormestariohjelmakin edellyttää. Tästä velvoitteesta asiasta vastaavat ovat tekeytyneet tietämättömiksi keskittämällä huomion pelkästään asemakaavaan. Kaavoitusohjelmassa asiasta ei löydy edes mainintaa. Asetettu aikataulu edellyttäisi toimeen tarttumista heti.
Uusi suunnitelma mahdollistaisi myös Eteläpuiston ranta-alueen kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Tästähän vallitsee hyvinkin laaja yksimielisyys. Merikonttien tapaiset väliaikaisratkaisut eivät ole Eteläpuiston sijainnin ja arvon, saati Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman mukaisia.
Yli 16 100 Eteläpuistoadressin allekirjoittajan velvoittamina tulemme päättäväisesti muistuttamaan tästäkin asiasta. Vahvistuva yhteisrintama Eteläpuiston puolesta yli puoluerajojen antaa pontta pyrkimyksillemme.
Eläköön Eteläpuisto ry on kuluneella viikolla tehnyt kyselyn valtuustoryhmien vetäjille Eteläpuiston kohtalosta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hankkeessa. Asia on ajankohtainen juuri nyt, koska hakemuksen jättämisestä on tarkoitus päättää kaupunginhallituksessa 30.11.2020.
Toisin, kuin useimpien jo perustettujen kaupunkipuistojen kohdalla, hakemusta tai edes kaupunkipuiston rajausta ei ole tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Kyselyn taustana on huoli siitä, että Eteläpuiston kohtelu kaupunkipuistohankkeessa näyttää olevan jyrkässä ristiriidassa sen valtuustoryhmien suuren enemmistön julkituoman kannan kanssa, että Eteläpuisto tulisi säilyttää ja kehittää sitä kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.
Huolta syventää se, että samassa kaupunginhallituksen kokouksessa on esillä asemakaavoitusohjelma 2021-2025. Siinä tavoitteeksi kuvataan puiston tehorakentamiseen tähdännyt kaavaratkaisu, joka yksimielisesti hylättiin pormestariohjelmassa 2017.
Kyselyn keskeiset tulokset esitetään seuraavassa.
Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
Valtuuston käsittelyä kannattavat Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Keskusta, Vaihtoehto Tampere sekä Siniset. Valtuustoon viemistä perusteltiin hankkeen laajuudella ja merkityksellä sekä laajan kansalaismielipiteen huomioon ottamisella.
Selvää kantaa valtuustokäsittelyyn eivät ottaneet Sosialidemokraatit, Vihreät, Kokoomus ja Tampereen Puolesta. Sosialidemokraatit ja Kokoomus eivät esittäneet tähän perusteluja. Epäselväksi jää, onko valtuustoryhmää kuultu asiassa. Vihreät eivät halua asiaa valtuustoon nyt hakuvaiheessa mutta kyllä sitten myöhemmin, kun kaavoituksen jälkeen palataan asiaan.
Mikään ryhmistä ei suoraan vastusta asian viemistä valtuuston hyväksyttäväksi.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi:
Sille, ettei asiaa haluta viedä valtuustoon, voi olla useita syitä. Jos ei oteta selvää kantaa asiaan, se on helppo jättää perustelematta.
Kokoomuksen ryhmässä mielipiteet hajoavat. Asiasta vastaavalla apulaispormestarilla on ainakin ollut asiassa tiukka kielteinen linja.
Sosiaalidemokraattien välttely valtuustokäsittelyä koskevan kysymyksen osalta yllätti.
Vihreiden ”ei nyt mutta myöhemmin” -linjaus pohdituttaa: koko huomattavan laajaa kaupunkipuistoalueen rajausta ei haluta valtuustoon nyt, aikanaan Eteläpuiston osalta kyllä.
2. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon jo hakuvaiheessa kannattavat Vasemmistoliitto, Vaihtoehto Tampere, Tampereen Puolesta ja Siniset ja empien Perussuomalaiset.
Vaihtoehtoisena ratkaisuna esitetään uuden asemakaavan laatimista ensin ja kaupunkipuiston laajentamista sitten asemakaavan perusteella. Tätä kannattavat Sosialidemokraatit, Vihreät ja Keskusta. Perussuomalaisille tämä on toinen vaihtoehto.
Kokoomus ei vastauksessaan ota asiaan lainkaan kantaa.
Huolenaiheena vastauksissa esitetään, että kaupunkipuistorajaus saattaa monimutkaistaa tulevaa asemakaavoitusta ja vaikeuttaa esimerkiksi rantavyöhykkeelle toivottujen virkistystoimintojen toteuttamista.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi:
Se, miten koko Eteläpuiston osoittaminen kaupunkipuistoksi hankaloittaisi tulevaa kaavoitusta ja alueen kehittämistä, on jätetty selvittämättä. Päättäjät joutuvat näin toimimaan puutteellisten tietojen varassa. Epätietoisuus ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista on ymmärrettävää, mutta se olisi ollut helposti poistettavissa selvittämällä asia.
Rajauspäätöksessään 11.5.2020 kaupunginhallitus osoitti Eteläpuiston rantavyöhykkeen sekä kapean kaistan ylätasanteen historiallisesta puistosta ”muutosalueeksi”. Pääosa ylätasanteen puistosta jäi kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Muutosalueen tarkoitus ja sisältö jäi vielä tuolloin täysin pimentoon. Vasta nyt kaupunginhallituksen maanantain 30.11.2020 esityslistalta ilmenee, että muutosalueelle kohdistettava erillismääräys turvaisi sekä puiston säilymisen että rantavyöhykkeen kehittämisen.
Sitä, että muutosalue laajennettaisiin koskemaan myös koko yllätasannetta, jossa suojelun tarpeessa oleva puisto juuri on, ei ole lainkaan tutkittu, selvitetty tai otettu edes keskusteluun. Juuri tämä ratkaisu tuntuisi vastaavan kaupunginvaltuuston suuren enemmistön näkemystä ja laajasti ilmaistun kansalaismielipiteen toiveita.
Viimeistään nyt ratkaisevien päätösten kynnyksellä tämäkin vaihtoehto tulee rohjeta ottaa keskusteluun ja arvioitavaksi.
Asemakaavoitusohjelma 2021-2025 on kaupunginhallituksen 30.11.2020 esityslistalla – kaupunki yllättää jälleen. Ohjelma on täysin ristiriidassa valtuustoryhmien EEP:n kyselyyn antamien vastausten kanssa.
Eteläpuiston kaavoitus on tarkoitus edelleen lykätä vuosille 2024-2025.
Eteläpuisto kohtelu kaavoitusohjelmassa on ylimielinen ja uhmakas keskisormen näyttö kaupunginvaltuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisuille, pormestariohjelmalle, pormestarille, annetuille lupauksille, yli 16 000 Eteläpuiston julkiselle puolustajalle sekä avoimen, osallistavan kuntademokratian ja lainsäädännön kirjaimelle ja hengelle.
Ainoana kaavan ”tavoitteena ja erityisesti huomioitavana asiana” esitetään vuoden 2017 asemakaavaehdotuksen havainnekuva – kaavan, joka pormestariohjelmassa selväsanaisesti hylättiin.
Ohjelmassa toistetaan pormestariohjelman monitulkintaiseksi todettu ilmaisu yrittämättä edes tarkentaa sitä.
Esitys ei ole voinut syntyä vahingossa eikä ilman ylhäältä annettua siunausta, ohjausta tai jopa painostusta.
Valmistelijalta, esittelijältä ja taustapiruilta puuttuu ymmärrys, miltä toiminta näyttää ulospäin.
Esitetty aikataulu lykkää tulevaisuuteen Eteläpuiston kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Nykyinen epämääräinen välitila olisi siis vallalla vielä suunniteltuna Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.
Ohjelmassa ei ole lainkaan maininta päivitetystä yleissuunnitelmasta, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi. Mitään ei siis aiota edes aloittaa nyt.
Ohitetaanko tässä todella kylmästi valtuusto ja laaja kansalaismielipide?
Valtuustoryhmä linjasi 13.5.2020, siis vain kaksi päivää kaupunginhallituksen rajauspäätöksen jälkeen, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus. ”Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena”, linjasi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi tiedotteessa.
Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei kaupunkipuistomerkintä estä esimerkiksi saunan ja ravintolan rakentamista.
Kysymykset
Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Pekka Salmen vastaukset:
Otto Siippainen olikin referoinut ryhmämme kantaa jo pääosin tässä Facebook -päivityksessä. Ryhmämme kannattaa kansallista kaupunkipuistoa ja Eteläpuiston liittämistä siihen. Eteläpuiston alue pitää tosin kaavoittaa ennen liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Aluerajaus pitää olla selvä, ja käyttötarkoitukset pitävät olla selvillä ennen liittämistä. Asuntorakentamista emme Eteläpuisto -kadun eteläpuolelle halua, mutta julkista rakentamista on hyvä harkita, samoin sauna- ja ravintolarakennusta, liikunta-alueita ja uimarantaa.
Alue pitää siis kaavoittaa ensin, ja ratkaista nämä kysymykset ensin. Jos kaavoitus tehtäisiin vasta kansallisen kaupunkipuistoon liittämisen jälkeen, tulisi siitä paljon monimutkaisempaa. Esim. YM olisi vahvasti prosessissa mukana.
Olemme vaatineet kaupunginhallituksessa, että Eteläpuiston kaavoitus tulisi sisällytettyä uuteen asemakaavoitusohjelmaan. Ohjelman valmistelu on loppusuoralla, ja toivottavasti päätöksiä saadaan tehtyä lähiviikkoina. Näin asiassa päästäisiin eteen päin ja nykyinen pattitilanne purettua.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi:
Eteläpuistoliike toteaa kiitoksella SDP:n valtuustoryhmän Eteläpuistoa arvostavan asenteen ja toivoo, että yhteistuumin Tampereelle saadaan arvonsa mukainen kansallinen kaupunkipuisto.
Nykyisen pattitilanteen purkaminen olisi kauan odotettu ja tervetullut ratkaisu. Eläköön Eteläpuisto ry onkin esittänyt, että ensi askeleena pitäisi laatia alueelle se luvattu uusi yleissuunnitelma, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi. Asemakaavoitus voisi sitten edetä omilla aikatauluillaan alueen eri osissa.
Suomen aiemmin hyväksytyissä kansallisissa kaupunkipuistoissa ei ole tullut esiin, että puistomerkintä monimutkaistaisi mainittavasti kaavoitusta. Suunnitellun Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueella tulee myös olemaan lukuisia erilaisia asemakaavahankkeita, joiden kohdalla vastaavaa huolta ei ole nähty. Mikä juuri Eteläpuiston kohdalla monimutkaistaisi tilannetta merkittävästi, jää epäselväksi.
Huolta herättää se, että nykyisessä rajausehdotuksessa pääosa arvokkaasta, yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta jää kokonaan kaikkien rajausten ulkopuolelle, myös ns. ”muutosalue”-rajauksen. Eli ulkopuolelle ollaan jättämässä juuri ne arvokkaimmat alueet, jotka vuoden 2017 asemakaavaehdotuksessa oli esitetty rakennettaviksi. Tämä kevään 2017 pormestariohjelmassa hylätty visio elää sitkeästi edelleen omaa elämäänsä kaupungin eri suunnitelmissa ja aineistoissa – myös tässä rajausehdotuksessa.
Vastauksessa jää avoimeksi, olisiko kaupunkipuistohakemus syytä viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Eläköön Eteläpuisto toivoo asiaa vielä harkittavan ryhmässä. Kaupunkipuistohanke ansaitsee taakseen mahdollisimman laajan tuen.
Lassi Kaleva Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kysymykset ja vastaukset
Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
KYLLÄ. Ryhmämme mielestä Eteläpuistoasia tulee ratkaista ennen seuraavia kuntavaaleja. Asia tulee tuoda valtuuston päätettäväksi selkeillä linjauksilla ja rajauksilla.
Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
KYLLÄ. Kaupungin tulee edistää taloussuunnitelmakautena 2021-2024 Eteläpuistonkadun eteläpuoleisen alueen suojelemista, kehittämistä kaikkien tamperelaisen virkistysalueeksi ja Kaupinojan tapaisen yleisen saunan toteuttamista alueen tuntumaan. Paikalle voisi sijoittaa vaikkapa tavallisen saunan lisäksi savusaunan, joka tarjoaa eksotiikkaa ja lisävetovoimatekijän niin kotimaisille kävijöille kuin turisteille. Kahviotoiminta sopii alueelle, mutta ehkä anniskeluoikeudet eivät.
Kansallinen kaupunkipuistorajaus voisi olla hyvä keino rauhoittaa alue asuntorakentamiselta, mutta ennen sitä tulee varmistaa virkistysalueen toteutusmahdollisuudet ja yleisen saunan toteuttaminen. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että alue kaavoitetaan ensin ja vasta sitten liitetään kansalliseen kaupunkipuistoon. Asia ja marssijärjestys tulee selvittää niin, että askelmerkit ovat selkeät. Mikäli virkistysalue ja yleinen sauna kahvioineen ovat toteutettavissa helposti myös kaupunkipuistolinjauksen jälkeen, niin silloin Eteläpuisto voidaan liittää kansalliseen kaupunkipuistoon niin pian kuin mahdollista.
Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Eteläpuiston luonto- ja virkistysarvot ovat mittaamattomat, eivätkä ne ole myytävänä pikavoiton tavoittelijoille. Asunnoille löytyy kyllä tilaa myös muualta. Asia tulee viedä eteenpäin pikaisesti, mielellään ennen vaaleja, että emme aina juutu käsittelemään samoja teemoja, vaan voimme edetä kaupunkimme kehittämisessä.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi:
Kannanotto on pääasian kohdalta selväsanainen ja ymmärrettävä; kiitokset kiertelemättömästä vastauksesta.
Se, vaikeuttaako kaupunkipuistostatus alueelle ehdotettujen toimintojen sijoittumista, olisi helposti selvitettävissä. Asianmukaisessa ja objektiivisessa valmistelussa se olisi myös pitänyt selvittää. Kun tällä epävarmuudella perustellaan Eteläpuiston jättämistä tässä vaiheessa kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, asiaa ei voi jättää arvailujen ja spekulointien varaan. Ympäristöministeriöstä on kyllä saatavissa asiaan selvä ja yksitulkintainen kannanotto ennen asian tuomista päätöksentekoon. Vastuullisilta päättäjiltä ei voi edellyttää näinkin merkittävän ratkaisun tekemistä ilman faktatietoa.
Eläköön Eteläpuisto ry toteaa omana kantanaan, että nyt puheena olleet toiminnot ovat kiistatta kaupunkipuistoideologian mukaisia ja rakentamisen määrältään vain pieni murto-osa siitä, mitä vuonna 2017 hylätty tehorakentamiskaava tarkoitti.
Aikoinaan tällekin väitettiin olevan ympäristöministeriön siunaus kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Jos ja kun näin on, erittäin merkittävästi keveämmälle, kaupunkilaisten yhteiseen virkistyskäyttöön tähtäävälle rakentamiselle ei pitäisi olla mitään estettä.
Jokaisella valtuutetulla on tietysti lain turvaaman tiedonsaantioikeuden nojalla mahdollisuus vaatia asiasta luotettava, objektiivinen selvitys. Myös meillä kaupunkilaisilla pitäisi olla.
Juhana Suoniemi Vihreiden valtuustoryhmä
Tampereen Vihreät linjasi kesäkuussa 2020 seuraavaa:
Eteläpuiston tulee palvella kaikkia tamperelaisia virkistys- ja luontoalueena. Aluetta tulee kehittää luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen sekä jo olemassa olevia kasvu- ja istutusalueita suojellen. Eteläpuistoa voidaan silti kehittää palvelemaan kaupunkilaisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeita puistoalueita ja liikuntapaikkoja lisäämällä.
Laajamittainen asunto-, liike- tai julkinen rakentaminen eivät sovi Eteläpuistoon, ja alueelle tulisikin sallia vain vapaa-ajan harrastus- ja virkistyskäyttöä tukevien pienimuotoisten rakennusten, kuten kioskien, kahviloiden ja liikuntapaikkojen rakentaminen. Alueen on toteutettava kestävän liikkumisen periaatteita ja aluetta tulee kehittää painottaen kävelyä ja pyöräilyä.
Nykyinen rantaviiva tulee pääosin säilyttää, ja kaikki alueen kehittämis- ja rakennushankkeet on toteutettava kestävästi ja ekologisesti sekä luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Alueen kehittämisestä tulisi järjestää näitä seikkoja painottava uusi suunnittelukilpailu laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi. Kun suunnittelukilpailu on käyty, tulee Eteläpuisto liittää kokonaan osaksi kansallista kaupunkipuistoa.
Nykyisellään osin ankeasta ja vajaakäytöllä olevasta alueesta on mahdollista saada pormestariohjelman mukaisesti kaikille tamperelaisille iloa ja hyötyä tuova viihtyisä alue. Tampereen Vihreät haluavat Eteläpuistosta kaikkien kaupunkilaisten arvostaman virkistysalueen.
Kysymykset ja vastaukset
1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
Vihreiden valtuustoryhmässä ei ole virallisesti linjattu Eteläpuistosta, sillä asia ei ole ollut kaupunginvaltuuston asialistalla. On myös niin, että nyt linjaamamme ei välttämättä täysin noudattaisi keväällä valittavan uuden valtuustoryhmän kantaa, ja Eteläpuisto tuskin ehtii valtuustokäsittelyyn ennen ensi kevättä. Olemme kuitenkin keskustelleet asiasta sekä valtuustoryhmässä että Tampereen vihreiden hallituksessa. Kaupunginhallituksessa olemme olleet sillä linjalla, että Eteläpuisto tulisi kaavoittaa suunniteltua aikaisemmin.
2. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Vihreiden valtuustoryhmä 2017-2021 kannattaa kansallista kaupunkipuistoa ja Eteläpuiston liittämistä siihen. Mielestämme alue kannattaa kuitenkin kaavoittaa ennen sen liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaavoituksessa tulee ratkaista alueen tarkka rajaus ja käyttötarkoitus. Kaavoituksen pohjaksi tulisi tehdä uusi yleissuunnitelma. Asia tulee saattaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi, kun yleissuunnitelma ja kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävän alueen tarkka rajaus on saatu valmiiksi. Mielestämme on hankala liittää kaupunkipuistoon tarkkaan rajaamaton alue, sillä epäselvyyksien välttämiseksi näin monimutkaisessa kokonaisuudessa tarkka ja perusteltu rajaus on ensiarvoisen tärkeätä.
Tarkan rajauksen jälkeen kyllä.
3. Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Tampereen vihreissä olemme linjanneet, että Eteläpuistonkadun eteläpuoliselle alueelle ei tulisi kaavoittaa asumista, mutta maltillista julkista rakentamista voidaan harkita. Esimerkiksi sauna, ravintola tai liikuntapaikkarakentaminen voivat sopia alueelle. Nykyinen rantaviiva tulisi pääosin säilyttää. Olemme myös toivoneet esimerkiksi ketoa, hedelmäpuita ja uimalaa Eteläpuiston alatasanteelle. Nykyisin parkkialueena toimiva ranta-alue tulisi saada kaupunkilaisten virkistyskäyttöön.
Keskustassa ei muuta tällaista virkistyspaikkaa ole ja keskusta-alueen väkiluvun kasvaessa erilaisten virkistysalueiden tarve kasvaa. Muotopuiston historiallinen ja kulttuurinen merkitys on huomattava. Lisäksi alueen mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen ovat merkittävät.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi
Kiitokset Vihreille perustellusta ja Eteläpuiston arvon tunnustavasta kannanotosta. Hienoa on myös esitys Eteläpuiston suunnittelun aikaistamisesta. Aluetta pitää päästä kehittämään sijaintinsa ja arvonsa mukaisesti kestävin, laadukkain ja pysyvin ratkaisuin. Nykyisen keskeneräisen välitilan ylläpitäminen vuosikausia ei ole perusteltua.
Vihreät ei ilmeisesti halua kaupunkipuistorajausta nyt hakuvaiheessa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Sen sijaan he ovat valmiita liittämään Eteläpuiston kansalliseen kaupunkipuistoon myöhemmin, kun alueelle on laadittu uusi yleissuunnitelma ja sen pohjalta määritelty kaupunkipuistorajaus. Tämän vihreät haluaa hyväksyttää valtuustossa, vaikka nyt käsillä olevan koko Tampereen kansallisen kaupunkipuiston 3 600 hehtaarin alueen kohdalla sitä ei pidetä tarpeellisena. Alueiden mittasuhteiden eron kannalta näkemys pohdituttaa.
Olimme ymmärtäneet, että Vihreidenkin toivoma yleissuunnitelma olisi pitänyt tehdä pormestariohjelman mukaisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Se, ettei sitä ole edes aloitettu, kertoo vahvasta vastustuksesta kulissien takana. Tätä osoittaa myös se, että ns. ”muutosalueen” rajaus noudattaa orjallisesti pormestariohjelmassa hyväksytyn tehorakentamiskaavan ratkaisua. Mitään selitystä asialle ei ole edes yritetty antaa.
Päättäjille on mitä ilmeisimmin uskoteltu, että juuri Eteläpuiston kohdalla kaupunkipuistorajauksen tulee olla ehdottoman tarkka ja perusteltu, eikä sitä siis voida tehdä ennen kaavoitusta. Eläköön Eteläpuisto toistaa aiemman kantansa, että myös Vihreiden esittämät toiminnot sopivat kovin luontevasti kansalliseen kaupunkipuistoon; millintarkat rajaukset eivät ole tarpeen eivätkä edes kuulu kaupunkipuistoideologiaan. Se, ettei tätä asiaa ole haluttu selvittää jo edeltä käsin ympäristöministeriön kanssa, on hyvän hallintotavan vaatimusten vastaista valmistelua. Päättäjillä tulee olla asiaa ratkaistaessa luotettava, objektiivinen ja tosiseikkoihin perustuva tieto.
Vihreiden kanta Eteläpuiston arvoista ja merkityksestä, vastaa täysin Eläköön Eteläpuisto ry:n näkemystä. Voi hartaasti toivoa, ettei keväällä valittava uusi valtuustoryhmä hukkaa näitä arvoja.
Mikko Aaltonen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
Kyllä. Ratkaisu on merkittävä ja kuntademokratian kannalta on tärkeää, että se käsitellään kaupunginvaltuustossa, kuten on tehty useissa muissa Suomen kunnissa. Asia on kiinnostava kuntalaisten kannalta; sitä osoittaa muun muassa yli 16 000:n ihmisen allekirjoittama vetoomus Eteläpuiston säilyttämiseksi ja kehittämiseksi kaupunkilaisten yhteisenä puisto- ja virkistysalueena. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia ja näin ollen kaupunkilaisilla olisi mahdollisuus seurata asian käsittelyä.
Valtuustoryhmämme arvostaa kansalaistoimintaa ja yhteistyöstä päätöksentekijöiden kanssa.
Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Kyllä. Tämä olisi selkeä tapa suojata Eteläpuiston tulevaisuus puisto-ja virkistysalueena, ja tämä ratkaisu voisi lopettaa spekulaatiot siitä mitä melko monitulkintainen nykyisen pormestariohjelman Eteläpuistoa koskeva kirjaus tarkoittaa.
Eteläpuiston sisällyttäminen kokonaisuudessaan kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen on mielestämme tärkeää senkin vuoksi, että ympäristöministeriön kansallisille kaupunkipuistoille asettamien kriteerien mukaan puiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja yhtenäinen jatkumo. Eteläpuiston suurimman osan jättäminen rajauksen ulkopuolelle saattaisi olla jopa riski koko kaupunkipuistohankkeen toteutumiselle.
Paras etenemisjärjestys olisi se, että alueelle tehtäisiin kaava, mutta jos se ei monista vetoomuksista huolimatta etene, vaan vuoden 2017 asemakaavaehdotus edelleen ”kummittelee” taustalla, tulisi kansallisen kaupunkipuiston rajauspäätös tehdä pikimmiten esittämällämme tavalla.
Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Perustelumme käyvät osittain ilmi jo edellisistä vastauksistamme. Näemme yli satavuotiaan Eteläpuiston kulttuurihistorialliset arvot ja lisäksi sen luonto- ja ympäristöarvot, sekä terveyttä edistävät arvot kaupunkilaisten liikunta- ja virkistysalueena. Erityisesti ylätasanteen vanhojen puiden esteettiset arvot ovat myös huomattavat.
Näemme Eteläpuistossa myös paljon kehitettävää. Se voisi palvella vielä paremmin kuntalaisia, jos puiston alatasanteelle saataisiin esimerkiksi taidemuseo tai muu julkinen kulttuurikohde, sekä kahviloita, ja lasten leikki- ja liikuntapaikkoja. Alueelle sopisi hyvin myös sauna uimapaikkoineen. Tämänkaltainen rakentaminen sopii hyvin kansallisen kaupunkipuiston identiteettiin.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi
Kiitettävän selväsanainen ja tyhjentävä kannanotto.
Vastauksessa kiinnitetään huomiota pormestariohjelman Eteläpuistoon luvattua uutta suunnitelmaa koskevan kiistatta pyöreän muotoilun monitulkintaisuuteen. Tätä onkin virkakoneistossa käytetty verukkeena: ”Tekivät niin ympäripyöreän kannanoton, ettei sen pohjalta voi (lue: tarvitse) tehdä mitään”.
Eikä ole tehty.
Eteläpuisto-liike on kolmen ja puolen vuoden ajan painottanut, että juuri tämän monitulkintaisuuden vuoksi on tärkeää tehdä se uusi suunnitelma, jotta kansallisen kaupunkipuiston rajaus voidaan perustaa tutkittuun, harkittuun ja laajasti hyväksyttyyn suunnitelmaan. Nyt sitten tämän suunnitelman puutteeseen vedoten rajataan Eteläpuisto kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle.
Mahtoiko mennä ihan hyvän hallintotavan ja yhteisten pelisääntöjen mukaan?
Olennaista on myös huomio, että kaupunginvaltuuston käsittely on julkinen, toisin kuin kaupunginhallituksen. Kaupunginhallituksen rajauspäätöksessä Eteläpuiston kohtaa ei perusteltu kirjallisesti sanallakaan. Emme voi tietää, millä ja kuinka todenmukaisilla väitteillä asiaa on perusteltu kaupunginhallituksessa; voimme vain arvailla. Tämäkään ei mene lain ja yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan.
Ilkka Sasi
Kokoomuksen valtuustoryhmä
1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
2. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Valtuustoryhmämme ei ole muodostanut ryhmäkantaa Eteläpuiston jatkokäsittelyn osalta.
3. Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Ryhmämme sisällä valtuutetuillamme on toistaiseksi ollut erilaisia näkemyksiä Eteläpuiston jatkokehittämisen suhteen, joten emme ole muodostaneet Eteläpuiston osalta ryhmäkantaa. Vahvistaaksemme alueen virkistysmahdollisuuksia olemme ryhmänä esittäneet Eteläpuiston kehittämisen yhteydessä tutkittavaksi mahdollisuutta rakentaa Pyhäjärven rantaan, Koulukadun pään seutuville Uimalaitos. Tämä esitys hyväksyttiinkin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa yksimielisesti. Kannustamme avoimeen keskusteluun Eteläpuiston kehittämisestä.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi:
Hienoa, että Kokoomus kannustaa avoimeen keskusteluun Eteläpuiston kehittämisestä. Esimerkiksi kansallisen kaupunkipuiston rajauksen kohdalta avointa keskustelua on määrätietoisesti estelty, minkä ei pitäisi kuulua avoimen kuntademokratian toimintatapoihin.
Vastaus tarkoittanee, ettei Kokoomuksessa haluta kansallisen kaupunkipuiston rajausta valtuustokäsittelyyn. Asiasta ei kuitenkaan ole sovittu valtuustoryhmässä.
Kokoomus on useissa yhteyksissä painottanut olevansa pormestariohjelman linjausten kannalla. Ryhmän sisällä kuitenkin kannat tunnetusti vaihtelevat puiston säilyttämisen ja raskaan rakentamisen välillä.
Pormestariohjelmassa luvatun uuden suunnitelman esteeksi on esitetty poliittisen konsensuksen puute. Viimeisen puolen vuoden keskustelujen jälkeen näyttää, että jakolinja säilyttäjien ja rakentajien välillä asemoituu Kokoomuksen valtuustoryhmän sisälle.
Aloite uimalaitoksen rakentamisesta on tullut Kokoomuksen piiristä. Asia on selvittämisen arvoinen. Tämä edellyttää luonnollisesti koko alueen uutta yleissuunnitelmaa. Jokohan lupausten lunastamisen aika olisi lähestymässä, kun varsin suuri poliittinen konsensus alkaa löytyä.
Kalle Kiili
Keskustan valtuustoryhmä
Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
Me olemme valmiita saattamaan asian kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Perustuen suureen kuntalaisten aktiivisuuteen asiassa, olisi hyvä käydä yleisölle avoin keskustelu asiasta.
Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Tässä täytyy ensin tarkastella, millaista kehitystä alueelle on mahdollista tehdä, mikäli se liitetään kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Esimerkiksi rannan tuntumassa oleva kenttä kaipaa elävöittämistä. Asuntorakentamista emme joka tapauksessa kannata Eteläpuiston alueelle.
Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Keskustan ryhmä haluaa lähtökohtaisesti säilyttää kaupungin keskusta-alueella vielä olevat vanhat puistot ja puustot. Puistot ovat kaupunkilaisille erittäin tärkeitä virkistyspaikkoja ja sanan todellisessa merkityksessä kaupungin henkireikiä.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi
Kanta vastaa Keskustan aiemmin esittämää.
Aarne Raevaara
Vaihtoehto Tampere – valtuustoryhmä
Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
Kyllä. Mielestäni kaupunginvaltuuston pitää tehdä kaupunkipuistohankkeen linjaukset.
Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
Kyllä. Kansallisen kaupunkipuistoalueen yhtenäisyysvaatimus edellyttää Eteläpuiston mukana olemista.
Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?
Eteläpuiston rakentamisen osalta en ole muuttanut aikaisempaa kantaani. Yhdyskuntalautakunnassa kukaan ei kannattanut esitystäni Eteläpuistolle kohtuuttoman asemakaavaehdotuksen hylkäämisestä. Edelleenkään en sitä tai sen muunnelmaa kannata. Eteläpuisto on elimellinen osa keskustan elinvoimaa. Tarvitsemme Eteläpuistoa asukkaita, matkailua sekä luontoa varten. Kannatan alueelle tai sen läheisyyteen rakennettavaksi vain yleistä saunaa sekä uimarantaa.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi
Kannanotto vastaa EEP:n esittämää.
Yrjö Schafeitel
Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä
TaPun kanta ei ole muuttunut.Kannatamme Eteläpuiston suojelua.
Eläköön Eteläpuisto kommentoi
Napakka kannanotto.
Tiina Elovaara
Sininen valtuustoryhmä
Kannatamme Eteläpuiston säilyttämistä puistona ja luonnontilassa missä se on ollut.Aluetta voi kehittää vain kansalaismielipiteen ja luonnon säilyttämisen näkökulmasta.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriölle on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.
Suurimmassa osassa nykyisistä kaupunkipuistoista hakemus tai ainakin sen aluerajaus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tämä on hankkeen merkittävyys huomioon ottaen perusteltua, vaikka laki ei sitä kirjaimellisesti edellytä.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli nähtävillä syksyllä 2019, jolloin siitä jätettiin 326 kannanottoa. Ylivoimaisesti eniten muutoksia esitettiin Eteläpuiston kohdasta, joka oli jätetty kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen 11.5.2020. Vaatimukset Eteläpuiston liittämisestä kaupunkipuistoon sivuutettiin ilman perusteluja. Vaatimukset perusteluineen on salattu julkisuudelta. Huomiotta jäi myös 25.11.2019 kaupungille luovutettu Eteläpuiston säilyttämistä vaativa adressi, jossa oli luovutushetkellä kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta – nyt jo 16 477 .
Historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaimmasta Eteläpuiston ylätasanteesta suurin osa on jäämässä kokonaan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä alatasanne on osoitettu ns. ”muutosalueeksi”. Rajaus noudattaa tarkalleen Eteläpuiston taannoista asemakaavaehdotusta, joka olisi tarkoittanut puiston hävittämistä tehorakentamisen alta. Tästä suunnitelmasta kaikki valtuustoryhmät lupasivat luopua kevään 2017 kuntavaalien alla. Kesäkuun 2017 pormestariohjelmaan kirjatiin, että Eteläpuistoon laaditaan uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö. Tämä kanta on uudistettu viimeksi vuosi sitten, mutta luvattua suunnitelmaa ei ole edes aloitettu. Kuten on aikaa sitten todettu, suunnitelma olisi antanut myös kaupunkipuistorajaukselle tutkitun ja perustellun pohjaan.
Kaupunginhallituksen keväisen päätöksen jälkeen usea valtuustoryhmä on tarkistanut aiempia Eteläpuistokantojaan. Puiston säilyttämistä ja kehittämistä puoltavat nyt oman ilmoituksensa mukaan kaikki valtuustoryhmät lukuun ottamatta kokoomusta, joka ei ole ottanut asiaan kantaa. Eteläpuiston puolella on nyt siis valtuuston ylivoimainen enemmistö.
Syyskuussa 2020 julkistettiin kansainvälisen asiantuntijaryhmän kokoama Tampereen läntisen keskustan visio 2040. Visio korostaa Eteläpuiston merkitystä Tampereen viher- ja virkistysalueverkoston keskeisenä solmupisteenä ja esittää sen kehittämistä korkeatasoisena kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.
Tampereen kansallinen kaupunkipuisto on rajausehdotuksen mukaan laajuudeltaan yli 3 600 ha. Merkittävyydeltään se on tärkeämpi kuin useimmat valtuustossa käsiteltävät kaavat.
Kun useat valtuustoryhmät ovat tarkistaneet kantaansa rajauspäätöksen jälkeen, valtuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisun ja laajan kansalaismielipiteen sivuuttaminen ei näytä kovin hyvältä. Eläköön Eteläpuisto ry edellyttää, että kaupunkipuistohakemus on saatettava kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuutetuille tulee antaa mahdollisuus konkreettisesti osoittaa todelliset kantansa vaatimalla Eteläpuiston sisällyttämistä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon.
Eläköön Eteläpuisto ry lähestyy poliittisten ryhmien vetäjiä asiaa koskevalla kyselyllä, jonka tulokset julkaistaan tässä blogissa.
Pelastetaan Eteläpuisto! 