Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

1.6.2021 on kertynyt 16 710 allekirjoitusta. Adressi on edelleen aktiivinen.

 

Featured post

Kirsi Kunnas – Eteläpuisto muistaa kiitollisena

Foto: Paula Virta, ET-lehti 2017

Kansalaisvaikuttamisen seminaari

Tampere vaikuttaa -viikko

Kansalaisvaikuttamisen seminaari

Lauantai 2.10.2021 klo 10 – 14

Settlementtitalon Pyynikki-sali, Pyhäjärvenkatu 1 B

(käynti pihan puolelta)

Vapaa pääsy

OHJELMA

10:00 Seminaarin avaus

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet Tampereella

Johanna Loukaskorpi, apulaispormestari

10:15 Miten kansalaisliike suojeli Virastotalon

Irene Roivainen, yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaalineuvos

10:40 Kansalaisvaikuttaminen – ihmisten politiikkaa

Sinikka Torkkola, yliopistotutkija, dosentti

11:00 Pro Iidesjärvi -liike

Mari Maasilta, yliopistonlehtori, dosentti

11:20 Keskustelua

11:30 Tauko

Kahvitarjoilu

12:00 Kansalaisliikkeiden merkitys luonnonsuojelulle

Hannu Raittinen, DI, Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja

12:20 Tapausesimerkkejä maailmalta

Dalia Milián Bernal, Researcher in Urban studies and Architecture,

Tatjana Blum, Raysa França, Mikko Kyrönviita ja Elina Alatalo

Urban Activity -kurssilta, Tampereen yliopistosta

(Englanninkielinen esitys, kuvamateriaaleissa tekstitys suomeksi)

13:20 Keskustelua, yhteenveto ja seminaarin päätös

Taustaa

Kansalaisvaikuttaminen on epävirallista toimintaa, jolla joko halutaan kiinnittää huomiota tai vaikutettaa yhteiskunnan elämään. Demokraattisessa maassa se on oikeutettua, ja suuri mahdollisuus. On monenlaista kansalaisvaikuttamista: sekä epävirallista, herättelevää liikehdintää, että järjestäytynyttä kansalaisvaikuttamista. Kansalaisvaikuttamisesta on alunperin maahamme syntynyt vahva ja monipuolinen kolmas sektori, joka täydentää virallisia palveluita, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa täydentävät kansanterveysjärjestöt.

Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri Miina Sillanpää saa ensi vuonna liputuspäivän 1. lokakuuta. Miina Sillanpää teki valtaisan työn valtakunnanpolitiikassa. Hän oli myös konkreettisen kansalaisvaikuttamisen, kansalaistoiminnan, edelläkävijä. Hän alun perin perusti mm. Ensi- ja turvakotien liiton.

Eläköön Eteläpuisto ry osallistuu tänä vuonna Tampereen päivään juhlistamalla osaltaan Miina Sillanpään merkkipäivää seminaarilla, jossa erilaiset kansalaisvaikuttamisen kokemukset kohtaavat. Eteläpuiston tarina ei kuitenkaan ole tämän seminaarin pääteemana; on monta näkökulmaa siihen
miksi, milloin ja miten kasvavien ja muuttuvien kaupunkien ihmiset havahtuvat vaikuttamaan asumisympäristöissään.

Lupaukset Eteläpuiston pelastamisesta pidettävä

Yli 16 000 allekirjoittajan kansalaisadressi luovutetaan kaupunginvaltuustolle 25.11.2019

Neljä vuotta sitten pormestariohjelmaan kirjattiin, että Eteläpuiston alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista ja sille tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Kaupunginhallitus vahvisti yksimielisesti tämän linjauksen 25.11.2019 ja totesi sen ohjaavan suunnittelua myös jatkossa. Tämän päätöksen tarkoitus oli lievittää laajasti koettua huolta siitä, että annetut lupaukset unohdetaan tulevalla valtuustokaudella ja rakentamishaaveet herätetään taas henkiin. Näin kerrottiin.

Hämmennystä ja epäluottamusta on herättänyt, ettei luvattua suunnitelmaa ole neljän vuoden kuluessa edes aloitettu. Todenmukaista ja perusteltua selitystä viivyttelylle ei ole saatu. Vuonna 2017 hylätty rakentamissuunnitelma esiintyy edelleen kaupungin aineistoissa, kuten Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmassa ja viimeksi voimassa olevassa asemakaavoitusohjelman Eteläpuiston kohdekortissa. Suunnitelman mukaista rajausta ajettiin myös kaikin keinoin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston muutosaluerajaukseen – tässä kohtaa kaupunginhallitus tosin viime vaiheessa päätti yksimielisesti toisin.

Eläköön Eteläpuisto ry sekä sen takana olevan yli 16 700 allekirjoittajan kansanliike edellyttävät, että tulevassa pormestariohjelmassa Eteläpuiston kohdalle esitetään yksiselitteinen, konkreettinen ja ajoitettu ohjelma, joka varmistaa Tampereen viherverkoston keskeisen solmupisteen korvaamattomat arvot turvaavan ratkaisun. Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen puolesta ovat ottaneet kantaa kokoomusta lukuun ottamatta kaikki nykyisen valtuuston ryhmät ennen vaaleja. Enemmistö myös valitusta uudesta valtuustosta on vaalikonevastauksissaan ilmoittanut, ettei Eteläpuistoon tule rakentaa asuntoja vaan mahdollisesti vain kaupunkilaisten yleisiä virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan liittyviä palveluja.

Kaupunginvaltuuston voimasuhteet on äärimmäisen tiukassa vaalissa ratkaissut toukokuussa edesmenneelle RKP:n ehdokkaalle Peter Löfbergille annetut äänet. Peter Löfberg kannatti Eteläpuiston säilyttämistä puistona. Rohkenemme uskoa, ettei hänen perintöään käytetä vastoin hänen omaa kantaansa, kaupunginhallituksen yksimielisiä päätöksiä ja kansalaisille monissa vaiheissa annettuja lupauksia. Niiden lunastamisen aika on koittanut. Nyt luottamus punnitaan.  

Vaalikone AL 2021 Yhteenvetoa tuloksista

Tarkastelussa ovat mukana nykyisten valtuustoryhmien ehdokkaiden vaalikonevastaukset. Väitteestä ”Eteläpuistoon ei pidä rakentaa yhtään asuntoa” täysin samaa mieltä on 49 % vastaajista. Yksimielisimmin vastaavat Vaihtoehto Tampere -yhteislistan ehdokkaat. Eniten kannat hajoavat Kokoomuksessa: täysin samaa mieltä on vain 24 % vastaajista.

YLE Tampereen vaalikoneen 2017 väittämän ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” kanssa täysin samaa mieltä oli 35 % vastaajista. Vaikka kysymyksenasettelu ei ole täysin vertailukelpoinen, voidaan silti todeta Eteläpuiston puolustajien asemien vahvistuneen selvästi.

Aamulehden kysymyksenasettelun muotoilu on ikävän tulkinnanvarainen. Moni ”lähes samaa mieltä” ja jopa muutama ”lähes eri mieltä” vastanneista on vapaamuotoisessa vastauksessa tarkentanut, ettei Eteläpuisto-kadun ja rannan väliin pitäisi rakentaa asuntoja. Eteläpuiston puolustajien todellinen määrä on siis suurempi kuin numeroista olisi pääteltävissä.

Vastaajista täysin tai lähes samaa mieltä väittämän kanssa on kaikkiaan 74 %. YLE:n vaalikoneessa 2017 vastaava osuus oli 69 %.

Täysin tai lähes eri mieltä väittämästä on 23 % vastaajista. YLE:n 2017 vaalikoneessa osuus oli 28 %. Hajonta mielipiteissä on selvästi suurinta Kokoomuksessa, jonka vastauksissa samaa tai lähes samaa mieltä on 47 % ja täysin tai lähes eri mieltä 49 %.

Taustaa tulosten tulkinnalle antaa tieto, että eri yhteyksissä kaikki muut valtuustoryhmät Kokoomusta lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet kannattavansa Eteläpuiston kehittämistä viher- ja virkistysalueena. Toisaalta Kokoomuksen molemmat pormestariehdokkaat ovat ilmoittaneet vastustavansa asuntorakentamista alueelle.

Keväällä 2017 Aamulehden vaalipaneelissa kaikki ryhmät totesivat, että laajan kansanliikkeen vaatimukset Eteläpuiston säilyttämiseksi on otettava huomioon. Pormestariohjelmassa 2017 luvattiinkin laatia alueelle uusi suunnitelma. Tätä ei ole neljän vuoden aikana edes aloitettu. Viimeisin selitys tilanteelle on ollut poliittisen konsensuksen puute. Valtuustoryhmien ylivoimaisen enemmistön kannanilmaisu ei ole ollut riittävä tuki lupausten lunastamiselle. Lieneekö kohtuullista odottaa, että viimein ryhdytään myös toimeen?

Joulukuussa 2020 kaupunginhallitus hyväksyi hakemuksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Hallitus muutti yksimielisesti vastoin viranhaltijaesitystä ns. muutosalueen rajauksen käsittämään Eteläpuiston kokonaisuudessaan.

MEIDÄN EHDOKKAAMME ON ETELÄPUISTO!

Ota ehdokkaista selvää ja tee johtopäätöksesi.

Äänestä.

Nyt on Sinun kohtasi vaikuttaa!

Vaalikone 2021 Vastausten tarkastelua

Vaalikone 2021 Aamulehti

PIENRYHMIEN KANNANOTOT VAIHTELEVAT

Aamulehden vaalikoneen kysymys 2:

Tampereen Eteläpuistoon ei pidä rakentaa yhtään asuntoa.

Väitteen muotoilu on epätarkka ja tulkinnanvarainen: tarkoitetaanko sillä varsinaista puistoa vai koko laajaa Eteläpuiston ja lähialueen vuonna 2017 esillä ollutta asemakaava-aluetta? Muotoilu on aiheuttanut vaikeuksia vastaajille sekä vastausten tulkinnalle. Vapaamuotoisissa kommenteissa moni vastaaja onkin joutunut tarkentamaan kantaansa. ”Lähes samaa mieltä” vastanneista moni tarkoittaa, että varsinainen Eteläpuisto pitää säästää asuntorakentamiselta. Oman ehdokaskandidaatin kanta kannattaa tarkistaa vaalikonevastauksesta.

Eläköön Eteläpuisto ry on analysoinut vaalikonevastauksia puolue- sekä yhteislista- ja valitsijayhdistyskohtaisesti. Nyt esittelyssä kristillisten vastaukset. Ehdokaskohtainen listaus on liitteenä.

Selvimmin puiston puolella ovat Avoin Puolue, Kommunistinen Puolue ja Eläinoikeupuolue.

VAIHTOEHTO TAMPERE TIUKASTI ETELÄPUISTON PUOLELLA

VATA:n yhdeksästä vastauksesta vain yksi on ”ei osaa sanoa”, muut eli 89 % täysin samaa mieltä.

Vuoden 2017  YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli VATA:n ehdokkaista 76 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 90 %. Täysin samaa mieltä olevien osuus on laskenut 14 prosenttiyksikköä ja melkein samaa mieltä olevien osuus noussut 13 prosenttiyksikköä.

VATA:n pormestariehdokas Jari Heinonen on ollut Eteläpuiston pelastamisen kannalla jo vuoden 2017 vaaleissa.

KRISTILLISDEMOKRAATIT SÄILYTTÄISIVÄT ETELÄPUISTON

Kristillisten ehdokkaista 35 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 73 %.

Vuoden 2017  YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli Kristillisdemokraattien ehdokkaista 37 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 67 %. Täysin samaa mieltä olevien osuus on laskenut 3 prosenttiyksikköä ja melkein samaa mieltä olevien osuus noussut 8 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien valtuutetut ovat olleet Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen kannalla.

KESKUSTA ETELÄPUISTON PUOLESTA

Keskustan ehdokkaista 58 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 84 %.

Vuoden 2017  YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli Keskustan ehdokkaista 55 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 79 %. Täysin samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä ja melkein samaa mieltä olevien osuus 2 prosenttiyksikköä.

Keskustan pormestariehdokas Jouni Ovaska on ilmoittanut vastustavansa asuntorakentamista varsinaiseen Eteläpuistoon.

PERUSSUOMALAISET EDELLEEN PUISTON PUOLELLA

Perussuomalaisten ehdokkaista 55 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 86 %.

Vuoden 2017  YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli Perussuomalaisten ehdokkaista 59 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 81 %. Melkein samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 22 prosentista 31 prosenttiin. Täysin samaa mieltä olevien osuus taas on laskenut 4 prosenttiyksikköä.

Perussuomalaisten molemmat pormestariehdokkaat Lasse Kaleva ja Veikko Vallin olivat Eteläpuiston säilyttämisen kannalla jo vuoden 2017 vaaleissa.

VASEMMISTOLIITTO TIIVISTÄÄ RIVEJÄ PUISTON PUOLUSTAMISEEN

Vasemmistoliiton ehdokkaista 67 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 91 %.

Vuoden 2017  YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli vasemmistoliiton ehdokkaista 55 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 89 %. Siirtymää on siis melkein samanmielisistä täysin samanmielisiin. Huomattavan moni ”melkein samaa mieltä” vastanneista tarkentaa vapaamuotoisessa vastauksessa tarkoittavansa varsinaisen Eteläpuiston säilyttämistä.

Vasemmistoliiton pormestariehdokas Minna Minkkinen ilmoitti Aamulehden pormestaritentissä vastustavansa asuntorakentamista varsinaiseen Eteläpuistoon.

VIHREÄT SIIRTYMÄSSÄ PUISTON SÄILYTTÄJIIN

Vihreiden ehdokkaista 51 % on puiston säilyttämisestä täysin samaa mieltä. Samaa tai melkein samaa mieltä on 78 %.

Vuoden 2017  YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli vihreiden ehdokkaista 15 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 59 %. Puiston puolustajien osuus on siis vihreissäkin kasvanut dramaattisesti. Kuten muissakin ryhmissä, Aamulehden kysymyksenasettelun tulkinnanvaraisuus vääristää tuloksia, ja puiston säilyttäjien osuus on todellisuudessa tulosten kertomaa suurempi. Vapaamuotoisissa vastauksissa moni viittaa Eteläpuiston merkitykseen Tampereen kansallisessa kaupunkipuistossa.

Vihreiden pormestariehdokas Jaakko Stenhäll on ilmoittanut vastustavansa asuntorakentamista Eteläpuistoon.

KOKOOMUKSESSA ETELÄPUISTO-KANNAT HAJOAVAT

Kokoomuksen valtuustoryhmä on ainoa, joka ei ole saanut muodostettua yhteistä kantaa Eteläpuiston säilyttämisen puolesta. Enemmistö vastauksista sijoittuukin luokkaan ”jokseenkin eri mieltä”. Samaa mieltä väittämästä on 24 % sekä samaa tai lähes samaa mieltä 47 %.

Vuoden 2017 YLE Tampereen vaalikoneen väittämästä ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli kokoomuksen ehdokkaista 8 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 29 %. Puiston puolustajien osuus on siis kokoomuksessakin kasvanut merkittävästi. Kuten muissakin ryhmissä, Aamulehden kysymyksenasettelun tulkinnanvaraisuus vääristää tuloksia, ja puiston säilyttäjien osuus on todellisuudessa tulosten kertomaa suurempi.

Kokoomuksen molemmat pormestariehdokkaat Anna-Kaisa Ikonen ja Kalervo Kummola ovat ilmoittaneet vastustavansa asuntorakentamista Eteläpuistoon.

DEMARIT KÄÄNTYNEET ETELÄPUISTON PUOLELLE

Demarien ehdokkaista 48 % on väittämästä täysin samaa mieltä. Samaa tai lähes samaa mieltä on 68 % vastaajista.

Vuoden 2017 vaaleissa YLE Tampereen vaalikoneen väittämään ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” samaa mieltä oli demareista 14 % ja samaa tai melkein samaa mieltä 44 %. Demarit ovat siis petranneet asemiaan puiston puolustajien joukossa merkittävästi.

Toukokuussa 2020 Demarien valtuustoryhmän kantana ilmoitettiin, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus.

Demareiden pormestariehdokas Lauri Lyly on ollut Eteläpuiston säilyttämisen kannalla jo ennen vuoden 2017 vaaleja.

Eteläpuisto Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon

Pienin askelin, mutta eteenpäin…

Kamppailussa Eteläpuiston liittämisestä Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon saatiin 7.12.2020 merkittävä osavoitto. Hyväksyessään ympäristöministeriölle jätettävän kaupunkipuistohakemuksen kaupunginhallitus liitti ns. muutosalueeseen kokonaan myös Eteläpuiston arvokkaan ylätasanteen. Kaupunginhallituksen 11.5.2020 tekemän rajauspäätöksen mukaan Eteläpuiston historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävän yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta suurin osa olisi jäänyt kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle.

Kaupunginhallituksen kokouksessa pormestari Lauri Lyly esitti nyt muutosalueen laajentamista. Esitystä kannattivat Irja Tulonen, Juhana Suoniemi, Kalervo Kummola ja Pekka Salmi. Muutos hyväksyttiin äänin 11-2. Lassi Kaleva ja Sinikka Torkkola edellyttivät Eteläpuiston liittämistä suoraan kaupunkipuistoon. Sinikka Torkkola liitti päätökseen eriävän mielipiteensä, jossa perustellen epäili, ettei muutosalueeksi nimeäminen ole riittävä puiston säilymisen kannalta.

Mitä nyt hyväksytty rajausmuutos sitten merkitsee?

Hakemuksen mukaan Eteläpuisto tulee kuulumaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Sen rajaus on kuitenkin ohjeellinen ja tarkentuu tulevan asemakaavoituksen myötä.

Hakemuksessa kaupunki sitoutuu suojelemaan alueen ja kohteiden kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset merkittävät arvot. Tuleva asemakaava on laadittava tämän sitoumuksen mukaisesti. Asemakaavan mukaan sitten vahvistetaan lopullinen kaupunkipuistorajaus. Menettely vastaa nyt sitä, mitä Eläköön Eteläpuisto ry:n tekemässä kyselyssä suurin osa valtuustoryhmien puheenjohtajista toivoi.

Keväällä hyväksytty rajausehdotus tarkoitti, ettei kaupunkipuistorajaus ainakaan estäisi pormestariohjelmassa 2017 hylätty puiston tehorakentamissuunnitelman henkiin herättämistä. Nyt hyväksytty rajausmuutos ainakin tukee vankasti tavoitetta kehittää Eteläpuistoa juuri viher- ja virkistysalueena. Näin se vastaa myös kaupunginvaltuuston suuren enemmistön ilmaisemaa tahtoa. Se ei täysin vastaa laajan kansalaisliikkeen toivomuksia, mutta on aimo askel oikeaan suuntaan. Siitä kiitokset koko kaupunginhallitukselle!

Hakemusasiakirjoissa Eteläpuiston arvoja on vähätelty ja jopa sivuutettu vaikenemalla. Muutosaluetta koskeva erillismääräys korostaa myös yksipuolisesti vain ranta-alueen merkitystä. Puistoakselia Näsinpuisto-Hämeenpuisto-Eteläpuisto ei edes todeta. Eteläpuiston merkitys Tampereen viherverkoston keskeisenä solmupisteenä, ”viheralueiden helmenä”, on myös sivuutettu.

Hyväksytyn rajausmuutoksen jälkeen on luontevaa, että hakemusta korjataan ja täydennetään, ja tähän päätös antaa täydet valtuudet.

Vasta hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaan Eteläpuiston asemakaavan tulisi valmistua vuonna 2023. Tätä ennen pitäisi vihdoin tehdä yleiskaavan edellyttämä yleispiirteinen kokonaistarkastelu, jota pormestariohjelmakin edellyttää. Tästä velvoitteesta asiasta vastaavat ovat tekeytyneet tietämättömiksi keskittämällä huomion pelkästään asemakaavaan. Kaavoitusohjelmassa asiasta ei löydy edes mainintaa. Asetettu aikataulu edellyttäisi toimeen tarttumista heti.

Uusi suunnitelma mahdollistaisi myös Eteläpuiston ranta-alueen kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Tästähän vallitsee hyvinkin laaja yksimielisyys. Merikonttien tapaiset väliaikaisratkaisut eivät ole Eteläpuiston sijainnin ja arvon, saati Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman mukaisia.

Yli 16 100 Eteläpuistoadressin allekirjoittajan velvoittamina tulemme päättäväisesti muistuttamaan tästäkin asiasta. Vahvistuva yhteisrintama Eteläpuiston puolesta yli puoluerajojen antaa pontta pyrkimyksillemme.

Yhteenveto kyselystä valtuustoryhmille

Eläköön Eteläpuisto ry on kuluneella viikolla tehnyt kyselyn valtuustoryhmien vetäjille Eteläpuiston kohtalosta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hankkeessa. Asia on ajankohtainen juuri nyt, koska hakemuksen jättämisestä on tarkoitus päättää kaupunginhallituksessa 30.11.2020.

Toisin, kuin useimpien jo perustettujen kaupunkipuistojen kohdalla, hakemusta tai edes kaupunkipuiston rajausta ei ole tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Kyselyn taustana on huoli siitä, että Eteläpuiston kohtelu kaupunkipuistohankkeessa näyttää olevan jyrkässä ristiriidassa sen valtuustoryhmien suuren enemmistön julkituoman kannan kanssa, että Eteläpuisto tulisi säilyttää ja kehittää sitä kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.

Huolta syventää se, että samassa kaupunginhallituksen kokouksessa on esillä asemakaavoitusohjelma 2021-2025. Siinä tavoitteeksi kuvataan puiston tehorakentamiseen tähdännyt kaavaratkaisu, joka yksimielisesti hylättiin pormestariohjelmassa 2017.

Kyselyn keskeiset tulokset esitetään seuraavassa.

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Valtuuston käsittelyä kannattavat Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Keskusta, Vaihtoehto Tampere sekä Siniset. Valtuustoon viemistä perusteltiin hankkeen laajuudella ja merkityksellä sekä laajan kansalaismielipiteen huomioon ottamisella.

Selvää kantaa valtuustokäsittelyyn eivät ottaneet Sosialidemokraatit, Vihreät, Kokoomus ja Tampereen Puolesta. Sosialidemokraatit ja Kokoomus eivät esittäneet tähän perusteluja. Epäselväksi jää, onko valtuustoryhmää kuultu asiassa. Vihreät eivät halua asiaa valtuustoon nyt hakuvaiheessa mutta kyllä sitten myöhemmin, kun kaavoituksen jälkeen palataan asiaan.

Mikään ryhmistä ei suoraan vastusta asian viemistä valtuuston hyväksyttäväksi.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Sille, ettei asiaa haluta viedä valtuustoon, voi olla useita syitä. Jos ei oteta selvää kantaa asiaan, se on helppo jättää perustelematta.

Kokoomuksen ryhmässä mielipiteet hajoavat. Asiasta vastaavalla apulaispormestarilla on ainakin ollut asiassa tiukka kielteinen linja.

Sosiaalidemokraattien välttely valtuustokäsittelyä koskevan kysymyksen osalta yllätti.

Vihreiden ”ei nyt mutta myöhemmin” -linjaus pohdituttaa: koko huomattavan laajaa kaupunkipuistoalueen rajausta ei haluta valtuustoon nyt, aikanaan Eteläpuiston osalta kyllä.

2.  Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon jo hakuvaiheessa kannattavat Vasemmistoliitto, Vaihtoehto Tampere, Tampereen Puolesta ja Siniset ja empien Perussuomalaiset.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna esitetään uuden asemakaavan laatimista ensin ja kaupunkipuiston laajentamista sitten asemakaavan perusteella. Tätä kannattavat Sosialidemokraatit, Vihreät ja Keskusta. Perussuomalaisille tämä on toinen vaihtoehto.

Kokoomus ei vastauksessaan ota asiaan lainkaan kantaa.

Huolenaiheena vastauksissa esitetään, että kaupunkipuistorajaus saattaa monimutkaistaa tulevaa asemakaavoitusta ja vaikeuttaa esimerkiksi rantavyöhykkeelle toivottujen virkistystoimintojen toteuttamista.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Se, miten koko Eteläpuiston osoittaminen kaupunkipuistoksi hankaloittaisi tulevaa kaavoitusta ja alueen kehittämistä, on jätetty selvittämättä. Päättäjät joutuvat näin toimimaan puutteellisten tietojen varassa. Epätietoisuus ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista on ymmärrettävää, mutta se olisi ollut helposti poistettavissa selvittämällä asia.

Rajauspäätöksessään 11.5.2020 kaupunginhallitus osoitti Eteläpuiston rantavyöhykkeen sekä kapean kaistan ylätasanteen historiallisesta puistosta ”muutosalueeksi”. Pääosa ylätasanteen puistosta jäi kokonaan kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Muutosalueen tarkoitus ja sisältö jäi vielä tuolloin täysin pimentoon. Vasta nyt kaupunginhallituksen maanantain 30.11.2020 esityslistalta ilmenee, että muutosalueelle kohdistettava erillismääräys turvaisi sekä puiston säilymisen että rantavyöhykkeen kehittämisen.

Sitä, että muutosalue laajennettaisiin koskemaan myös koko yllätasannetta, jossa suojelun tarpeessa oleva puisto juuri on, ei ole lainkaan tutkittu, selvitetty tai otettu edes keskusteluun. Juuri tämä ratkaisu tuntuisi vastaavan kaupunginvaltuuston suuren enemmistön näkemystä ja laajasti ilmaistun kansalaismielipiteen toiveita.

Viimeistään nyt ratkaisevien päätösten kynnyksellä tämäkin vaihtoehto tulee rohjeta ottaa keskusteluun ja arvioitavaksi.

Kabinettipolitiikalla kylmää kyytiä Eteläpuistolle

Kaavoitusohjelma 2021-2025 Eteläpuiston kohdekortti

Asemakaavoitusohjelma 2021-2025 on kaupunginhallituksen 30.11.2020 esityslistalla – kaupunki yllättää jälleen. Ohjelma on täysin ristiriidassa valtuustoryhmien EEP:n kyselyyn antamien vastausten kanssa.

  • Eteläpuiston kaavoitus on tarkoitus edelleen lykätä vuosille 2024-2025.
  • Eteläpuisto kohtelu kaavoitusohjelmassa on ylimielinen ja uhmakas keskisormen näyttö kaupunginvaltuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisuille, pormestariohjelmalle, pormestarille, annetuille lupauksille, yli 16 000 Eteläpuiston julkiselle puolustajalle sekä avoimen, osallistavan kuntademokratian ja lainsäädännön kirjaimelle ja hengelle.
  • Ainoana kaavan ”tavoitteena ja erityisesti huomioitavana asiana” esitetään vuoden 2017 asemakaavaehdotuksen havainnekuva – kaavan, joka pormestariohjelmassa selväsanaisesti hylättiin.
  • Ohjelmassa toistetaan pormestariohjelman monitulkintaiseksi todettu ilmaisu yrittämättä edes tarkentaa sitä.
  • Esitys ei ole voinut syntyä vahingossa eikä ilman ylhäältä annettua siunausta, ohjausta tai jopa painostusta.
  • Valmistelijalta, esittelijältä ja taustapiruilta puuttuu ymmärrys, miltä toiminta näyttää ulospäin.
  • Esitetty aikataulu lykkää tulevaisuuteen Eteläpuiston kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Nykyinen epämääräinen välitila olisi siis vallalla vielä suunniteltuna Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.
  • Ohjelmassa ei ole lainkaan maininta päivitetystä yleissuunnitelmasta, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi. Mitään ei siis aiota edes aloittaa nyt.

Ohitetaanko tässä todella kylmästi valtuusto ja laaja kansalaismielipide?

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑