Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

Tammikuun 2019 alkuun mennessä on kertynyt 13 145 allekirjoitusta.

 

Mainokset
Featured post

Tuumaustauko tarpeen kansallisessa kaupunkipuistossa

lokakuu -17 135

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotusta käsiteltiin 20.5.2019 kaupunginhallituksessa. Esittelijä poisti asian esityslistalta. Ilmeisesti tarkoitus on, että valtuustoryhmille jäisi aikaa keskustella asiasta.

Keskustelu onkin tarpeen. Kansallisen kaupunkipuiston perimmäinen tavoitekin tuntuu olevan vielä monelle epäselvä.

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää
•   kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita;
•   kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen;
•   puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.

Rajausehdotukseen on sisällytetty Eteläpuiston ylätasanteesta vain kapea Hämeenpuiston levyinen kaista. On kiistatonta, että koko Eteläpuiston ylätasanne täyttää kansallisen kaupunkipuiston kriteerit kirkkaasti. Ehdotuksen suppeutta ei esityksessä perustella. Ei myöskään sitä, että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi valtakunnallisessa suojeluohjelmassa osoitetusta alueesta vain noin puolet on sisällytetty rajauksen piiriin.

Voidaan kysyä, ansaitseeko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi havitteleva Tampere parhaan mahdollisen kaupunkipuiston vai hädin tuskin minimivaatimukset täyttävän tilkkutäkin.

Tarkoituksena on jättää kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriöön vuonna 2020. Järkevää kaupunkipuistoideologian ja Tampereen tarinasta kumpuavien lähtökohtien kannalta olisi tehdä nyt viimein se pormestariohjelmassa luvattu Eteläpuiston uusi suunnitelma. Rajauksella olisi näin tutkittu ja vankka asiaperusta. Myös jo vuosia vellonut epävarmuus ja epäluottamus asian tiimoilta saataisiin kunnialliseen päätökseen.

Olisiko juuri tästä syytä keskustella nyt ryhmissä?

On ehdotettu, että viranhaltijat ja päättäjät kävisivät joukolla tutustumassa Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Siellä on nähtävissä, että riittävän kunnianhimoinen, johdonmukainen ja määrätietoinen työ kääntyy koko kaupungin erinomaiseksi eduksi – jos näin halutaan.

Linkkejä

Rajausehdotuksesta 
Lähtökohtia kaupunkipuistotyölle -Tampereen tarina
Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Ympäristöministeriö kansallisesta kaupunkipuistosta

Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta

Eteläpuistoa nakerretaan pala palalta

toukokuu -19 092

Muistorikkaalle Eteläpuiston Mummukopan kentälle on ilmestynyt yllättäen työmaa. Paikalla ei ole asiaankuuluvia kylttejä, jotka kertoisivat, kuka tekee ja mitä.

Tammikuussa 2019 Tampereen kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on vuokrannut puistosta vajaan 1 400 m2:n alueen Padel Eteläpuisto Oy:lle padel-kentän ja sen oheispalveluiden rakentamista varten.

Padel on tenniksen ja squashin kaltainen mailapeli, jota pelataan aidatulla alueella.

Väistämättä herää kolmekin vakavaa kysymystä:

1   Onko asia ratkaistu asianmukaisesti?

Asia on jo tammikuussa ratkaistu kiinteistöpäällikön päätöksellä ilman mitään julkista keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa. Kun asiaa ei hoideta kaavalla vaan vuokrasopimuksella ja rakennus- tai toimenpideluvalla, kuultaviksi tulevat vain lähinaapurit – tässä tapauksessa Tampereen kaupunki. Muilla asiaan ei ole sanan sijaa.

Mummukopan ja Koulukadun kentät ovat keskeinen osa kiekkokaupunki Tampereen tarinaa. Jo tämän takia asia olisi pitänyt päättää laajemman keskustelun pohjalta. Kenttä on myös De Gamlas Hemin rakennuksen vastapäätä, joten paikka on erityisen herkkä ympäristön muutoksille, joiden tulee itsestään selvästi lähteä olevan ympäristön arvoista ja vahvuuksista. Kiinteistöpäällikön päätöksestä ei löydy asiaan liittyviä arvioita ja perusteluja.

2   Edetäänkö Eteläpuistossa jatkuvasti tilapäisin yksittäisratkaisuin?

Tämä on olennainen kysymys, joka nyt on jäänyt esittämättä. Jos kenttää ylimalkaan halutaan Eteläpuistoon, se olisi pitänyt ratkaista kunnollisten vaihtoehtotarkastelujen ja koko aluetta koskevan suunnitelman perusteella – tämän kuuluisan pormestariohjelman lupaaman ”uuden suunnitelman”. Sen, jonka laatimista ei ole aloitettukaan eikä aloittamisesta ole pienintäkään merkkiä. Tämän kokonaissuunnitelman pohjalta jokainen yksittäinen hake voitaisiin sovittaa kokonaisuuteen sekä toteuttaa laadukkaasti. ja pysyvästi. Nythän toimintaa leimaa väliaikaisuus ja merikonttiestetiikka, joka ei lainkaan vastaa Eteläpuiston arvoa kaupungin viheralueiden helmenä ja keskeisenä solmupisteenä (luonnehdinta kaupungin). Näinkö on todella pakko edetä? Miksi?

3   Mihin tietoon kiinteistöjohtajan päätös perustuu?

Päätöksen mukaan vuokra-aika alkaa 16.2.2019 ja päättyy 15.2.2022. Vuokra-ajan päätyttyä sopimus jatkuu toistaiseksi, kunnes Eteläpuiston asemakaavan mukaiset rakennustyöt alkavat.

Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on siis jo tammikuussa 2019 tiennyt, että Mummukopan kenttää ollaan kaavoittamassa rakennusmaaksi. Näin, vaikka väitetään, ettei ole vielä edes aloitettu sitä uutta suunnitelmaa, jossa Eteläpuistossa piti säilyttää puistomainen virkistyskäyttö. Hänellä on ollut myös tieto tai vankka aavistus, ettei Mummukopan kenttä ole sisältymässä kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen, joka oli ja on edelleen vasta valmisteilla.

Kiinteistöpäälliköllä on siis jotain tietoa, jota meille kaupunkilaisille ei ole suotu. Moneen otteeseen asian perään on kyllä kyselty.

Kuka kertoisi sen myös meille? Meidän puistostamme on sentään kyse.

Väärinymmärrysten välttämiseksi todettakoon, että Eläköön Eteläpuisto ry ei näillä perin niukoilla tiedoilla ota kantaa hankkeeseen sinänsä. Oudoksumme kuitenkin tapaa, jolla se on hoidettu. Eteläpuiston kehittäminen monipuolisena viher- ja virkistysalueena on yhteinen tavoite, mutta sen tulee tapahtua suunnitelmallisesti ja kestävin, laadukkain ja alueen arvoa kohottavin ratkaisuin. Ja kaupunkilaisia kuullen ja kuunnellen.

Jälleen yksi uusi episodi hämmentävässä Eteläpuisto-spektaakkelissa.

Raadeltu Eteläpuisto tarjolla kansalliseen kaupunkipuistoon

KKP rajausehdotus 15042019 C

Kaupunginhallituksessa on 20.5.2019 esillä kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen asettaminen nähtäville. Asiahan oli aiemmin esillä jo 15.4.2019. Esittelyaineisto oli tuolloin ”harkinnan perusteella” salattu. Perusteltu epäilys oli, ettei kiusallista aineistoa haluttu julkistaa juuri ennen vaaleja. Muutakaan perustetta salaamiselle ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty.

Eteläpuiston kohdalla rajaus muistuttaa hämmentävän tarkoin jo taannoin hylätyn asemakaavan hahmotelmaa. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta kaupunkipuiston rajausehdotukseen kuuluu vain Hämeenpuiston levyinen kaistale, noin neljäsosa ylätasanteesta. Kesäkuussa 2017 hyväksytyn pormestariohjelman lupauksesta puistomaisen virkistyskäytön säilyttämisestä Eteläpuistossa ei näy jälkeäkään. Keskeinen osa arvokkaimmasta puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Tästäkin vain puolet on tarkoitus ottaa kansalliseen kaupunkipuistoon.

Rajausehdotusta ei Eteläpuiston kohdalla perustella millään tavoin. Otaksuttavasti tullaan väittämään, ettei ylätasanteella voida esittää laajempaa varausta kaavoituksen keskeneräisyyden johdosta. Tämä keskeneräisyys ei kuitenkaan ole estänyt rantavyöhykkeen sisällyttämistä puistovaraukseen. Tämä selitys on siis sekä epälooginen että epäuskottava.

Toki kaupungin taholta tultaneen myös esittämään, että nyt vasta aloitetaan kansalaisten kuuleminen asiassa, ja lopullinen rajaus päätetään vasta tämän perusteella. Päättäjiä ollaan kuitenkin jo nyt henkisesti sitouttamassa kaupunkipuiston minimirajaukseen, joka korkeintaan hädin tuskin täyttää kaupunkipuistolle asetettujen kriteerien vaatimukset mutta on kaukana Eteläpuiston olemassa olevien arvojen ja kaupunkipuistolle asetettavien tavoitteiden mukaisesta ratkaisusta.

Kaupunginhallitus käsitteli 13.5.2019 Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa. Siinä todetaan, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston ja Nalkalan alueen toteutusta. De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Sitä, että pormestariohjelmassa luvattiin laatia Eteläpuistoon uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö, ei mainita sanallakaan.

Kaupunginhallituksen piti käsitellä 18.2.2019 Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavoituksen jatkoa. Esityksenä oli, että ensi vaiheessa jatketaan De Gamlas Hemin ja Kulkutautisairaalan alueen kaavoitusta, muutoin asiaan palattaisiin vasta 2020-luvulla. Pormestariohjelmassa luvatusta uudesta suunnitelmasta ei sanaakaan. Ilmi käy kiistaton tarkoitus lykätä jatkosuunnittelu seuraavalla valtuustokaudelle, jolloin voimassa oleva pormestariohjelma ja kuntavaalien alla annetut lupaukset eivät enää sido käsiä. Esittelijä veti kuitenkin keskustelun jälkeen asian pois esityslistalta. Asiaan luvattiin palata huhti-toukokuussa. Kaupungin kaavoitusjohto ei osaa vastata, koska asia tulee käsittelyyn.

Tarkoituksena on jättää kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriöön vuonna 2020. Järkevä, kaupunkipuistoideologian ja Tampereen tarinasta kumpuavien lähtökohtien kannalta olisi tehdä nyt viimein se luvattu Eteläpuiston uusi suunnitelma. Rajauksella olisi näin vankka asiaperusta. Myös jo vuosia vellonut epävarmuus ja epäluottamus asian tiimoilta saataisiin kunnialliseen päätökseen.

Tätähän on jo pari vuotta oikeutetusti odoteltu. Yhtään järkevää syytä, miksi uutta suunnitelmaa ei voitaisi tehdä, ei ole esitetty. Helmikuusta aikaa on mennyt taas kolme kuukautta eikä mitään ole tapahtunut. Vaalikausi on saatu pelattua jo puolivälin.

Vaalien alla annetut lupaukset ja pormestariohjelman kirjaukset antoivat valoa ja toivoa kaupunkisuunnittelun uusista tuulista – siitä, että kansalaisten ääntä paitsi kuullaan myös kuunnellaan. Jos annetut ja kirjatut lupaukset syödään, nämä odotukset osoittautuvat turhiksi. Kuntalaisia tarvitaan vain äänestämiseen, todellinen valta on edelleen kabineteissa ja toteuttaa ”on sovittu” -periaatetta.

Antaako tämä uskoa siihen, että nyt käynnistyvä ”kuuleminen” kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta todella vaikuttaa lopputulokseen?

Eteläpuistoa puolustavassa adressissa on jo noin 14 000 allekirjoitusta. Onko asialla mitään painoa?

Linkki adressiin

Suuri puhallus valmisteilla? Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon?

KKP rajausehdotus 15042019 C

Kaupunginhallitus käsitteli 15.4.2019 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hanketta. Esittelyaineisto oli ”harkinnan perusteella” salattu esityslistalta. Perusteita salaamiselle ei ole esitetty. Epäiltävissä oli, ettei kiusallista aineistoa haluttu julkistaa juuri ennen vaaleja.

Epäily vahvistui, kun aineisto vaalien jälkeen julkistettiin pöytäkirjan liitteenä. Eteläpuiston kohdalla rajaus muistuttaa hämmentävän tarkoin jo taannoin hylätyn asemakaavan hahmotelmaa. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta kaupunkipuiston rajausehdotukseen kuuluu vain Hämeenpuiston levyinen kaistale, noin neljäsosa ylätasanteesta. Kesäkuussa 2017 hyväksytyn pormestariohjelman lupauksesta puistomaisen virkistyskäytön säilyttämisestä Eteläpuistossa ei näy jälkeäkään. Keskeinen osa arvokkaimmasta puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Tästäkin vain puolet on tarkoitus ottaa kansalliseen kaupunkipuistoon.

Asian harkittu salaaminen vaalipäivän alla loukkaa hyvän hallinnon periaatteita. Luottamus päättäjien antamiin lupauksiin mitataan teoilla. Teot eivät nyt luottamusta rakenna. Continue reading ”Suuri puhallus valmisteilla? Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon?”

Eteläpuisto odottaa

kesäkuu -15 130

Kuntavaalien jälkeen 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa luvattiin, että Eteläpuistoon vireillä olleen asemakaavan sijaan ”laaditaan uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö”. Näin ei ole tapahtunut. Syyksi esitettiin kaupungin vireillä ollut yleiskaavavalitus. Kaava oli Eteläpuiston osalta pormestariohjelman johdosta jo silloin vanhentunut. Kaupungin kaavoituskatsauksissa ei ole tietoa ”uudesta suunnitelmasta”. Sen sijaan löytyy Viiden tähden keskusta -ohjelman visio jo hylätystä puiston tehorakentamisesta.

Arvattavissa oli, että virastokoneisto vain pelaa aikaa lykätäkseen puiston kaavoituksen ensi valtuustokaudelle. Lylyn pormestariohjelma ei näin enää sitoisi käsiä. Tämä vahvistui karusti helmikuussa, kun kaupunginhallitukselle esitettiin, että ennen Eteläpuistoa keskitytään Viinikan puhdistamoalueen rakentamiseen. Eteläpuiston kaavaa jatkettaisiin vain De Gamlas Hemin ja Kulkutautisairaalan osalta. Puiston kaavoitus jatkuisi vasta 2020-luvulla. Pormestariohjelman linjauksesta ei ole mainintaa, ei liioin kaavaa koskevista sadoista muistutuksista, ei lähes 14 000 henkilön adressista Eteläpuiston puolesta, eikä ELY-keskuksen kaavaa vastustavasta kannasta. Esittelijä veti kokouksessa asian esityslistalta ja asiaan luvattiin palata huhtikuussa. Arvattavasti vasta vaalien jälkeen.

Päättäjien lupaukset ovat jääneet puheiksi, teot puuttuvat. Näin vaalien aikaan on hyvä muistuttaa politiikan uskottavuudesta.  Nyt me kaupunkilaiset odotamme, mikä on kaupungin seuraava siirto. Joko lupaukset lunastetaan, saammeko viimein nähdä, mitä ”puistomaisen virkistyskäytön säilyttäminen” tarkoittaa? Tekoja kaipaamme, emme lupauksia.

Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Uskottavuuden kannalta olisi nyt viisasta perääntyä kunniallisesti kulttuuriskandaaliksi laskettavasta hankkeesta uhrata yli satavuotias keskustapuisto mammonan alttarille. Eteläpuisto kunnostettuna kansallisen kaupunkipuiston viherverkoston helmeksi olisi sitä vastoin aito kulttuurinäyttö, jota kaupunkilaiset sekä tänne saapuvat vieraatkin arvostaisivat.

 

Laskiaissunnuntai Eteläpuistossa  

Laskiaissunnuntai

Laskiaissunnuntai Eteläpuistossa   

Ulkoilutapahtuma kaiken ikäisilleKoulukadun eteläisessä päässä su 3.3. klo 12-15

Mäenlaskua Eteläpuiston jääliukumäessä sekä lumirakentamista ja- veistoa sään sallimissa puitteissa

Luistelua Koulukadun tekojääradalla, Koulukatu 20:

Kenttä 1 klo 9.00-16.15 Yleisöluistelu, mailattomat

Kenttä 2 klo 11.00-16.30  Yleisöluistelu, mailalliset

https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaaaika/liikunta/liikuntapaikat/koulukatu.html

Talvipetanquea Mummukopan kentällä, Eteläpuistonkatu Tampere Petanque TPQ

Laskiaisen perinteistä hernekeittoa kenttäkeittiöstä Lions Club Tampere/Kaakinmaa

Kuumaa mehua K- Market Pyynikinkulma

Tervetuloa! Eläköön Eteläpuisto  

Eteläpuisto pelastuu – totta vai tarua?

P1530561b

Maanantaisella kaupunginhallituksen listalla on esillä Eteläpuiston kaavahankkeen tilannekatsaus.

Kaavan jatkokäsittely on siirtymässä 2020-luvulle. Esityslistassa ei mainita sanallakaan pormestariohjelman linjausta. Sen mukaan Eteläpuisto-kadun eteläpuolista aluetta tulee kehittää puistomaisena virkistysalueena.

Nykyinen pormestariohjelma ei uudella valtuustokaudella sido enää käsiä. Siihenkö nyt pyritään?

Kaikki poliittiset ryhmät vakuuttavat yhteen ääneen sitoutumistaan pormestariohjelmaan. Miksiköhän ei voida päättää, että Eteläpuiston jatkosuunnittelun pohjana on pormestariohjelman linjaus?

Kaupungin pitäisi nyt pelata avoimilla korteilla ja kertoa todelliset aikeensa Eteläpuiston suhteen. Nyt on kyse jo politiikan uskottavuudesta ja luottamuksesta.

Akateemikko tiivistää

img_2600

Tarvitsemme perspektiiviä. Kirjailija, akateemikko Kirsi Kunnas kommentoi Aamulehden ikäkannanottoa napakasti: iäkkäilläkin on oikeus nähdä tulevaisuuteen! 

Adressissa nimiä 13 145

adressi 012019

Verkko- ja paperiadresseissa yhteensä.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑