Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

Nettiadressissa ja paperilistoilla on nyt (27.9.) allekirjoituksia yhteensä  6796, joten syyskuun aikana allekirjoittajia on tullut satoja  lisää.

 


Mainokset
Featured post

Tampere-päivä Eteläpuistossa

IMG_3297
Tampere-päivänä 1.10. suunnistettiin gallerioiden kautta Eteläpuistoon ja keskusteltiin puistojen terveysvaikutuksista katoksen alla

Tänä vuonna Tampere-päivän ohjelmaan kuului puistopyöräily, joka ohjasi suunnistamaan taidegallerioiden viitoittamaa tietä Eteläpuistoon. Mukana olivat: Taidekeskus Mältinranta, Galleria Himmelblau, Hiekan Taidemuseo, Galleria Saskia, Tampereen Taidemuseo, Galleria Rajatila ja Valokuvakeskus Nykyaika. Lämpimät  kiitokset kaikille gallerioille ja etenkin Heiskasen Maisalle, joka reitin suunnitteli, piirsi ja piti koossa!

Tampereen syntymäpäivän kunniaksi Eteläpuiston keskusteluteltalla  kerrattiin tärkeimpiä puistojen terveysvaikutuksia.  Tässä tiivistelmää:

Puistomaiset ympäristöt tukevat stressaantuneen kaupunkilaisen terveyttä ja toimintakykyä. Tutkimusnäyttö on vakuuttavaa.  Luontokäynnit laskevat verenpainetta ja  stressihormonipitoisuutta, rauhoittavat pulssia ja lihasjännitystä. Luontoympäristö palauttaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä paremmin kuin rakennetut ympäristöt. Luonto tukee luovuutta.

Metsäluonto auttaa sairauksien ennaltaehkäisyssä, työkyvyn palauttamisessa ja kuntoutuksessa. Luontoalueita on käytetty tukena mm.  miesten painonhallinnassa, maahanmuuttajien kotouttamisessa, nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Uusista luontosovelluksista olisi hyötyä esimerkiksi työterveys- ja liikuntapalveluissa ja ikäihmisten palveluissa. Hyvinvoivalla kaupunkiluonnolla on potentiaalia parantaa kansalaisten terveyttä. Matkailijatkin valitsevat kaupungeista puistoisia kohteita.

Puistoalueita ei siis kannata pirstoa eikä pienentää.

Päivän päätteeksi Seniorikuoro Konkelon 12-miehinen kvartetti lauloi komeasti Gamlas Hemin portailla ja herätti kuulijoissa juhlavan Suomi 100 -tunnelman.

Eteläpuisto on Suomeakin vanhempi, osa Tampereen kasvoja.  Eteläpuisto ry sekä muut puiston ystävät ja adressin allekirjoittaneet toivovat, että Eteläpuisto säilyy tulevillekin tamperelaisille. Toukokuinen  pormestariohjelma lupasi puolustaa puistoa.  Miten linjaus toteutuu käytännössä? Neljän kuukauden hiljaisuus huolestuttaa. Tehdäänkö taas suunnitelmia kaupunkilaisilta salaa?

 

Vieraskynä – Anni Kytömäki

Anni K P1000908

Syyskauden ensimmäisen vieraskynän,  Käytävä kaupunkiin, kirjoittaja on Anni Kytömäki, hämeenkyröläinen kirjailija, jonka palkittu esikoisteos Kultarinta sai muunmuassa Tampereen Kaupungin kirjallisuuspalkinnon.  Tänä kesänä ilmestyi Kivitasku. Tämä Annin toinen, komea teos sijoittaa ihmistarinansa  monitasoisesti  ympäristön, luonnonmaisemien ja maaperän jylhään pysyvyyteen.  Luontokartoittajan asiantuntemuksella ja luonnonsuojelijan  etiikalla Anni Kytömäki tutkii maisemia ja niiden muuttumista. Vieraskynässään hän kuvaa miten Pispalan puolelta Tampereelle kulkiessa metsäluonto saattelee  lähestyjää. 

Käytävä kaupunkiin

Kun lähden Tampereelle, matka alkaa tuulen huminasta. Linja-autolle kävellessä järvi päilyy peltojen takana, kaukana huutaa palokärki. Joskus näen metsäkauriin ylittävän tien sadan metrin päässä.

Bussipysäkille tallustaa 45 minuuttia. Siinä ajassa ehdin jo orientoitua toisenlaiseen ympäristöön, mutta usein silti haluan saapua Tampereelle vaivihkaa, vähä vähältä. Laskeutuminen autosta suoraan Hämeenkadun varteen on turhan suuri kontrasti siihen nähden, millaisista oloista bussiin nousen.

Länsipuolelta tullessa vaivihkainen saapuminen ihmisten ilmoille on helppoa. Bussista voi jäädä Haulitornin pysäkillä ja kavuta suoraan Pispalanharjulle. Pyykkipuistossa kannattaa poiketa, sieltä näkee kauas, ison maiseman, lavean järven ja metsiä. Kummatkin sitä sinisempiä mitä etäämmäs katsoo. Puiston männyt ovat muodoltaan sellaisia, että tuulen aavistaa silloinkin kun on tyyntä.

Pyykkipuistossa matka jatkuu edelleen harjua pitkin, kummallakin kyljellä seuralaisina järvi ja taivas. Harjun laella kaupunki ei tunnu vieläkään kaupungilta, tuntuu että halutessaan voisi kohota lentoon ja häipyä minne tahansa.

Pyynikillä pääsee taas metsään, voi poiketa rauhalliselle kalliontöppäreelle tai laskeutua rinteeseen ja kävellä muinaisrantaa, jonka Yoldiameri muovasi harjuun tuhansia vuosia sitten. Poluilla saa usein astella rauhassa, vaikka keskusta on jo aivan lähellä. Sen huomaa parhaiten äänimaisemasta, mutta vieläkään kaupunki ei vyöry yli – jalkojen alla on yhä neulasia.

Sitten harju taipuu kohti Ratinansuvantoa. Kohta on aika irtautua, hengittää syvään ja astua kaupunkiin, puikkelehtia hälyssä ja vilinässä. Vielä on kuitenkin Eteläpuisto, vaivihkaisen saapumisen päätepiste, suuret puut, varjoisat sopet, lehvien takana vilkkuvat aallot.

Eteläpuiston läpi kuljen hitaasti. Sen sanotaan olevan osa ekologista käytävää, jota luonnonvaraiset eläimet voivat hyödyntää kaupungin halki kulkiessaan. Maan alla suikertavat juuret, taivaan yli ojentuvat oksat, ne ovat suonia jotka yhdistävät keskikaupungin, ihmisten maailman, suurempaan maailmaan.

Kun lopulta erkanen puistosta ja ekologiselta käytävältä asfaltille, olen huomaamatta tullut kaupunkiin. Ympärillä on kovia pintoja ja kiirettä, mutta takana kahisee ja havisee.Tuulen ja puiden ääni on ehtinyt vallata tajunnan ja kulkee mukanani sinnekin, missä vihreää on vain katukivien saumoissa.

Pyykkipuiston, Pyynikin ja Eteläpuiston jäljiltä kävelen keskustassa kevyesti. Ei tämä niin suuri kontrasti olekaan. Metsäkauris ja palokärki ovat yhden käytävän päässä.

 

Kuva: Marko Ojala

 

 

Hyvää syksyä, Eteläpuisto!

Kirsi ja Jaakko

Kirjailijat Kirsi Kunnas ja Jaakko Syrjä elokuisella piknikillä Eteläpuistossa

Kesä on täyttymässä, ja tämä blogi alkaa valpastua syksyyn. Eteläpuiston ystäville viime kevät herätti toivoa. Viime vuosi kunnallisvaaleihin asti oli meillekin työteliäs ja odottava. Ennen vaaleja jännitimme. Tunnelmat vaihtuivat toiveikkuuteen, kun  yhä enemmän uusia puiston puolustajia astui esiin.

Kesäkuussa koimme helpotusta kun uusi pormestariohjelma tuli julki. Tärkeintä on, että kaupunkimme tunnisti ja tunnusti puiston arvon. Siitä on kiittäminen kaikkia kantaa ottaneita ja asiasta keskustelleita. Puiston suojelu jatkuu. Pormestariohjelman termi ”puistomaisuus” on moniselitteinen. Tavoitteemme on historiallisen puiston säilyttäminen aitona puistona.

Kesällä ihmiset kulkivat puistossa keventynein mielin, ihailivat puiden lomasta kimaltavaa järven selkää. Rentoutuivat puiden siimeksissä. Nuoriso urheili puiston kentillä. Oli vesiurheilua rannassa, koirankasvattajaa ja monenmoista tapahtumaa, soittoa ja laulua.

Tampereella tapahtuu jatkuvasti paljon. Päätetyt asiat menevät eteenpäin. Eteläpuiston ystävinä odotamme nyt syksyä toiveikkaina. Haluamme luottaa siihen, että sydämemme ja keuhkomme, Eteläpuisto, saa elää. Se merkitsee neljän vuodenajan vaihtuvin värein sykkivää elämää havunvihreän Pyynikin (maailman korkeimman soraharjun!) rinnalla kaupunkilaisten terveydeksi. Eteläpuistoa tulevaisuudessakin suojaava linjaratkaisu olisi kulttuuriteko tulevien polvien ja täällä vierailevien hyväksi

Kansallisen Kaupunkipuiston tavoitteeseen soisi Tampereen, pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin, pyrkivän. Kaupunkipuistostatus osoittaisi, että olemme oppineet arvostamaan ainutlaatuista maisemaperintöämme.

 

Enkelit Eteläpuiston puolesta

toukokuu -17 079Kesätiedote

Tiistaina 23.5.2017 julkistetussa Tampereen pormestariohjelmassa todetaan:

”Eteläpuiston asemakaavaa viedään päätöksenteossa eteenpäin asemakaavaehdotuksen mukaisin keskeisin suunnitteluratkaisuin ja linjauksin lukuun ottamatta Eteläpuiston ranta-aluetta (Eteläpuisto-kadun eteläpuolinen alue). Tämä alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”

Tulkinnoille altis ilmaisu antaa ymmärtää, että kaikille ryhmille kelpaavan kompromissin muotoileminen on ollut haasteellista. Kuinka paljon rakentamista kevennetään? Tarkoittaako ”puistomaisen virkistyskäytön säilyttäminen” ylätasanteen puiston säilyttämistä? Jos tarkoittaa, olisiko sen voinut sanoa?

Vaalien jälkeen EEP on halunnut turvata uusille päättäjille neuvottelurauhan. Asiallamme ei ole mellastettu julkisuudessa. On odoteltu, kuinka vaalien alla kuulemamme lupaukset muuttuvat teoiksi. Neuvottelut on nyt käyty ja tulos Eteläpuistonkin osalta nähtävissä.

Suunta on oikea, joskin maaliin on vielä matkaa. Jälleen on saavutettu osavoitto, jonka suuruutta ja merkitystä emme vielä pysty arvioimaan. Työtä vielä joka tapauksessa tarvitaan.

Nyt on myös kiitosten aika!

Kiitokset jokaiselle Eteläpuiston puolesta adressin allekirjoittajalle; meitä on jo lähes 5 200.

Kiitokset tammikuun lopussa perustetun blogimme ahkerille lukijoille; vierailijoita on yli 6 000 ja klikkauksia yli 13 300.

Lämpimät kiitokset kaikille blogin kirjoittajille ja hienoille vieraskynille, luetuimpina suojeluliikkeiden veteraanit Kirsi Kunnas ja Jaakko Syrjä.

Kiitokset EEP:n Facebook-sivujen postaajille ja jakajille! Kiitokset myös sisarsivun Esteri Eteläpuistolle!

Ennen kaikkea: kiitokset jokaiselle kaupunkilaiselle, jotka kävitte vaalien alla kasvotusten kertomassa ehdokkaille, mitä asiasta ajattelette!

Kiitokset ehdokkaille, jotka otitte rohkeasti kantaa Eteläpuiston puolesta. Se ei kaikissa ryhmissä todellakaan ollut helppoa.

Yhdessä meillä on voimaa muuttaa vallitsevaa ilmapiiriä. Ei unohdeta tätä – sitkeyttä ja yksituumaisuutta vielä tarvitaan.

Tässä vaiheessa blogi siirtyy seuraamaan rauhallisesti tilanteen etenemistä. Kaupungin valitus hallinto-oikeuden kumoamasta yleiskaavapäätöksestä on vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Puiston ystävien valitus Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 on vireillä hallinto-oikeudessa. Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaehdotus on tulossa uuden yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn arvattavasti elo-syyskuussa.

Viestitämme tulevista tapahtumista sitä mukaa kun tietoa tihkuu. Nopean toiminnan joukot ovat valmiusasemissa.

Kirjoituksia Vieraskynä- ja Kansalaismielipide-palstoille otamme kernaasti vastaan, joskin julkaisutahti tiivistynee vasta syksymmällä, tulevien tilanteiden vaatimilla tavoilla.

Eläköön Eteläpuisto!

Vieraskynä – Tari Haahtela

IMG_20170514_210023
Ihmiset ovat terveempiä ympäristöissä, joissa säilyy kosketus luontoon. Kaupunkeja ei pidä rakentaa liian tiiviisti, eikä päällystää liiaksi kivillä ja asfatilla. Tämänkertainen vieraskynämme on professori Tari Haahtelan kirjoitus, joka valottaa perusteita siihen, miksi kaupungeissa tarvitaan luontoa, päällystämättömiä alueita, puistoja.

Luonto lähelle ja terveydeksi

Väestönkasvu ja kaupungistuminen kiihtyvät miltei kaikkialla maailmassa. Vuonna 1850 maailmassa oli ehkä 700 miljoonaa ihmistä, nyt 7,4 miljardia. YK laskee, että 2030 jopa 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

Kaupunkisivilisaatio on tuonut puhtautta, terveyttä, elinvuosia ja helpottanut elämää, mutta uusia sairauksia on tullut tilalle. Kansanterveyttä uhkaa joukko kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä, kuten astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, neurologiset sairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Monien sairauksien ehkäisyä on oleellisesti parannettu vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin, jotka selittävät kuitenkin vain osan kroonisista taudeista eivätkä ole paljastaneet kaikkia yleistymisen syitä. Mainituille sairauksille on usein ominaista lievä tulehdustila ja immunologinen epätasapaino.

Kaupungistuneiden väestöjen elintavat ja ympäristö ovat muuttuneet tavalla, joka on yksipuolistanut ihmisen mikrobistoa (normaaliflooraa) ja vaikuttanut immuunisäätelyyn. Kaupunkiympäristöstä puuttuu tekijöitä, joita immuunijärjestelmä tarvitsee oppiakseen sietämään vieraita biopartikkeleita ja valkuaisaineita, erottaakseen vaarallisen vaarattomasta (esim. allergia) ja oman vieraasta (esim. autoimmuunireaktiot). Yhä useamman nuoren nenän limakalvo tulehtuu, kun siihen lennähtää koivun siitepölyhiukkanen. Olemme herkistyneet luonnolle, alkukodillemme. Luonnon antama suoja on heikentynyt.

Avainkysymys on altistumisen väheneminen ympäristön (maaperän) suojaaville mikro-organismeille. Kaikki mitä syömme ja juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa elimistömme mikrobistoa niin suolistossa, iholla kuin hengitysteissä. Tämä mikrobisto välittää omien solujemme ja ympäristön välistä vuoropuhelua, muokkaa ja tasapainottaa vastustuskykyä ja tukee terveyttä.

Kaupungistumisen valtavirtaa ei voi kääntää, mutta luontoa voidaan tuoda kaupunkiin. Moninainen vihreys, pienimuotoinen kaupunkiviljely ja pieneläinpihat voidaan rakentaa nykyistä paremmin kaupunkiin sisään. Melkein jokainen voi kasvattaa vaikka kukkaruukussa jonkun yrtin ruokapöytään, suosia lähiruokaa ja liikkua luonnossa.

Alkuvuonna lääkäreistä ja biologeista koostunut asiantuntijaryhmä ehdotti luontoaskelta tilanteen parantamiseksi ja tutkimuksen kohteeksi. Tarvitsemme uutta tieteellistä näkökulmaa, joka avaa immuunisäätelyyn vaikuttavia arjen tekijöitä. Mutta tiedämme jo luontoyhteyden olevan terveyden edellytys. Monialainen yhteistyö on välttämätöntä terveydenhuollon asiantuntijoiden, biologien, ympäristöosaajien, elintarvikesektorin, kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien kesken. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen niin makro- kuin mikrotasolla on ihmiskunnan suurimpia uhkia ja se tapahtuu lähellä meitä jokaista.

Tari Haahtela
professori emeritus
HYKS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto

Valitus maakuntakaavasta Eteläpuiston osalta

MaakuntakaavaEläköön Eteläpuisto, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ovat valittaneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymästä Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Kaavan hyväksymispäätös vaaditaan kumottavaksi vähintäänkin Tampereen Eteläpuiston osalta.

Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Eteläpuisto on merkitty virkistysalueeksi. Hyväksytyssä uudessa kaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Muutosta ei ole yhdistysten käsityksen mukaan kaava-asiakirjoissa perusteltu eikä sen vaikutuksia arvioitu.

Muutoksen tarkoituksena on mitä ilmeisimmin poistaa ristiriita Tampereen kaupungin vuodenvaihteessa nähtäville asetettaman Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaehdotuksen ja voimassa olevan maakuntakaavan väliltä. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle yli 100 000 k-m2 asuin- ja toimitilarakentamista. Asemakaava osoittamasta uudesta rakennusoikeudesta 67 % sijoittuu maakuntakaavan virkistysalueelle. Asemakaavaehdotus on näin kiistatta voimassa olevan maakuntakaavan vastainen.

Nyt hyväksytty muutos maakuntakaavaan saattaa osaltaan helpottaa Eteläpuiston osoittamista kokonaan rakentamiskäyttöön. Yhdistyksemme katsovat, että hyväksytty maakuntakaava on lainvastainen, koska se ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia eikä kaavaselostus täytä maakuntakaavan selostukselle asetettuja vaatimuksia. Kaava ei lain vaatimalla tavalla turvaa alueen valtakunnallisia ja seudullisia historiallisia, maisemallisia, kulttuurillisia ja virkistysarvoja.

Valituksessa katsomme myös, että kaavan hyväksymispäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä muun ohella sen johdosta, että valmisteluun ja päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä.

Vieraskynä – Kirsti Tuokko

IMG-20170428-WA0000

Engelin hieno suunnitelma kestää

Muutin Tampereelle 1970-luvulla ja asetuin asumaan Hämeenpuiston varrelle pikku kaksioon.

Hämeenpuiston esplanadi (puisto jota kadut reunustavat) teki minuun vaikutuksen. Miten komeasti tämä kaupungin halki kulkeva puistokatu yhdistää kaksi järveä ja miten viehättävästi kummassakin päässä Hämeenpuiston esplanadi laajenee puistoiksi. Engelin suunnitelman tilallinen ja esteettinen lumous on kestänyt aikaa ja kaupungin kasvun. On syytä varoa rikkomasta tällaista hienoa kaupunkitilaa. Eteläpuistoa ei voi kaavoittaa rakennuksille, eikä voi sen puoleen Näsinkalliotakaan.

Hämeenpuiston tehtävänä oli aikoinaan myös toimia palomuurina puutalokaupungissa. Hieno suunnitelma kestää pidemmälle kuin lyhyemmän aikavälin tarpeet.

30. huhtikuuta 2017
Kirsti Tuokko
kuvataiteilija

Vieraskynä – Pipsa

Pipsa_03

Se on aika itsekästä aikuisilta pilata puistoja ja luontoa. Pitäähän puistoja ja vihreyttä olla vielä silloinkin, kun me nykyiset lapset olemme vanhuksia. Toivoisin kovasti, että kaikki aikuiset oppisivat arvostamaan myös puistoja eikä aina vain rahaa. Rahalla saa kaikkea tietysti, mutta puistoja ei saa kovin helposti uusia, ei ainakaan yhtä hienoja kuin Eteläpuisto!

Pipsa 13 v
koululainen
Puiston pitäisi pysyä puistona

Hallinto-oikeus kumosi yleiskaavapäätöksen Eteläpuiston osalta

maaliskuu -17 193Eläköön Eteläpuisto ry, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valittivat Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla valtuusto hyväksyi keskustan strategisen yleiskaavan. Yleiskaava olisi mahdollistanut vireillä olevan asemakaavan hyväksymisen vastoin voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 kumonnut kaavapäätöksen Eteläpuiston osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta. Päätös on kumottu Eteläpuiston rakentamattomilta osin lainvastaisena.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan maisemalliselta ja virkistykselliseltä arvoltaan keskeisten puisto- ja viheralueiden kaavoittamiselle rakentamiseen on oltava erityiset perusteet.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑