Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

25.11.2019 on kertynyt 16 102 allekirjoitusta. Adressi on edelleen aktiivinen.

 

Featured post

Kabinettipolitiikalla kylmää kyytiä Eteläpuistolle

Kaavoitusohjelma 2021-2025 Eteläpuiston kohdekortti

Asemakaavoitusohjelma 2021-2025 on kaupunginhallituksen 30.11.2020 esityslistalla – kaupunki yllättää jälleen. Ohjelma on täysin ristiriidassa valtuustoryhmien EEP:n kyselyyn antamien vastausten kanssa.

  • Eteläpuiston kaavoitus on tarkoitus edelleen lykätä vuosille 2024-2025.
  • Eteläpuisto kohtelu kaavoitusohjelmassa on ylimielinen ja uhmakas keskisormen näyttö kaupunginvaltuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisuille, pormestariohjelmalle, pormestarille, annetuille lupauksille, yli 16 000 Eteläpuiston julkiselle puolustajalle sekä avoimen, osallistavan kuntademokratian ja lainsäädännön kirjaimelle ja hengelle.
  • Ainoana kaavan ”tavoitteena ja erityisesti huomioitavana asiana” esitetään vuoden 2017 asemakaavaehdotuksen havainnekuva – kaavan, joka pormestariohjelmassa selväsanaisesti hylättiin.
  • Ohjelmassa toistetaan pormestariohjelman monitulkintaiseksi todettu ilmaisu yrittämättä edes tarkentaa sitä.
  • Esitys ei ole voinut syntyä vahingossa eikä ilman ylhäältä annettua siunausta, ohjausta tai jopa painostusta.
  • Valmistelijalta, esittelijältä ja taustapiruilta puuttuu ymmärrys, miltä toiminta näyttää ulospäin.
  • Esitetty aikataulu lykkää tulevaisuuteen Eteläpuiston kehittämisen pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Nykyinen epämääräinen välitila olisi siis vallalla vielä suunniteltuna Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.
  • Ohjelmassa ei ole lainkaan maininta päivitetystä yleissuunnitelmasta, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi. Mitään ei siis aiota edes aloittaa nyt.

Ohitetaanko tässä todella kylmästi valtuusto ja laaja kansalaismielipide?

Valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn

Pekka Salmi
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoryhmä linjasi 13.5.2020, siis vain kaksi päivää kaupunginhallituksen rajauspäätöksen jälkeen, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus. ”Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena”, linjasi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi tiedotteessa.

Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei kaupunkipuistomerkintä estä esimerkiksi saunan ja ravintolan rakentamista.

Kysymykset

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?
  2. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?
  3. Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Pekka Salmen vastaukset:

Otto Siippainen olikin referoinut ryhmämme kantaa jo pääosin tässä Facebook -päivityksessä. Ryhmämme kannattaa kansallista kaupunkipuistoa ja Eteläpuiston liittämistä siihen. Eteläpuiston alue pitää tosin kaavoittaa ennen liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Aluerajaus pitää olla selvä, ja käyttötarkoitukset pitävät olla selvillä ennen liittämistä. Asuntorakentamista emme Eteläpuisto -kadun eteläpuolelle halua, mutta julkista rakentamista on hyvä harkita, samoin sauna- ja ravintolarakennusta, liikunta-alueita ja uimarantaa.

Alue pitää siis kaavoittaa ensin, ja ratkaista nämä kysymykset ensin. Jos kaavoitus tehtäisiin vasta kansallisen kaupunkipuistoon liittämisen jälkeen, tulisi siitä paljon monimutkaisempaa. Esim. YM olisi vahvasti prosessissa mukana.

Olemme vaatineet kaupunginhallituksessa, että Eteläpuiston kaavoitus tulisi sisällytettyä uuteen asemakaavoitusohjelmaan. Ohjelman valmistelu on loppusuoralla, ja toivottavasti päätöksiä saadaan tehtyä lähiviikkoina. Näin asiassa päästäisiin eteen päin ja nykyinen pattitilanne purettua.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

  • Eteläpuistoliike toteaa kiitoksella SDP:n valtuustoryhmän Eteläpuistoa arvostavan asenteen ja toivoo, että yhteistuumin Tampereelle saadaan arvonsa mukainen kansallinen kaupunkipuisto. 
  • Nykyisen pattitilanteen purkaminen olisi kauan odotettu ja tervetullut ratkaisu. Eläköön Eteläpuisto ry onkin esittänyt, että ensi askeleena pitäisi laatia alueelle se luvattu uusi yleissuunnitelma, jota voimassa oleva yleiskaavakin edellyttää asemakaavoituksen pohjaksi.  Asemakaavoitus voisi sitten edetä omilla aikatauluillaan alueen eri osissa.
  • Suomen aiemmin hyväksytyissä kansallisissa kaupunkipuistoissa ei ole tullut esiin, että puistomerkintä monimutkaistaisi mainittavasti kaavoitusta. Suunnitellun Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueella tulee myös olemaan lukuisia erilaisia asemakaavahankkeita, joiden kohdalla vastaavaa huolta ei ole nähty. Mikä juuri Eteläpuiston kohdalla monimutkaistaisi tilannetta merkittävästi, jää epäselväksi.
  • Huolta herättää se, että nykyisessä rajausehdotuksessa pääosa arvokkaasta, yli satavuotiaasta ylätasanteen puistosta jää kokonaan kaikkien rajausten ulkopuolelle, myös ns. ”muutosalue”-rajauksen. Eli ulkopuolelle ollaan jättämässä juuri ne arvokkaimmat alueet, jotka vuoden 2017 asemakaavaehdotuksessa oli esitetty rakennettaviksi. Tämä kevään 2017 pormestariohjelmassa hylätty visio elää sitkeästi edelleen omaa elämäänsä kaupungin eri suunnitelmissa ja aineistoissa – myös tässä rajausehdotuksessa.
  • Vastauksessa jää avoimeksi, olisiko kaupunkipuistohakemus syytä viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Eläköön Eteläpuisto toivoo asiaa vielä harkittavan ryhmässä. Kaupunkipuistohanke ansaitsee taakseen mahdollisimman laajan tuen.

Lassi Kaleva
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kysymykset ja vastaukset

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

KYLLÄ. Ryhmämme mielestä Eteläpuistoasia tulee ratkaista ennen seuraavia kuntavaaleja. Asia tulee tuoda valtuuston päätettäväksi selkeillä linjauksilla ja rajauksilla.

  • Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

KYLLÄ. Kaupungin tulee edistää taloussuunnitelmakautena 2021-2024 Eteläpuistonkadun eteläpuoleisen alueen suojelemista, kehittämistä kaikkien tamperelaisen virkistysalueeksi ja Kaupinojan tapaisen yleisen saunan toteuttamista alueen tuntumaan. Paikalle voisi sijoittaa vaikkapa tavallisen saunan lisäksi savusaunan, joka tarjoaa eksotiikkaa ja lisävetovoimatekijän niin kotimaisille kävijöille kuin turisteille. Kahviotoiminta sopii alueelle, mutta ehkä anniskeluoikeudet eivät.

Kansallinen kaupunkipuistorajaus voisi olla hyvä keino rauhoittaa alue asuntorakentamiselta, mutta ennen sitä tulee varmistaa virkistysalueen toteutusmahdollisuudet ja yleisen saunan toteuttaminen. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että alue kaavoitetaan ensin ja vasta sitten liitetään kansalliseen kaupunkipuistoon. Asia ja marssijärjestys tulee selvittää niin, että askelmerkit ovat selkeät. Mikäli virkistysalue ja yleinen sauna kahvioineen ovat toteutettavissa helposti myös kaupunkipuistolinjauksen jälkeen, niin silloin Eteläpuisto voidaan liittää kansalliseen kaupunkipuistoon niin pian kuin mahdollista.

  • Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Eteläpuiston luonto- ja virkistysarvot ovat mittaamattomat, eivätkä ne ole myytävänä pikavoiton tavoittelijoille. Asunnoille löytyy kyllä tilaa myös muualta. Asia tulee viedä eteenpäin pikaisesti, mielellään ennen vaaleja, että emme aina juutu käsittelemään samoja teemoja, vaan voimme edetä kaupunkimme kehittämisessä.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi:

Kannanotto on pääasian kohdalta selväsanainen ja ymmärrettävä; kiitokset kiertelemättömästä vastauksesta.

Se, vaikeuttaako kaupunkipuistostatus alueelle ehdotettujen toimintojen sijoittumista, olisi helposti selvitettävissä. Asianmukaisessa ja objektiivisessa valmistelussa se olisi myös pitänyt selvittää. Kun tällä epävarmuudella perustellaan Eteläpuiston jättämistä tässä vaiheessa kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, asiaa ei voi jättää arvailujen ja spekulointien varaan. Ympäristöministeriöstä on kyllä saatavissa asiaan selvä ja yksitulkintainen kannanotto ennen asian tuomista päätöksentekoon. Vastuullisilta päättäjiltä ei voi edellyttää näinkin merkittävän ratkaisun tekemistä ilman faktatietoa.

Eläköön Eteläpuisto ry toteaa omana kantanaan, että nyt puheena olleet toiminnot ovat kiistatta kaupunkipuistoideologian mukaisia ja rakentamisen määrältään vain pieni murto-osa siitä, mitä vuonna 2017 hylätty tehorakentamiskaava tarkoitti.

Aikoinaan tällekin väitettiin olevan ympäristöministeriön siunaus kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Jos ja kun näin on, erittäin merkittävästi keveämmälle, kaupunkilaisten yhteiseen virkistyskäyttöön tähtäävälle rakentamiselle ei pitäisi olla mitään estettä.

Jokaisella valtuutetulla on tietysti lain turvaaman tiedonsaantioikeuden nojalla mahdollisuus vaatia asiasta luotettava, objektiivinen selvitys. Myös meillä kaupunkilaisilla pitäisi olla.

Juhana Suoniemi
Vihreiden valtuustoryhmä

Tampereen Vihreät linjasi kesäkuussa 2020 seuraavaa:

Eteläpuiston tulee palvella kaikkia tamperelaisia virkistys- ja luontoalueena. Aluetta tulee kehittää luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen sekä jo olemassa olevia kasvu- ja istutusalueita suojellen. Eteläpuistoa voidaan silti kehittää palvelemaan kaupunkilaisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeita puistoalueita ja liikuntapaikkoja lisäämällä.

Laajamittainen asunto-, liike- tai julkinen rakentaminen eivät sovi Eteläpuistoon, ja alueelle tulisikin sallia vain vapaa-ajan harrastus- ja virkistyskäyttöä tukevien pienimuotoisten rakennusten, kuten kioskien, kahviloiden ja liikuntapaikkojen rakentaminen. Alueen on toteutettava kestävän liikkumisen periaatteita ja aluetta tulee kehittää painottaen kävelyä ja pyöräilyä.

Nykyinen rantaviiva tulee pääosin säilyttää, ja kaikki alueen kehittämis- ja rakennushankkeet on toteutettava kestävästi ja ekologisesti sekä luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Alueen kehittämisestä tulisi järjestää näitä seikkoja painottava uusi suunnittelukilpailu laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi. Kun suunnittelukilpailu on käyty, tulee Eteläpuisto liittää kokonaan osaksi kansallista kaupunkipuistoa.

Nykyisellään osin ankeasta ja vajaakäytöllä olevasta alueesta on mahdollista saada pormestariohjelman mukaisesti kaikille tamperelaisille iloa ja hyötyä tuova viihtyisä alue. Tampereen Vihreät haluavat Eteläpuistosta kaikkien kaupunkilaisten arvostaman virkistysalueen.

Kysymykset ja vastaukset

1.     Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Vihreiden valtuustoryhmässä ei ole virallisesti linjattu Eteläpuistosta, sillä asia ei ole ollut kaupunginvaltuuston asialistalla. On myös niin, että nyt linjaamamme ei välttämättä täysin noudattaisi keväällä valittavan uuden valtuustoryhmän kantaa, ja Eteläpuisto tuskin ehtii valtuustokäsittelyyn ennen ensi kevättä. Olemme kuitenkin keskustelleet asiasta sekä valtuustoryhmässä että Tampereen vihreiden hallituksessa. Kaupunginhallituksessa olemme olleet sillä linjalla, että Eteläpuisto tulisi kaavoittaa suunniteltua aikaisemmin.

2.     Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Vihreiden valtuustoryhmä 2017-2021 kannattaa kansallista kaupunkipuistoa ja Eteläpuiston liittämistä siihen. Mielestämme alue kannattaa kuitenkin kaavoittaa ennen sen liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaavoituksessa tulee ratkaista alueen tarkka rajaus ja käyttötarkoitus. Kaavoituksen pohjaksi tulisi tehdä uusi yleissuunnitelma. Asia tulee saattaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi, kun yleissuunnitelma ja kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävän alueen tarkka rajaus on saatu valmiiksi. Mielestämme on hankala liittää kaupunkipuistoon tarkkaan rajaamaton alue, sillä epäselvyyksien välttämiseksi näin monimutkaisessa kokonaisuudessa tarkka ja perusteltu rajaus on ensiarvoisen tärkeätä.

Tarkan rajauksen jälkeen kyllä.

3.     Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Tampereen vihreissä olemme linjanneet, että Eteläpuistonkadun eteläpuoliselle alueelle ei tulisi kaavoittaa asumista, mutta maltillista julkista rakentamista voidaan harkita. Esimerkiksi sauna, ravintola tai liikuntapaikkarakentaminen voivat sopia alueelle. Nykyinen rantaviiva tulisi pääosin säilyttää. Olemme myös toivoneet esimerkiksi ketoa, hedelmäpuita ja uimalaa Eteläpuiston alatasanteelle. Nykyisin parkkialueena toimiva ranta-alue tulisi saada kaupunkilaisten virkistyskäyttöön.  

Keskustassa ei muuta tällaista virkistyspaikkaa ole ja keskusta-alueen väkiluvun kasvaessa erilaisten virkistysalueiden tarve kasvaa. Muotopuiston historiallinen ja kulttuurinen merkitys on huomattava. Lisäksi alueen mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen ovat merkittävät.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Kiitokset Vihreille perustellusta ja Eteläpuiston arvon tunnustavasta kannanotosta. Hienoa on myös esitys Eteläpuiston suunnittelun aikaistamisesta. Aluetta pitää päästä kehittämään sijaintinsa ja arvonsa mukaisesti kestävin, laadukkain ja pysyvin ratkaisuin. Nykyisen keskeneräisen välitilan ylläpitäminen vuosikausia ei ole perusteltua.

Vihreät ei ilmeisesti halua kaupunkipuistorajausta nyt hakuvaiheessa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Sen sijaan he ovat valmiita liittämään Eteläpuiston kansalliseen kaupunkipuistoon myöhemmin, kun alueelle on laadittu uusi yleissuunnitelma ja sen pohjalta määritelty kaupunkipuistorajaus. Tämän vihreät haluaa hyväksyttää valtuustossa, vaikka nyt käsillä olevan koko Tampereen kansallisen kaupunkipuiston 3 600 hehtaarin alueen kohdalla sitä ei pidetä tarpeellisena. Alueiden mittasuhteiden eron kannalta näkemys pohdituttaa.

Olimme ymmärtäneet, että Vihreidenkin toivoma yleissuunnitelma olisi pitänyt tehdä pormestariohjelman mukaisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Se, ettei sitä ole edes aloitettu, kertoo vahvasta vastustuksesta kulissien takana. Tätä osoittaa myös se, että ns. ”muutosalueen” rajaus noudattaa orjallisesti pormestariohjelmassa hyväksytyn tehorakentamiskaavan ratkaisua. Mitään selitystä asialle ei ole edes yritetty antaa.

Päättäjille on mitä ilmeisimmin uskoteltu, että juuri Eteläpuiston kohdalla kaupunkipuistorajauksen tulee olla ehdottoman tarkka ja perusteltu, eikä sitä siis voida tehdä ennen kaavoitusta. Eläköön Eteläpuisto toistaa aiemman kantansa, että myös Vihreiden esittämät toiminnot sopivat kovin luontevasti kansalliseen kaupunkipuistoon; millintarkat rajaukset eivät ole tarpeen eivätkä edes kuulu kaupunkipuistoideologiaan. Se, ettei tätä asiaa ole haluttu selvittää jo edeltä käsin ympäristöministeriön kanssa, on hyvän hallintotavan vaatimusten vastaista valmistelua. Päättäjillä tulee olla asiaa ratkaistaessa luotettava, objektiivinen ja tosiseikkoihin perustuva tieto.

Vihreiden kanta Eteläpuiston arvoista ja merkityksestä, vastaa täysin Eläköön Eteläpuisto ry:n näkemystä. Voi hartaasti toivoa, ettei keväällä valittava uusi valtuustoryhmä hukkaa näitä arvoja.

Mikko Aaltonen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

  1. Onko ryhmänne valmis saattamaan kaupunkipuistohakemuksen rajauksineen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi?

Kyllä. Ratkaisu on merkittävä ja kuntademokratian kannalta on tärkeää, että se käsitellään kaupunginvaltuustossa, kuten on tehty useissa muissa Suomen kunnissa. Asia on kiinnostava kuntalaisten kannalta; sitä osoittaa muun muassa yli 16 000:n ihmisen allekirjoittama vetoomus Eteläpuiston säilyttämiseksi ja kehittämiseksi kaupunkilaisten yhteisenä puisto- ja virkistysalueena. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia ja näin ollen kaupunkilaisilla olisi mahdollisuus seurata asian käsittelyä.

Valtuustoryhmämme arvostaa kansalaistoimintaa ja yhteistyöstä päätöksentekijöiden kanssa.

  1. Onko ryhmänne valmis liittämään Eteläpuiston kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon?

Kyllä. Tämä olisi selkeä tapa suojata Eteläpuiston tulevaisuus puisto-ja virkistysalueena, ja tämä ratkaisu voisi lopettaa spekulaatiot siitä mitä melko monitulkintainen nykyisen pormestariohjelman Eteläpuistoa koskeva kirjaus tarkoittaa.

Eteläpuiston sisällyttäminen kokonaisuudessaan kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen on mielestämme tärkeää senkin vuoksi, että ympäristöministeriön kansallisille kaupunkipuistoille asettamien kriteerien mukaan puiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja yhtenäinen jatkumo. Eteläpuiston suurimman osan jättäminen rajauksen ulkopuolelle saattaisi olla jopa riski koko kaupunkipuistohankkeen toteutumiselle.

Paras etenemisjärjestys olisi se, että alueelle tehtäisiin kaava, mutta jos se ei monista vetoomuksista huolimatta etene, vaan vuoden 2017 asemakaavaehdotus edelleen ”kummittelee” taustalla, tulisi kansallisen kaupunkipuiston rajauspäätös tehdä pikimmiten esittämällämme tavalla.

  1. Mitkä ovat ryhmänne keskeiset perustelut kannanotolle?

Perustelumme käyvät osittain ilmi jo edellisistä vastauksistamme. Näemme yli satavuotiaan Eteläpuiston kulttuurihistorialliset arvot ja lisäksi sen luonto- ja ympäristöarvot, sekä terveyttä edistävät arvot kaupunkilaisten liikunta- ja virkistysalueena. Erityisesti ylätasanteen vanhojen puiden esteettiset arvot ovat myös huomattavat.

Näemme Eteläpuistossa myös paljon kehitettävää. Se voisi palvella vielä paremmin kuntalaisia, jos puiston alatasanteelle saataisiin esimerkiksi taidemuseo tai muu julkinen kulttuurikohde, sekä kahviloita, ja lasten leikki- ja liikuntapaikkoja. Alueelle sopisi hyvin myös sauna uimapaikkoineen. Tämänkaltainen rakentaminen sopii hyvin kansallisen kaupunkipuiston identiteettiin.

Eläköön Eteläpuisto kommentoi

Kiitettävän selväsanainen ja tyhjentävä kannanotto.

Vastauksessa kiinnitetään huomiota pormestariohjelman Eteläpuistoon luvattua uutta suunnitelmaa koskevan kiistatta pyöreän muotoilun monitulkintaisuuteen. Tätä onkin virkakoneistossa käytetty verukkeena: ”Tekivät niin ympäripyöreän kannanoton, ettei sen pohjalta voi (lue: tarvitse) tehdä mitään”.

Eikä ole tehty.

Eteläpuisto-liike on kolmen ja puolen vuoden ajan painottanut, että juuri tämän monitulkintaisuuden vuoksi on tärkeää tehdä se uusi suunnitelma, jotta kansallisen kaupunkipuiston rajaus voidaan perustaa tutkittuun, harkittuun ja laajasti hyväksyttyyn suunnitelmaan. Nyt sitten tämän suunnitelman puutteeseen vedoten rajataan Eteläpuisto kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle.

Mahtoiko mennä ihan hyvän hallintotavan ja yhteisten pelisääntöjen mukaan?

Olennaista on myös huomio, että kaupunginvaltuuston käsittely on julkinen, toisin kuin kaupunginhallituksen. Kaupunginhallituksen rajauspäätöksessä Eteläpuiston kohtaa ei perusteltu kirjallisesti sanallakaan. Emme voi tietää, millä ja kuinka todenmukaisilla väitteillä asiaa on perusteltu kaupunginhallituksessa; voimme vain arvailla. Tämäkään ei mene lain ja yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Eteläpuiston kohtalo saatava kaupunginvaltuuston päätettäväksi

Tampereen läntisen keskustan visio 2040

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriölle on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.

Suurimmassa osassa nykyisistä kaupunkipuistoista hakemus tai ainakin sen aluerajaus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tämä on hankkeen merkittävyys huomioon ottaen perusteltua, vaikka laki ei sitä kirjaimellisesti edellytä.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli nähtävillä syksyllä 2019, jolloin siitä jätettiin 326 kannanottoa. Ylivoimaisesti eniten muutoksia esitettiin Eteläpuiston kohdasta, joka oli jätetty kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen 11.5.2020. Vaatimukset Eteläpuiston liittämisestä kaupunkipuistoon sivuutettiin ilman perusteluja. Vaatimukset perusteluineen on salattu julkisuudelta. Huomiotta jäi myös 25.11.2019 kaupungille luovutettu Eteläpuiston säilyttämistä vaativa adressi, jossa oli luovutushetkellä kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta – nyt jo 16 477 .

Historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaimmasta Eteläpuiston ylätasanteesta suurin osa on jäämässä kokonaan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä alatasanne on osoitettu ns. ”muutosalueeksi”. Rajaus noudattaa tarkalleen Eteläpuiston taannoista asemakaavaehdotusta, joka olisi tarkoittanut puiston hävittämistä tehorakentamisen alta. Tästä suunnitelmasta kaikki valtuustoryhmät lupasivat luopua kevään 2017 kuntavaalien alla. Kesäkuun 2017 pormestariohjelmaan kirjatiin, että Eteläpuistoon laaditaan uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö. Tämä kanta on uudistettu viimeksi vuosi sitten, mutta luvattua suunnitelmaa ei ole edes aloitettu. Kuten on aikaa sitten todettu, suunnitelma olisi antanut myös kaupunkipuistorajaukselle tutkitun ja perustellun pohjaan.

Kaupunginhallituksen keväisen päätöksen jälkeen usea valtuustoryhmä on tarkistanut aiempia Eteläpuistokantojaan. Puiston säilyttämistä ja kehittämistä puoltavat nyt oman ilmoituksensa mukaan kaikki valtuustoryhmät lukuun ottamatta kokoomusta, joka ei ole ottanut asiaan kantaa. Eteläpuiston puolella on nyt siis valtuuston ylivoimainen enemmistö.

Syyskuussa 2020 julkistettiin kansainvälisen asiantuntijaryhmän kokoama Tampereen läntisen keskustan visio 2040. Visio korostaa Eteläpuiston merkitystä Tampereen viher- ja virkistysalueverkoston keskeisenä solmupisteenä ja esittää sen kehittämistä korkeatasoisena kaupunkilaisten yhteisenä viher- ja virkistysalueena.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto on rajausehdotuksen mukaan laajuudeltaan yli 3 600 ha. Merkittävyydeltään se on tärkeämpi kuin useimmat valtuustossa käsiteltävät kaavat.

Kun useat valtuustoryhmät ovat tarkistaneet kantaansa rajauspäätöksen jälkeen, valtuuston ylivoimaisen enemmistön tahdonilmaisun ja laajan kansalaismielipiteen sivuuttaminen ei näytä kovin hyvältä. Eläköön Eteläpuisto ry edellyttää, että kaupunkipuistohakemus on saatettava kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuutetuille tulee antaa mahdollisuus konkreettisesti osoittaa todelliset kantansa vaatimalla Eteläpuiston sisällyttämistä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon.

Eläköön Eteläpuisto ry lähestyy poliittisten ryhmien vetäjiä asiaa koskevalla kyselyllä, jonka tulokset julkaistaan tässä blogissa.

Haluaako Tampere olla eurooppalainen kaupunki?

Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun toinen vaihe on parhaillaan käynnissä. Tampere etsii nyt toimintaa, joka vastaa eurooppalaisiin ihanteisiin. Kulttuuria luovat sosiaaliset tilat, monimuotoinen luonto ja erityinen historiamme sisällissodasta nousseena ja eri aloilla menestyneenä maana ja maakuntana ovat ohjelmalistalla. 

Tampereen kaupunki sai elokuussa eurooppalaisilta kollegoilta vinkkejä teemoista, jotka kiinnostavat Euroopassa. Ne liittyvät vuorovaikutukseen maahanmuuttajien kanssa, sukupolvien yhdistämiseen, tasa-arvoon, Venäjä-suhteisiin, ilmastonmuutokseen ja identiteettiin, kuten siihen, mitä opittavaa ja opetettavaa meillä on Tampereen näkökulmasta muuhun Eurooppaan nähden.

Luonnonläheisyys, teollisen historian estetiikka ja puistot kiinnostavat taatusti eurooppalaisia. Olen tavannut Eteläpuistossa vaihto-oppilaita, jotka tulivat sinne illalla ihailemaan auringonlaskua. “I love this park!”, he sanoivat, ja pyysivät ottamaan itsestään kuvan. Ajankohta oli marraskuu. Vedenläheisyys ja rauhallisuus ovat Tampereen valtteja. Ei tarvitse omistaa omaa mökkiä. Kaikki, iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta pääsevät puistoihin rentoutumaan ja viihtymään. 

Pyynikinharju on mäntyineen upea, mutta Eteläpuistossa kulkija pääsee aivan veden äärelle kivenheiton päässä keskustasta. Pyynikille vievässä Eteläpuiston rantapolussa viehättää sen luonnontilaisuus. Kaikkea ei pidä ihmisen päällystää ja kitkeä. Myös pieneläimet, linnut ja hyönteiset arvostavat paikkoja, jotka ihmiskäsi jättää rauhaan. Puistosta löytää aina jotakin uutta ihmeteltävää. Tampereen viiden tähden keskustan kehittämisohjelmassakin mainitaan urbaanien ulkotilojen elävyyden ja aistielämysten merkitys.

Olen tavannut Eteläpuistossa myös paikallisen mielenterveystyötä tekevän järjestön järjestämässä Lappi-aiheista tapahtumaa asiakkailleen. Oli kullanhuuhdontaa ja grilli kuumana. Kaupunki on mahdollistanut jo useana kesänä Eteläpuistoon pop up -tyyppisen kesäkeitaan. Erimaalaiset ihmiset viettävät nurmikolla aikaa ja harrastavat eri pallopelejä.

Hiekkakenttää moititaan joutomaaksi, mutta mikä olisikaan pa-rempi alusta mitä erilaisimmille toimijoille ja harrastuksille kuin “tabula rasa”, jossa vain mielikuvitus on rajana! Aluetta voi toki kaunistaa ja lakata käyttämästä sitä varastona. Näkyi siellä jopa vähälumisena talvena iäkäs hiihtäjäkin sitkeästi sivakoimassa 200 metrin latuaan! Toiminnallisuuksia voi lisätä, kuten skeittauspaikkoja ja muita liikuntamahdollisuuksia. Ihmisiä tulisikin rohkaista hyödyntämään yhteistä julkista puistotilaa. Kaikki ovat tervetulleita puistoon, mikäpä sen eurooppalaisempaa.


Kuva: Havaintopiirros läntisen keskustan visiotyöstä.
Linkkiosoite: https://youtu.be/M8As8-jIvs4

Eteläpuiston ylätasanteelta löytyy muun muassa vanha tsaarinpoppeli. Liekö venäläisten istuttama? Vielä viime vuosisadan alussa puistossa oli venäläisten kasvimaa. Alatasanteella sijaitsi pieni kalkkitehdas. Ylätasanteen reunassa on yhä vanha Klingendahlin villatehtaan rakennus. Teollinen historia näkyy siis muun keskustan tavoin Eteläpuistossa. Musiikkiopisto oli alunperin vanhainkoti ja sen hyvin säilynyt interiööri on yksi hienoimpia julkisia jugend-rakennuksia Tampereella. Molemmat rakennukset selvisivät sekä sisällissodasta että 40-luvun sodista.

Mitä opittavaa Tampereella on muulta Euroopalta? Varmasti ainakin luovuutta, avarakatseisuutta ja omien vahvuuksien hahmottamista. Tampereen soisi pitävän kiinni rennosta tunnelmastaan, kauniista rantamaisemistaan ja viihtyisistä puistoalueistaan. Ne vetävät tänne uusia asukkaita, ei lyhytnäköinen pikavoittojen tavoittelu ja bulkin rakentaminen. 

Tamperetta on sanottu tehdashistorian vuoksi naisten kaupungiksi ja naisjohtajuus kiinnostaa nyt Euroopassa. Voimme opettaa ulkomaalaisille tietoa tasa-arvosta, puhtaista järvistä, hiljentymisestä ja luottamuksesta.

Tänä vuonna Tampere on myös tehnyt läntisen keskustan visiotyötä. Apuna käytettiin eurooppalaisia kaupunkisuunnittelijoita, jotka esittelivät meille omia visioitaan syyskuun lopulla visiotyön päätösjuhlassa. Konsultit hahmottelivat läntisen keskustan kehän, joka muodostuu Pyynikin, Eteläpuiston, Hämeenpuiston ja Näsinpuiston muodostavasta vihervyöhykkeestä ja jatkuu kehämäisesti koskenrantaa pitkin. Puistomainen kehä mahdollistaa monenlaiset virkistys- ja ajanviettoalueet ja liikuntamahdollisuudet. ekologisia arvoja unontamatta. Kerrassaan nerokasta.

Kuva: Ote Läntisen keskustan visiotyöstä.

Nyt lokakuussa Tampereella oli jälleen Tampere Architecture and Design -viikko.  Pääpuhuja David Sim on skotlantilaistaustainen arkkitehti Kööpenhaminasta. Hän kritisoi korkeaa tornirakentamista ja huomautti, että New York -tyyppinen kaupunkisuunnittelu on jo vanhentunut ihanteena. Pariisi ja Barcelona ne vasta kaupunkeja ovatkin – ilman pilvenpiirtäjiä. Tiheä kaupunkirakentaminen voidaan toteuttaa korkeuden sijaan perinteistä tiheämmillä umpikortteleilla. Miksi Tampere haluaa väen vängällä toteuttaa viime vuosisadan Tamhattan-haaveen? Yhteisöllisyys ja kohtaamiset syntyvät lähellä katutasoa. Elävyys mitataaan kivijalassa, sanoi myös kaupungin projektiarkkitehti Riikka Rahkonen.

David Sim muistutti, että pohjoismaissa tarkenee viettää aikaa kaupunkien keskustoissa jo suunnilleen maaliskuulta joulukuulle. Vihertävät parkkipaikkaterassit ja yhteiset julkiset puistomaiset alueet houkuttelevat ihmiset ulos ja kohtaamaan toisiaan. Samalla vähenee yksinäisyys. Keskustassa voi pelata vaikka jättimäistä pihashakkipeliä ventovieraiden kanssa. Riikka Rahkonen kertoi, että puolet tamperelaisista asuu yksin.

Sim muistutti myös luonnon tärkeydestä kaupunkilaisille. Virtaavan veden ääni ja puiden ääni tuulessa rentouttaa. “Jos näet puita sairaalan ikkunoista, paranet nopeammin”, hän vertasi. Kävely ja pyöräilymahdollisuudet parantavat kansanterveyttä. “Kävely pelastaa ihmisiä ja vähentää rintasyöpäriskiä”, hän siteerasi englantilaisia uutisotsikoita.

Kööpenhaminassa vitsailtiin alunperin visioille, joissa juodaan capuccinoa ulkona pitkin vuotta. Kulttuurimuutos on Simin mukaan vaikein vaihe suunnitteluprosesseissa. Uskonpuute hidastaa muutosta.

Sim esitteli heti alkuun kuvan ihmisistä tanssimassa tangoa malmöläisellä urbaanilla ranta-alueella. Mistä tuo näky on tuttu? Eteläpuistosta viime kesältä! Tanssiseura löysi Tönön puisen terassialueen ja hyödynsi sitä lämpiminä kesäiltoina.

Eteläpuistoa voisi kehittää ottamalla mallia Zurichin The Platzspitzista, Tukholman Rålambhovsparkenista, Kööpenhamina Superkilenista tai Englannin Keyworth Activity Parkista.

Visit Tampereen sivuilla kerrotaan: ”Eteläpuisto on koko kaupungin olohuone, puisto ja metsä. Järvimaisemat, lenkkipolut ja rauha saavat sinut uskomaan olevasi kaukana keskustan vilskeestä vaikka todellisuudessa olet vasta astunut nurmialueelle yhdeltä Tampereen kiireisimmistä kaduista.” Eikä suotta.

Kirjoittaja: Milja Mansukoski


Eteläpuistoa ei voi jättää kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, jos Tampere haluaa olla Kotkan veroinen puistojen kaupunki

Kansallisen kaupunkipuiston rajausta on muutettava, Eteläpuisto on otettava mukaan.

Seppo Aura
(Aamulehti 7.10.2020)

Tampereen läntisen keskustan kehittämistä on viime aikoina pohdittu niin tamperelaisten kuin kansainvälisten asiantuntijoiden toimesta. Ehdotuksia saatiin syyskuun lopussa.

Yhdeksi läntisen keskustan vahvuudeksi asiantuntijat nostivat Näsinpuiston, Hämeenpuiston ja Eteläpuiston akselin, joka laajenee Tammerkosken kansallismaiseman ja Pyynikin suuntiin. Asiantuntijoiden mukaan tämä puistoakseli tulee säilyttää ja sitä tulee jatkossa vahvistaa.

Parhaillaan valmisteilla oleva Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hanke antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Ongelmana kuitenkin on kaupunginhallituksen keväällä tekemä rajaus, jossa Eteläpuiston ylätasanteen kohtalo jätetään myöhemmin ratkaistavaksi.

Rakennetaanko ylätasanteelle kerrostaloja vai jätetäänkö se puistoksi, selviäisi vasta vuosien päästä, kun alueen kaavoitustyö jatkuu.

Kaupunginhallituksen kansallisen kaupunkipuiston ehdotus ei täytä ympäristöministeriön asettamia sisällöllisiä eikä jatkuvuuden kriteereitä.

Ensinnäkään sen rajauksessa ei oteta huomioon Eteläpuiston asemakaavallista ja puistohistoriallista merkitystä. Hämeenpuiston eteläiseksi päätteeksi se otettiin jo 1800-luvun asemakaavoissa ja nykyinen muotopuutarha sai muotonsa 1920-luvun lopulla.

Eteläpuiston ylätasannetta pidetään Tampereen kaupungin omissakin selvityksissä olennaisena osana puistojen verkostoa ja sen tärkeänä solmukohtana. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa ylätasanteesta säilyisi varmuudella vain vähäinen osa.

Toiseksi kansallisen kaupunkipuiston eheyden ja jatkuvuuden kannalta on olennaista, että väljä, puistomainen kävely-yhteys Hämeenpuistosta Eteläpuiston ylätasanteen kautta Pyynikin suuntaan säilyy nykyisellään. Tämä yhteys katkeaisi tai muuttuisi radikaalisti, mikäli Eteläpuiston ylätasanteelle sallittaisiin kerrostalojen rakentaminen. Eheyden puutteellisuuden myöntää kaupunginhallituskin omissa asiakirjoissaan. Näitä puutteita ei kuitenkaan voi jättää korjattaviksi vasta tulevina vuosina, vaan ne on ratkaistava ennen kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen jättämistä.

Viime aikoina monet valtuustoryhmät ovat lisäksi esittäneet kantanaan, ettei Eteläpuistokadun eteläpuolelle tule rakentaa kerrostaloja, vaan koko puistoalue on säilytettävä. Ja kun laaja kansanliike ja ulkomaisten asiantuntijoiden työryhmä ovat samaa mieltä, asia on otettava uudelleen käsiteltäväksi kansallista kaupunkipuistoa valmistelevassa työryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Rajausta on muutettava niin, että koko Eteläpuisto ylä- ja alatasanteineen liitetään kansalliseen kaupunkipuistoon.

Mikäli Tampere haluaa olla esimerkiksi Kotkan veroinen puistojen kaupunki, ei Eteläpuistoa voi jättää kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. On kyse poliittisesta tahdosta: halutaanko Tampereen säilyvän ja kehittyvän puistojen kaupunkina.

Avoin kirje Tampereen kaupungin päättäjille

Kevään aikana useat valtuustoryhmät ovat tarkentaneet kantojansa Eteläpuiston tulevaisuuden suhteen. Kaikki valtuustoryhmät Kokoomusta lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet kannattavansa Eteläpuiston säilyttämistä ja kehittämistä puistona. Myös Kokoomuksen ryhmässä on säilyttämiselle kannatusta. Kaupunginvaltuuston ylivoimainen enemmistö on siis puiston säilyttämisen kannalla.

Tässä valossa onkin perin outoa, että kaupunginhallitus päätti yksimielisesti 11.5.2020 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta niin, että historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaasta puiston ylätasanteesta suurin osa rajattiin kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain Hämeenpuiston levyinen kaista ylätasanteesta sekä alatasanne osoitettiin ”muutosalueeksi”. Termiä ei lakikaan tunne eikä sen merkityksestä ole käsitystä. Rajauksen on avoimesti myönnetty perustuvan vuoden 2017 tehorakentamista tähtäävään kaavaehdotukseen, joka tuli samana keväänä hylätyksi pormestariohjelmassa. Kaupunginhallitus uudisti tämän pormestariohjelman linjauksen marraskuussa 2019 ja vakuutti, että se ohjaa jatkossakin Eteläpuistovalmistelua. Ei näytä ohjanneen kaupunkipuistorajauksen valmistelua.

Kaupunginhallituksessa ajettiin toukokuussa läpi päätös, joka on jyrkässä ristiriidassa valtuuston ylivoimaisen enemmistön ilmaisemaan kantaan nähden. Päätöstä pohjusti hankkeen ohjausryhmän linjaus helmikuulta 2020. Ohjasryhmän muistio oli perusteetta ja lainvastaisesti salattu. Kun kaupunginhallituksen esityslista julkistettiin kokousmaanantaita edeltävän torstain iltapäivänä, vakavalle ja perustellulle kansalaiskeskustelulle ei jäänyt sijaa. Miksi muistio salattiin, jos ei juuri avoimen keskustelun estämiseksi?

Kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli nähtävillä syksyllä 2019, jolloin siitä jätettiin 326 mielipidettä. Määrällisesti suurin vaatimusten kohde oli Eteläpuiston liittäminen kokonaisuudessaan kaupunkipuistoon. Kaupunginhallituksen esityslistassa nämä vaatimukset perusteluineen sivuutettiin maininnatta. Hallintolain mukaan viranomaisen päätös tulee perustella. Miksi muutosvaatimuksiin ei suostuttu, ei perusteltu sanallakaan. Myös syksyllä 2019 pidetyn asukastilaisuuden muistio salattiin kaupunginhallitukselta ja julkisuudelta. Kertomatta jätettiin, että sekä ELY-keskus että maakuntamuseo ovat katsoneet, että Eteläpuisto tulisi säilyttää puistona. Päätös on kiistatta lain ja hyvän hallintotavan vastainen.

Tähän kyseenalaiseen menettelyyn yritettiin kiinnittää kohtuuttoman lyhyeksi jätettynä reagointiaikana valmistelijoiden ja päättäjien huomio. Näkemystä ei edes yritetty kiistää – se sivuutettiin vaikenemalla.

Avoimeksi jää vakavia kysymyksiä, joihin ainakin 16 102 Eteläpuisto-adressin allekirjoittajaa kaipaavat vastausta:

  • Mikä on se motiivi, joka teetättää päätöksiä, jotka ovat selvässä ristiriidassa kaupunginvaltuuston ylivoimaisen enemmistön julkislausuttuun tahtoon nähden?
  • Mitä kertoo Tampereen laillisuuskulttuurista se, että hyvän hallintotavan ja osin lakien vastaisella menettelyllä Eteläpuiston kohdalla näyttää olevan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon hiljainen hyväksyntä?
  • Mitä kertoo Tampereen päätöksentekokyvystä se, että Eteläpuiston kohtalo on aiemmista sopimuksista, lupauksista ja päätöksistä huolimatta edelleen vailla konkreettisia ratkaisuja?
  • Keväällä saattaa tulla jo historian toiset Eteläpuistovaalit. Eikö tässä tilanteessa olisi jo syytä antaa tilaa muille isoille, haastaville ja kohtalokkaille kysymyksille, joita Tampereellakin riittää?

Jos sitoutuminen Eteläpuiston säilyttämiseen ja kehittämiseen viher- ja virkistysalueena on todellista, nyt on viimeinen hetki arvioida rajauspäätös uudestaan. Jos väitetään, että nyt on jo myöhäistä, ei puhuta totta. Kaupunkipuistohakemus ja siihen liittyvä hoito- ja käyttösuunnitelma pitäisi jättää ympäristöministeriölle tämän vuoden aikana. Nyt on kiire, mutta ei vielä myöhäistä. Jos säätöä aikatauluun tarvitaan, ympäristöministeriö on varmaan osaltaan valmis joustamaan, kun perusteena on Eteläpuiston liittäminen kaupunkipuistoon. Vankempaa perustetta on vaikea kuvitella.

Tampere on hakemassa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Uskottavuutta antaisi, jos kaupunki tunnustaisi historiansa, juurensa ja aidot vahvuutensa näkemällä yli satavuotiaan Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen arvoiseksi. Myös teoissa, ei vain vielä lunastamattomissa lupauksissa. Näin Tampere liittyisi muiden koti- ja ulkomaisten kaupunkien joukkoon, jotka ovat ymmärtäneet puistojen ja lähiluonnon merkityksen. Näin tuettaisiin nykyisten ja tulevien asukkaiden ymmärrystä ympäristön moninaisuudesta. Näin edistettäisiin yhteyksien syntymistä niiden muiden kaupunkien kanssa, joissa kaupunkipuistojen merkitys on jo oivallettu.

Tehdään puistoista ja lähiluonnosta yksi eurooppalaisia kaupunkeja yhdistävä teema! Ollaan ylpeitä siitä, mitä meillä on, ja rakennetaan sen pohjalle oikeaa kulttuurikaupunkia.

Ratkaisun avaimet ovat nyt valitsemillamme päättäjillä. Kaupunkilaiset on pelattu valmistelusta ulos, vaikka kansallisen kaupunkipuiston kohdalla pitäisi osallistavuuden olla keskeistä.

Vielä kerran vetoamme Teihin: pyydämme avaamaan kansallisen kaupunkipuiston rajauskeskustelun sekä liittämään Eteläpuiston, Tampereen viherverkoston helmen ja solmukohdan, kansalliseen kaupunkipuistoon kokonaisena ja ilman epämääräistä, perustelematonta muutosalue-merkintää.

Tampere 4.9.2020

Eläköön Eteläpuisto ry

Rauli Virta         puheenjohtaja                        

Eeva Leino         varapuheenjohtaja

Vieraskynä

 

Tapasin Eteläpuiston suojelijoita

Katja Pellini

Tapasin kaksi Eteläpuisto-aktivistia Tampereen kirjastossa kauniina päivänä, jolloin aurinko paistoi sisään suurten ikkunoiden läpi. Kevään saapumisesta ilmoittava valo oli kumminkin myös täynnä sen hetken painoa. Keskusteluun hiipi menneisyyden vivahteita ja tulevaisuuden toiveita, joita ei näy tavallisessa arkipäivässä. Maaliskuun 13. maailmanlaajuinen koronaepidemia oli vasta matkalla Tampereelle. Pandemian siemenet olivat sillä hetkellä alkaneet itää kaupunkilaisten kollektiivisessa tietoisuudessa.

”Kasvava kaupunki tarvitsee tiheää rakentamista; ihmiset tarvitsevat taloja ja kaupunki tarvitsee ihmisiä. On ympäristöystävällistä rakentaa kompakteja kaupunkeja. Korkeat rakennukset ovat edistyksen symboli!” Tämä tarina on hallinnut keskustelua Tampereella viimeiset kymmenen vuotta. Tarinan vaihtoehto on kuitenkin alkanut itää, hitaasti mutta päättäväisesti.

Eteläpuisto on Tampereen vanhin puisto. Se on myös hiljainen taistelukenttä, joka on merkitty viivoina arkkitehtien piirustuksiin ja karttoihin, ja näkyy lauseina kaupunkisuunnitteluasiakirjoissa ja tuomioistuimen päätöksissä. 

Saan tapaamisessa aktivisteilta listan päätöksistä ja muutoksista, tarkkaan kirjattuja tapahtumia aikajärjestyksessä, jotka kertovat hiljaisesta tavoitteesta suojella ja kehittää puistoa puistona. Eteläpuisto-aktivisteilla on näkemys puiston suuresta arvosta. Puisto on korvaamatonta maisemahistoriaa, joka pitää säilyttää. Puisto ansaitsee tulevaisuuden.

Näiden aktivistien tietä eivät viitoita kirjavat banderollit tai räikeät iskulauseet. He  seuraavat tilannetta valppaina ja ovat valmiina, kun tarvitaan toimia.

Heidän tarinansa kertoo määrätietoisuudesta, ystävyydestä ja sinnikkyydestä. Ensin kuulen Aamulehdessä vuonna 2015 julkaistusta osoittelevasta huomautuksesta ”yliaktiivisista eläkeläisistä”. Tämä huonosti valittu kommentti herätti silloin pahennusta, tuoden lisää aktivisteja mukaan toimintaan.

Seuraavaksi keskustelemme vuoden 2017 kuntavaaleista. Ennen vaaleja aktivistit merkitsivät nauhoilla puut, jotka oli suunnitelmassa tuomittu hävitettäväksi, tuoden esille arkkitehtien piirustusten takana olevan todellisuuden. Tämä havahdutti kaupunkilaiset, ja poliittinen keskustelu puiston kohtalosta heräsi. Aktivistit käynnistivät kampanjan sosiaalisessa mediassa, listaten kaikki muutosta kannattavat päättäjät. Useimmat poliitikot muuttivat mieltään ennen kevään 2017 vaaleja.

Olen yllättynyt siitä, että heidän tarmonsa ja tahtonsa on yhä korkealla, huolimatta lukuisista viivytyksistä puiston kokonaissuunnitelman valmistelussa ja toteutuksessa. Ystävyys on yhdistänyt heidät, mutta menneisyyden viisaus on antanut heille voimaa jatkaa. He ovat tarpeeksi vanhoja muistaakseen, että samanlaisia ​​taisteluita on voitettu myös ennen heitä, jopa tässä kaupungissa, jossa tahtotila historiallisesti merkittävien kohteiden suojeluun on usein heikko. He ovat päättäneet jatkaa, riippumatta siitä kuinka vanhoja he itse ovat, kun taistelu loppuu.

Puiston kohtalosta on kiistelty vuodesta 2014 lähtien. Tämä on ollut pitkä taistelu, mutta onni on ehkä kääntymässä uudelleen aktivistien puolelle. Viiveet ovat pitkittäneet rakennuspäätöksiä, ja aktivistit ovat saaneet lisää aikaa. Enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin on nyt heidän vaateidensa takana. Ryhmä antoi 25. marraskuuta 2019 kaupunginvaltuustolle osoitetun vetoomuksen, jossa oli 16 102 allekirjoitusta puiston säilyttämiseksi.

Globaalit kriisit ovat saaneet meidät pysähtymään. Äiti Maa on tuonut luonnon takaisin huomiomme keskipisteeseen – ei valloitettavana luonnonvarana, vaan elinehtona, joka vaati kunnioituksemme.

Eteläpuisto-aktivistit tietävät, että kaupungin historiassa keskeisen paikan menettäminen merkitsisi sen tuleville sukupolville tekemän lupauksen kadottamista. He tietävät, että tarvitsemme kaupunkeja, jotka kasvavat ympäristönsä ja historiansa ympärille, eivät niiden päälle. Jos rakennamme kaupunkeja, jotka vieraannuttavat meidät ympäristöstämme, emme voi sopia rauhaa luonnon kanssa. On aika kunnioittaa Eteläpuistoa, kaupungin vihreää sydäntä.

Viite:  ”Resistance – Eteläpuisto activists’ plight for a better future” linkki alkuperäiseen blogiin: https://interrogativa.home.blog/

 

Ilahduttavaa myötätuulta – missä teot?

toukokuu -15 196 (1)

Viime aikoina Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena on saanut näkyvää tukea useasta valtuustoryhmästä. Tälle kannalle ovat aiemmin tai tänä keväänä ilmoittautuneet Sosialidemokraatit, Vihreät, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Kristilliset, Vaihtoehto Tampere, Tampereen Puolesta ja ainakin osa Keskustan valtuustoryhmästä. Suurista ryhmistä vain Kokoomus ei ole ottanut asiaan selvää kantaa, vaikka senkin piiristä puheenvuoroja puiston puolesta on ilahduttavasti kuultu.

Kysymyksiä toisaalta herättää, että vaikka puiston säilyttämisellä on näinkin vankka kannatus, niin vasta 11.5.2020 kaupunginhallituksella hyväksytettiin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus, johon Eteläpuisto ei sisälly. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta suurin osa jätettiin kokonaan rajauksen ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta ja rantavyöhyke osoitettiin merkitykseltään hämäräksi jääneeksi ”muutosalueeksi”, jota termiä lakikaan ei edes tunne. On vaikea ymmärtää ratkaisua, joka näyttää sotivan valtuuston selvän enemmistön näkemystä vastaan. Yhtä vaikea on ymmärtää, miksi rajausehdotuksen sisältö tietoisesti ja tarkoituksella salattiin kolmen kuukauden ajan niin, ettei julkiselle keskustelulle asiasta jäänyt aikaa eikä sijaa.

Oli esitetty toiveita asian käsittelystä myös kaupunginvaltuuston iltakoulussa. Asia oli kuulemma liian suuri etäkokouksessa käsiteltäväksi. Tämä ”liian” suuri asia ei tule siis ilmeisesti lainkaan valtuuston pohdittavaksi. Kaupunkipuistohakemuksen valmistelu jatkuu ja se tulee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi loppuvuodesta. Tuolloin ei rajaukseen voitane enää palata vaarantamatta koko hankkeen aikataulua.

Kevään mittaan on myös esitetty lukuisia perusteltuja ehdotuksia Eteläpuiston kehittämiseksi viher- ja virkistysalueena. Jotta asiassa voidaan edetä, alueelle tulee tehdä uusi kokonaissuunnitelma, joka mahdollistaa kehittämisen vaiheittain pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Kun tästä tavoitteesta tuntuu vallitsevan laaja yksituumaisuus, ihmetyttää, että joku taho tai syy voi edelleen estää kolme vuotta sitten pormestariohjelmassa sovitun asian toteutumisen.

Kaupunginhallituksella hyväksytettiin 25.5.2020 vastaus Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloitteeseen. Sekä Eteläpuiston liittäminen kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon että uuden suunnitelman laatiminen torpattiin ympäripyörein sanankääntein ottamatta kuitenkaan sanallakaan kantaa aloitteen perusteluihin tai esittämättä ensimmäistäkään perustelua nuivalle ratkaisulle.

Kansalaisliike ei voi asiaa saada käyntiin. Eväät siihen on vain päättäjillä, jotka olemme valinneet kaupunkiamme johtamaan. Vai kätkeytyykö todellinen valta jonnekin byrokratian tuntemattomiin uumeniin?

Muuttuvatko lupaukset teoiksi – ja jos eivät, miksi?

LINKKEJÄ:
Sosialidemokraattien kannanotto
Vasemmistoliiton kannanotto
Perussuomalaisten kannanotto
Vihreiden kannanotto

Aika ja kansanliike pelastivat Eteläpuiston asunnoilta?

Näin uutisoi YLE Tampere 19.5.2020. Päätelmä perustui valtuustoryhmien vetäjille tehtyyn sähköpostikyselyyn.

Eteläpuisto on ”pelastettu” aiemmin jo neljä kertaa:

  • Aamulehden vaalipaneelissa 5.4.2017 jokaisen ryhmän edustaja lupasi, ettei tuolloin vireillä ollutta asemakaavaa viedä sellaisenaan hyväksyntään. ”Vaalit pelastivat Eteläpuiston” (Aamulehti).
  • Pormestariohjemassa kesäkuussa 2017 luvattiin: ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”
  • Pormestariohjelman päivitys syyskuussa 2019: ei muutosta Eteläpuistolinjaukseen.
  • Kaupunginhallitus 25.11.2019: Kaupunginhallitus uudisti yksimielisesti pormestariohjelman linjauksen. ”Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.”

YLE Tampereen saamat vastaukset osoittavat jonkinlaista liikehdintää puiston säilyttämisen suuntaan. Edelleen kuitenkin näkyy lupausten ympäripyöreys ja viittaukset ”uuteen suunnitelmaan”, joka kuitenkin aiotaan lykätä seuraavalle valtuustokaudelle – ja uuden pormestariohjelman aikaan.

Kernaasti uskoisi tämänkin kertaisiin lupauksiin ”viidennestä pelastuksesta”. Naiivia uskoa kuitenkin nakertaa pahoin se, että reilu viikko sitten kaupunginhallitus hyväksyi – jälleen yksimielisesti – Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen. Siinä asemakaavahistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä Eteläpuiston ylätasanne oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä ranta-alue on osoitettu hämäräksi jääneellä ”muutosalue”-merkinnällä.

Syyskuussa 2019 jätettiin kaupunkipuiston rajausehdotuksesta kaikkiaan 461 kannanottoa. Näistä valtaosa koski Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Näiden esitysten perustelut oli jätetty pois kaupunginhallituksen kokousaineistosta. Perusteluja sille, miksi nämä lukuisat vaatimukset tuli hylätä, ei myöskään esitetty. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava. Kaupunginhallituksen päätös ei näin täytä laillisuuden vaatimusta. Näin on ilmeisesti rohjettu menetellä, koska päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.

Kuulemismenettely on siis ollut vain välttämätön muodollisuus ilman tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta. Palautetta ei ole asiallisesti ottaen käsitelty lainkaan. Tätä epäiltiin jo kaupungin järjestämässä yleisötilaisuudessa 4.9.2019. Tämän tilaisuuden muistiokaan ei ole kahdeksan kuukauden ajassa valmistunut julkistettavaan kuntoon – tai jos on, se on salattu. Miksi näin, jää arvailtavaksi.

Jälkikäteen on esitetty, että Eteläpuiston muutosaluerajaus on tarkoituksella tehty yleispiirteiseksi. Tosiasiassa se vastaa tarkoin pormestariohjelmassa hylätyksi tulleen kaavaehdotuksen ratkaisua. Yleisötilaisuudessa 4.9.2919 myönnettiin, että juuri näin on tarkoitettu.

On myös esitetty, että Eteläpuiston ja Viinikanlahden muutosaluerajaukset on tehty samoin perustein. Ei voi olla perusteltua, että historiallisesti arvokkaan yli satavuotiaan puiston ja käytöstä poistuvan jätevedenpuhdistamon aluetta yritetään rinnastaa samoin periaattein käsiteltäviksi.

Valtuustoryhmissä on myös levitetty käsitystä, ettei Eteläpuistoa voi ottaa mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon, kun ei ole sen pysyvyyden varmistavaa asemakaavaa. Väite on totuudenvastainen: koko Eteläpuisto on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa viher- tai virkistysaluetta.

Tämän perin kyseenalaisin menoin syntyneen rajauspäätöksen jälkeen uusien lupausten uskottavuus on koetteilla.

Jos kannat ovat todella nyt kuullun kaltaisia, Eteläpuiston olisi pitänyt tulla heittämällä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunginhallitus on rajauspäätöksensä tehnyt, ja se voi sen myös korjata. Valtuuston ratkaistavaksi asia ei päädy, koska hallitus päättää hakemuksen jättämisestä ympäristöministeriöön. Uudelleen arvioinnin paikka on nyt, koska hakemuksen valmistelu etenee. Tämä antaisi lupauksille kauan kaivattua uskottavuutta.

Pormestariohjelmassa luvatun uuden suunnitelman laatimisen esteeksi on kerrottu, että sanamuotojen pyöreyden takia poliittista konsensusta sen tulkinnasta ei ole. Jos edelleen tarjoillaan yhtä ympäripyöreitä lupauksia, meillä on oikeus vihdoinkin odottaa konkretiaa. Jo äänestäjien kuluttajansuoja edellyttää tätä. Jos nyt reippaasti tehdään uusi suunnitelma, kaupunkipuistohakemus voi perustua tutkittuun ja harkittuun rajaukseen. Nähdään, mistä ollaan yhtä mieltä, mistä ei. Tiedetään oikeasti, mitä lupaukset tarkoittavat. Lupausten lunastamisen aika on juuri nyt. Näin voitaisiin jatkaa Eteläpuiston kehittämistä pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Aikaa suunnitelman tekemiseen on, mutta ei enää hetkeäkään hukattavaksi, kun jo kolme vuotta on viivytelty.

Näin menetellen kuntavaaleissa voidaan keskittyä Pekka Salmea siteeraten ”muihin tärkeisiin ja isoihin teemoihin”. Se, että Tampere kompastelee kahdet vaalit peräkkäin Eteläpuiston kohtaloa kipuillen, ei ole oikean kulttuurikaupungin arvon mukaista. Demarit ja vasemmistoliitto ovat ainakin näin ennen vaaleja ilmaisseet julkisesti kantansa. Kokoomukselta ja etenkin Vihreiltä odottaisi selkeämpää linjaa. Nyt on tekojen, ei puheiden aika!

On perin ikävää joutua toistuvasti puuttumaan yhteisten pelisääntöjen vastaisiin menettelyihin. Mielellään edistäisi asiaa positiivisin ja rakentavin argumentein. Ei ole kuitenkaan kohtuullista odottaa, että kansalaiset jatkuvasti katsovat läpi sormien epäreiluin säännöin pelaamista. Ei ole lapsen vika, jos keisarilla ei ole vaatteita. Ei ole kansalaisten vika, jos laillisuus ja hyvän hallinnon periaatteet kovin usein pääsevät unohtumaan.

Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloite Eteläpuiston säilyttämisestä, kehittämisestä ja liittämisestä kansalliseen kaupunkipuistoon on kaupunginhallituksen käsiteltävänä maanantaina 25.5.2020. Rajauskeskustelun avaamisen ei pitäisi olla ylivoimaista. Laaja kansanliike Eteläpuiston puolesta odottaa.

Linkki kaupunginhallituksen rajauspäätökseen

Kaupunginhallituksen hämmentävä vastaus kuntalaisaloitteeseen

Outo kaupunkipuistorajaus

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑