Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

25.11.2019 on kertynyt 16 102 allekirjoitusta. Adressi on edelleen aktiivinen.

 

Featured post

Ilahduttavaa myötätuulta – missä teot?

toukokuu -15 196 (1)

Viime aikoina Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena on saanut näkyvää tukea useasta valtuustoryhmästä. Tälle kannalle ovat aiemmin tai tänä keväänä ilmoittautuneet Sosialidemokraatit, Vihreät, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Kristilliset, Vaihtoehto Tampere, Tampereen Puolesta ja ainakin osa Keskustan valtuustoryhmästä. Suurista ryhmistä vain Kokoomus ei ole ottanut asiaan selvää kantaa, vaikka senkin piiristä puheenvuoroja puiston puolesta on ilahduttavasti kuultu.

Kysymyksiä toisaalta herättää, että vaikka puiston säilyttämisellä on näinkin vankka kannatus, niin vasta 11.5.2020 kaupunginhallituksella hyväksytettiin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus, johon Eteläpuisto ei sisälly. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta suurin osa jätettiin kokonaan rajauksen ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta ja rantavyöhyke osoitettiin merkitykseltään hämäräksi jääneeksi ”muutosalueeksi”, jota termiä lakikaan ei edes tunne. On vaikea ymmärtää ratkaisua, joka näyttää sotivan valtuuston selvän enemmistön näkemystä vastaan. Yhtä vaikea on ymmärtää, miksi rajausehdotuksen sisältö tietoisesti ja tarkoituksella salattiin kolmen kuukauden ajan niin, ettei julkiselle keskustelulle asiasta jäänyt aikaa eikä sijaa.

Oli esitetty toiveita asian käsittelystä myös kaupunginvaltuuston iltakoulussa. Asia oli kuulemma liian suuri etäkokouksessa käsiteltäväksi. Tämä ”liian” suuri asia ei tule siis ilmeisesti lainkaan valtuuston pohdittavaksi. Kaupunkipuistohakemuksen valmistelu jatkuu ja se tulee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi loppuvuodesta. Tuolloin ei rajaukseen voitane enää palata vaarantamatta koko hankkeen aikataulua.

Kevään mittaan on myös esitetty lukuisia perusteltuja ehdotuksia Eteläpuiston kehittämiseksi viher- ja virkistysalueena. Jotta asiassa voidaan edetä, alueelle tulee tehdä uusi kokonaissuunnitelma, joka mahdollistaa kehittämisen vaiheittain pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Kun tästä tavoitteesta tuntuu vallitsevan laaja yksituumaisuus, ihmetyttää, että joku taho tai syy voi edelleen estää kolme vuotta sitten pormestariohjelmassa sovitun asian toteutumisen.

Kaupunginhallituksella hyväksytettiin 25.5.2020 vastaus Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloitteeseen. Sekä Eteläpuiston liittäminen kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon että uuden suunnitelman laatiminen torpattiin ympäripyörein sanankääntein ottamatta kuitenkaan sanallakaan kantaa aloitteen perusteluihin tai esittämättä ensimmäistäkään perustelua nuivalle ratkaisulle.

Kansalaisliike ei voi asiaa saada käyntiin. Eväät siihen on vain päättäjillä, jotka olemme valinneet kaupunkiamme johtamaan. Vai kätkeytyykö todellinen valta jonnekin byrokratian tuntemattomiin uumeniin?

Muuttuvatko lupaukset teoiksi – ja jos eivät, miksi?

LINKKEJÄ:
Sosialidemokraattien kannanotto
Vasemmistoliiton kannanotto
Perussuomalaisten kannanotto
Vihreiden kannanotto

Aika ja kansanliike pelastivat Eteläpuiston asunnoilta?

Näin uutisoi YLE Tampere 19.5.2020. Päätelmä perustui valtuustoryhmien vetäjille tehtyyn sähköpostikyselyyn.

Eteläpuisto on ”pelastettu” aiemmin jo neljä kertaa:

  • Aamulehden vaalipaneelissa 5.4.2017 jokaisen ryhmän edustaja lupasi, ettei tuolloin vireillä ollutta asemakaavaa viedä sellaisenaan hyväksyntään. ”Vaalit pelastivat Eteläpuiston” (Aamulehti).
  • Pormestariohjemassa kesäkuussa 2017 luvattiin: ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”
  • Pormestariohjelman päivitys syyskuussa 2019: ei muutosta Eteläpuistolinjaukseen.
  • Kaupunginhallitus 25.11.2019: Kaupunginhallitus uudisti yksimielisesti pormestariohjelman linjauksen. ”Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.”

YLE Tampereen saamat vastaukset osoittavat jonkinlaista liikehdintää puiston säilyttämisen suuntaan. Edelleen kuitenkin näkyy lupausten ympäripyöreys ja viittaukset ”uuteen suunnitelmaan”, joka kuitenkin aiotaan lykätä seuraavalle valtuustokaudelle – ja uuden pormestariohjelman aikaan.

Kernaasti uskoisi tämänkin kertaisiin lupauksiin ”viidennestä pelastuksesta”. Naiivia uskoa kuitenkin nakertaa pahoin se, että reilu viikko sitten kaupunginhallitus hyväksyi – jälleen yksimielisesti – Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen. Siinä asemakaavahistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä Eteläpuiston ylätasanne oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Vain kapea kaista ylätasanteesta sekä ranta-alue on osoitettu hämäräksi jääneellä ”muutosalue”-merkinnällä.

Syyskuussa 2019 jätettiin kaupunkipuiston rajausehdotuksesta kaikkiaan 461 kannanottoa. Näistä valtaosa koski Eteläpuiston liittämistä kansalliseen kaupunkipuistoon. Näiden esitysten perustelut oli jätetty pois kaupunginhallituksen kokousaineistosta. Perusteluja sille, miksi nämä lukuisat vaatimukset tuli hylätä, ei myöskään esitetty. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava. Kaupunginhallituksen päätös ei näin täytä laillisuuden vaatimusta. Näin on ilmeisesti rohjettu menetellä, koska päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.

Kuulemismenettely on siis ollut vain välttämätön muodollisuus ilman tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta. Palautetta ei ole asiallisesti ottaen käsitelty lainkaan. Tätä epäiltiin jo kaupungin järjestämässä yleisötilaisuudessa 4.9.2019. Tämän tilaisuuden muistiokaan ei ole kahdeksan kuukauden ajassa valmistunut julkistettavaan kuntoon – tai jos on, se on salattu. Miksi näin, jää arvailtavaksi.

Jälkikäteen on esitetty, että Eteläpuiston muutosaluerajaus on tarkoituksella tehty yleispiirteiseksi. Tosiasiassa se vastaa tarkoin pormestariohjelmassa hylätyksi tulleen kaavaehdotuksen ratkaisua. Yleisötilaisuudessa 4.9.2919 myönnettiin, että juuri näin on tarkoitettu.

On myös esitetty, että Eteläpuiston ja Viinikanlahden muutosaluerajaukset on tehty samoin perustein. Ei voi olla perusteltua, että historiallisesti arvokkaan yli satavuotiaan puiston ja käytöstä poistuvan jätevedenpuhdistamon aluetta yritetään rinnastaa samoin periaattein käsiteltäviksi.

Valtuustoryhmissä on myös levitetty käsitystä, ettei Eteläpuistoa voi ottaa mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon, kun ei ole sen pysyvyyden varmistavaa asemakaavaa. Väite on totuudenvastainen: koko Eteläpuisto on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa viher- tai virkistysaluetta.

Tämän perin kyseenalaisin menoin syntyneen rajauspäätöksen jälkeen uusien lupausten uskottavuus on koetteilla.

Jos kannat ovat todella nyt kuullun kaltaisia, Eteläpuiston olisi pitänyt tulla heittämällä kokonaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunginhallitus on rajauspäätöksensä tehnyt, ja se voi sen myös korjata. Valtuuston ratkaistavaksi asia ei päädy, koska hallitus päättää hakemuksen jättämisestä ympäristöministeriöön. Uudelleen arvioinnin paikka on nyt, koska hakemuksen valmistelu etenee. Tämä antaisi lupauksille kauan kaivattua uskottavuutta.

Pormestariohjelmassa luvatun uuden suunnitelman laatimisen esteeksi on kerrottu, että sanamuotojen pyöreyden takia poliittista konsensusta sen tulkinnasta ei ole. Jos edelleen tarjoillaan yhtä ympäripyöreitä lupauksia, meillä on oikeus vihdoinkin odottaa konkretiaa. Jo äänestäjien kuluttajansuoja edellyttää tätä. Jos nyt reippaasti tehdään uusi suunnitelma, kaupunkipuistohakemus voi perustua tutkittuun ja harkittuun rajaukseen. Nähdään, mistä ollaan yhtä mieltä, mistä ei. Tiedetään oikeasti, mitä lupaukset tarkoittavat. Lupausten lunastamisen aika on juuri nyt. Näin voitaisiin jatkaa Eteläpuiston kehittämistä pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Aikaa suunnitelman tekemiseen on, mutta ei enää hetkeäkään hukattavaksi, kun jo kolme vuotta on viivytelty.

Näin menetellen kuntavaaleissa voidaan keskittyä Pekka Salmea siteeraten ”muihin tärkeisiin ja isoihin teemoihin”. Se, että Tampere kompastelee kahdet vaalit peräkkäin Eteläpuiston kohtaloa kipuillen, ei ole oikean kulttuurikaupungin arvon mukaista. Demarit ja vasemmistoliitto ovat ainakin näin ennen vaaleja ilmaisseet julkisesti kantansa. Kokoomukselta ja etenkin Vihreiltä odottaisi selkeämpää linjaa. Nyt on tekojen, ei puheiden aika!

On perin ikävää joutua toistuvasti puuttumaan yhteisten pelisääntöjen vastaisiin menettelyihin. Mielellään edistäisi asiaa positiivisin ja rakentavin argumentein. Ei ole kuitenkaan kohtuullista odottaa, että kansalaiset jatkuvasti katsovat läpi sormien epäreiluin säännöin pelaamista. Ei ole lapsen vika, jos keisarilla ei ole vaatteita. Ei ole kansalaisten vika, jos laillisuus ja hyvän hallinnon periaatteet kovin usein pääsevät unohtumaan.

Eläköön Eteläpuisto ry:n kuntalaisaloite Eteläpuiston säilyttämisestä, kehittämisestä ja liittämisestä kansalliseen kaupunkipuistoon on kaupunginhallituksen käsiteltävänä maanantaina 25.5.2020. Rajauskeskustelun avaamisen ei pitäisi olla ylivoimaista. Laaja kansanliike Eteläpuiston puolesta odottaa.

Linkki kaupunginhallituksen esityslistaan

Kaupunginhallituksen hämmentävä vastaus kuntalaisaloitteeseen

Outo kaupunkipuistorajaus

 

 

Kaupunkipuistorajaus – kaupungilla ketunhäntä molemmissa kainaloissa

P1750581A

Kaupunginhallituksen listalla 11.5.2020 on kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus. Ehdotus oli nähtävillä syyskuussa 2019. Eniten palautetta ja muutosehdotuksia tuli Eteläpuistosta, joka ei sisältynyt kaupunkipuistorajaukseen. Historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaimmasta ylätasanteesta vain kapea riekale sekä ranta-alue oli osoitettu oudolla muutosalue-merkinnällä, jota lakikaan ei tunne. Kaupunki on myöntänyt, että rajausehdotus perustuu puiston tehorakentamiseen tähdänneeseen asemakaavaehdotukseen, joka hylättiin pormestariohjelmassa 2017.

Hankkeen ohjausryhmä käsitteli rajausta 6.2.2020. Kokouksen muistio on perusteetta ja lainvastaisesti salattu. Epäiltävissä oli, ettei asiasta haluta sallia julkista keskustelua ennen päätöksentekoa. Kun maanantain kokouksen esityslista tulee julkiseksi torstaina iltapäivällä, vakavalle ja perustellulle kansalaiskeskustelulle ei jää sijaa. Näinhän nyt on juuri käymässä.

Esityslistalla ei lainkaan käsitellä Eteläpuistoa koskevia mielipiteitä ja muutosehdotuksia perusteluineen. Esityslistan liitteestä, joka koskee saatua palautetta, Eteläpuisto puuttuu kokonaan. Eniten palautetta saanut kohde on siis sivuutettu tyystin! Tällaista kuntalaisten kuulemista!

Esityslistalla jää kertomatta myös, että sekä ELY-keskus että maakuntamuseo ovat katsoneet, että Eteläpuisto tulisi säilyttää puistona.

Kaupunginhallituksessa oli 6.4.2020 esillä Eläköön Eteläpuisto ry:n kansalaisadressiin perustuva kuntalaisaloite. Aloite jäi kuitenkin käsittelemättä mm. siltä osin, kun vaadittiin Eteläpuiston liittämistä kokonaisuudessaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Tämä vaatimus perusteluineen salattiin läpinäkyvällä hallinnollisella kikkailulla kaupunginhallitukselta.

Kaupunginhallitukselta on tietoisesti ja tarkoituksella salattu lukuisia ratkaisun kannalta olennaisia seikkoja. Voidaan syystä kysyä, hyväksyvätkö päättäjät näin ilmeisen vilpillisen, tarkoitushakuisen ja hyvää hallintotapaa väheksyvän menettelyn?

Näinkö kaupunki haluaa lupauksista huolimatta säilyttää vapaat kädet Eteläpuiston tehorakentamiseen tulevaisuudessa?

Kuntalaisaloite

Selvityspyyntö kuntalaisaloitteen käsittelystä

 

Kaupunginhallitukselta hämmentävä vastaus kuntalaisaloitteeseen

kesäkuu -17 135

Eläköön Eteläpuisto ry jätti 25.11.2019 kuntalaisaloitteen Eteläpuiston säilyttämisestä ja kehittämisestä kaupunkipuistona. Samana päivänä jätettiin kaupunginvaltuustolle asiaa koskeva adressi, jossa tuolloin oli 16 102 allekirjoitusta. Adressiteksti oli kuntalaisaloitteen liitteenä.

Kuntalaisaloitetta käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 6.4.2020. Kaupunginhallitus päätti antaa aloitteeseen pykälän perustelutekstin mukaisen vastauksen. Tämän monipolvisen ja vaikeatulkintaisen vastauksen voisi tiivistetysti kiteyttää: ”Eteläpuiston asemakaavoitus on keskeytetty eikä aluetta koskevasta suunnitelmaratkaisusta päättäminen ole ajankohtaista.” 

Hämmentävää asiassa on, ettei varsinaiseen aloitteeseen vastata tai edes viitata sanallakaan. Esityslistan liitteenä oli vain adressin teksti, joka siis oli aloitteen liite. Kaupunginhallitus ei siis vastannut aloitteeseen vaan sen liitteeseen. Varsinainen aloite käytännössä salattiin kaupunginhallitukselta. Menettely on kiistatta hyvän hallintotavan vastainen.

Aloitteessa esitettiin muun ohella:

Eläköön Eteläpuisto ry esittää kuntalain 23 §:n mukaisena kuntalaisaloitteena, että Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena.  

Tämän turvaamiseksi esitämme, että:

  1. Tampereen kaupunki toteuttaa viimein 2.6.2017 allekirjoitetussa pormestariohjelmassa annetun lupauksen ja sopimuksen, jonka mukaan aiemmin nähtävillä pidetyn asemakaavaehdotuksen ratkaisusta Eteläpuiston osalta luovutaan ja puiston alueelle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.
  2. Eteläpuiston liitetään kokonaisuudessaan vireillä olevan Tampereen kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen. 

(Linkki kuntalaisaloitteeseen)

(Linkki kaupunginhallituksen päätökseen)

Näihin esityksiin perusteluineen ei siis saatu vastausta. On vaikea ymmärtää, mikä ajatus on menettelyn takana. Kuvitellaanko, että kaupunkilaiset oikopäätä hyväksyvät selvästi virheellisen, ellei jopa vilpillisen menettelyn? Hyvä kysymys on, hyväksyvätkö päättäjät tämän. Ovatko äänestäjät antaneet valtuudet moiseen?

Epäilyjä menettelyn todellisesta tarkoituksesta syventää se, että kaupunki on vastoin aiempaa linjaustaan kieltäytynyt luovuttamasta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston ohjausryhmän 6.2.2020 kokousmuistiota . Kaupunki myöntää, ettei muistio ole salassapidettävä, mutta kuitenkin salaa sen. Perustuslainkin edellyttämää välttämätöntä syytä salaamiselle ei ole haluttu tai voitu esittää. Ei myöskään perustetta linjan muuttumiselle juuri sen kokouksen kohdalla, jossa käsiteltiin kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksesta syksyllä 2019 saatua runsasta kansalaispalautetta.

Kansallinen kaupunkipuiston rajaus lienee tulossa lähiaikoina kaupunginhallituksen käsittelyyn. Ainakin tältä osin suunnitteluratkaisuista päättäminen Eteläpuiston kohdalla on kovikin ajankohtainen – toisin kuin kuntalaisaloitteeseen annetussa vastauksessa väitetään.

Kaupunginhallitus uudisti 25.11.2019 pormestariohjelman Eteläpuistoa koskevat linjaukset. Samalla todettiin: ”Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.”  

Huolestuneina odotamme, ovatko virkakunta ja päättäjät aidosti sitoutuneet tähänkään lupaukseen. Näyttöjä odotellaan.

 

Eteläpuisto – tilannekatsaus vuoden 2020 alkaessa

Keskustan yleiskaavamääräys

 

Kaupunginhallitus uudisti pormestariohjelman lupaukset

Kaupunginvaltuustolle luovutettiin marraskuussa kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta käsittävä adressi Eteläpuiston säilyttämisen puolesta. Samalla jätettiin asiaa koskeva kuntalaisaloite, jossa esitettiin myös koko Eteläpuiston liittämistä tulevaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.

Tilaisuudessa pormestari Lauri Lyly esitti kaupunginhallituksen vasta hyväksymän kaavoitusohjelmaan 2020-2024 liittyvän päätöksen:

  • Kaupunginhallituksen 13.5.2019 tekemän keskustan kehittämisohjelman linjauksen mukaisesti Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta. Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa.
  • Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitusta ei tehdä asemakaavoitusohjelman vuosina 2020-2024.
  • Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pormestariohjelman mukaisesti ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö”. Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.

Aiempi linjaus on nyt vahvistettu kaupunginhallituksen päätöksellä. Uutta on lisäys, jonka mukaan linjaus ohjaa jatkossakin Eteläpuistoa koskevaa valmistelua. Tarkoitus lienee vakuuttaa, että linjaus pitää vaikka kaavoitus lykkääntyy pitkälle 2020-luvulle. Päätös ei tietysti sido tulevia päättäjiä kuin enintään moraalisesti. Olisikin tärkeää saada ensimmäinen näyttö siitä, että edes nykyinen hallitus on siihen sitoutunut.

Kansallisen kaupunkipuiston rajauksessa näytön paikka

Syyskuussa 2019 esillä ollut Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus oli selvässä ristiriidassa pormestariohjelman linjaukseen nähden. Siinä Eteläpuiston arvokkaasta ylätasanteen yli 100-vuotiaasta puistosta pääosa oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Loppuosa oli merkitty oudolla muutosalue-merkinnällä, jonka merkitys jäi hämäräksi. Myönnettiin avoimesti, että rajausehdotus perustui jo hylätyksi tulleen asemakaavan ratkaisuun, jossa koko nykyinen puisto hävitettäisiin ja mäki tasattaisiin rakennusmaaksi.

Ehdotus herätti vilkasta keskustelu ja siitä jätettiin 326 kannanottoa. Kaupunginhallituksen piti antaa palautteen perusteella jatko-ohjeistusta jo viime vuoden puolella. Uusimman tiedon mukaan asia on esillä hankkeen ohjausryhmässä 6.2.2020. Ohjausryhmä päättää, käsitelläänkö asiaa lainkaan kaupunginhallituksessa ja järjestetäänkö asiassa toivottua valtuuston iltakoulua.

Ohjausryhmä, jolla ei ole mitään muodollista päätösvaltaa, saa siis ratkaista, onko kaupunkilaisten kannanotoilla mitään painoarvoa ja onko valtuutetuilla asiassa sanan sijaa.

Luvattu uusi suunnitelma

Keskustan yleiskaava edellyttää, että alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Kun De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita aiotaan tiivistää rakentamalla jo tällä ohjelmakaudella, koko aluetta koskeva kokonaissuunnitelma on siis tarpeen jo asemakaavoituksen pohjaksi. Tämä vastaisi juuri sitä luvattua uutta suunnitelma. On selvää, ettei jo hylätyksi tullut asemakaavaehdotus käy tällaiseksi suunnitelmaksi

Suunnitelma tarvitaan myös perustellun ja laajasti hyväksyttävän kaupunkipuistorajauksen pohjaksi. Se tarvitaan myös, jotta puistoa voidaan kehittää punnitun kokonaiskuvan pohjalta laadukkain, kestävin sekä alueen sijainnin ja arvon mukaisin toimin. Kehittäminen ei voi jatkossa edetä yksittäisten, tilapäisten ja esteettisesti köykäisin ratkaisuin.

Suunnitelma mahdollistaisi asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Tämä olisi myös kunniallinen päätös vuosien mittaiselle epävarmuuden ja epäluottamuksen kaudelle.

Ratkaisu puiston säilyttämisestä ja kehittämisestä antaisi Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkelle uskottavuutta. Se myös mahdollistaisi, että kulttuuripääkaupunkivuonna 2026 Eteläpuisto olisi kokonaisena tamperelaisten ylpeydenaihe – laadukas, monipuolinen, historiaansa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta kunnioittava kaupunkilaisten yhteinen olohuone.

Selitykset sille, ettei luvattua uutta suunnitelmaa ole edes aloitettu, ovat vaihdelleet. Viimeisin perustelu saatiin syksyllä 2019: poliittista konsensusta suunnitelman taakse ei löytyisi. Kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen jälkeen tämäkin viimeisin este on nyt poistunut.

Puistoa kehitettävä puistona

Eteläpuisto sekä De Gamlas Hemin, kulkutautisairaalan ja Klingendahlin korttelit on yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Kaupunginhallitus on lausunut korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että alueesta puolet kehitetään julkisen virkistyskäytön ehdoilla. Tämä tarkoittaisi, ettei puistoalueelle voitaisi eikä olisi edes tarkoitus osoittaa merkittävästi rakentamista. Tämä ei ehkä ollut koko totuus asiassa, mutta näin on kaupunginhallitus yksimielisesti 2.5.2017 esittänyt ja KHO on tähän uskonut. Kaupunkilaisillakin on oikeutettu peruste tukeutua tähän lausumaan. Suurimmasta kiistakysymyksestä ei näin pitäisi enää olla epätietoisuutta: puistoa kehitetään puistona, ei tulevana rakennusmaana. Kaupunginhallituksen päätös tukee tätä näkemystä.

Ajatukset Eteläpuistosta rakennusmaana on siis syytä unohtaa. Lähtöruutuun ei voida palata aina uudestaan ja uudestaan.

Miten jatkossa?

Odotamme valppaina kaupungin seuraavia askelia. Luontevin ja perustelluin ratkaisu olisi rajata koko Eteläpuisto kansalliseen kaupunkipuistoon. Jos tähän ei ole kanttia, rajauksen pohjaksi tulee esittää ajantasainen, tehtyjen linjausten mukainen yleispiirteinen suunnitelma. Muita ratkaisuja on vaikea perustella. Aika on käymässä vähiin. Vuosia jatkunut vitkuttelu voi pahimmillaan kaataa koko kaupunkipuistohankkeen.

Tarvitaan viimeinkin selvä linjaus luvatun uuden suunnitelman tavoitteista ja aikataulusta. Asiaa ei voi enää jättää roikkumaan hämärään tulevaisuuteen. Oikea kulttuurikaupunki ei toimi näin. Kulttuurikaupunkia ei voi teeskennellä – sitä joko ollaan tai sitten ei. Teot ratkaisevat.

Lupaukset on taas kerran uudistettu, lunastamisen hetket ovat käsillä. Päättäjillä on luottamuksen rakentamisen kannalta nyt ohittamaton näytön paikka.

Eteläpuiston säilyttäminen on tahdon asia.

Joulurauhaa, Eteläpuisto

 

 

 

 

IMG_5317.jpgElämme keskellä ilmastonmuutoksen kiihtymistä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä sekä lukuisia muita raskaita huolenaiheita, jotka paljolti johtuvat ihmiskunnan pidättelemättömästä tavasta toimia maailmassa.  Ja kuitenkin, kuinka paljon onkaan sekä tietoa että viisautta sekä tutkimustietoa ja hyviä menetelmiä. Kunpa maailman mahtajilla maltti riittäisi,  jospa sittenkin päästäisiin kuivin jaloin tasapainoon…

Isosta ja pelottavasta kuvasta kaupungin horisonttin: Eteläpuistoa suojeleva kansanliike on elänyt vivahteikkaan vuoden. Olemme kantaneet korsia kekoon luonnon monimuotoisuuden puolesta. Ei enempää eikä vähempää, sillä kaupunkiluonto on yksi uhanalaisista luontotyypeistä myös Suomessa. Kaupunkiluonnolla on oma itseisarvonsa, siihen kuuluvat lajit sekä omintakeiset kasvien ja eläinten sopeutumismallit. Se toimii ekologisena yhteytenä, siltana, kaupunkeja ympäröivälle muulle luonnolle. Kaupungeille ei saa antaa lupaa turmella näitä yhteyksiä.  Siksi kaupunkiluontoa tulee osata lukea ja ymmärtää, kunnioittaa ja suojella. Tähän kokonaisuuteen sisältyy erottamattomasti kaupunkiluonnon tieteellisesti osoitettu positiivinen vaikutus asukkaiden terveyteen ja työkykyyn. Toimi lähellä, vaikuta kauas, ajattelee Eteläpuistoväki. Ja kuuntelee tarkalla korvalla luonnosuojelijoita ja alan tutkijoita.

Vuoden mittaan olemme jännittäneet miten Tampere hahmottaa itseään kansallisena kaupunkipuistokaupunkina. Kovin hyvältä ei ole vielä näyttänyt, kun jopa Eteläpuisto oli rajattu ulos kaupunginhallituksen kkp-rajauksesta. Onneksi keskustelua on saatu käyntiin, vaikka aika on käymässä vähiin. Eteläpuiston puolesta luovuttamamme 16102:n allekirjoittajan adressi tuntui iloksemme herättävän vastakaikua. Kansallisesta kaupunkipuistosta kirjoitetut lukuisat mielipiteetkin varmasti kertovat mitä kaupunkiluonto tamperelaisille merkitsee. Odotamme tulevana vuonna näistä kuulevamme.

On hienoa, että niin moni kaupungivaltuutettu haluaa selvittää itselleen mistä puistosuojelussa on kyse, ja mitä puisto- ja maisema-arvot merkitsevät. On ollut avointa vuorovaikutusta. Kunnioitettava joukko kaupunginvaltuutettuja eri valtuustoryhmistä kirjoitti puiston puolesta yhteisen, arvokkaan  kannanoton Tamperelaiseen. Iloinen kiitos kirjoittajille! 

Näinä joulukuun tummina päivinä puistossa parveilu on harvempaa kuin ruskan aikaan saati kesällä. Siellä on nytkin hyvä  rauhoittua. Tarvitsemme myös pimeän ajan antaman kontrastin, jolloin puiden silhuetit erottuvat hiljaisina harmaudessa, jossakin tuikkivat pienet valot, ja vuosi kääntyy hiljaa kohti seuraavaa.

Hyvää Joulua!

 

 

 

 

 

Valtuutetut laajalla rintamalla Eteläpuiston puolesta

Tamperelainen 11.12.2019

Voiko puistoon rakentaa!

– ”Eteläpuiston hävittäminen kasvattaisi Pyynikin kuormitusta edelleen”

Hämeenpuiston tuleva suojeleminen vaatii Eteläpuiston säilyttämistä. Tampere suunnittelee Hämeenpuiston suojelemista uudessa kaavoitusohjelmassa 2020-2024, joka on nyt luottamushenkilöiden käsittelyssä. Kaupungin halkaiseva puistoakseli Näsinpuistosta Eteläpuistoon on merkittävä historialliselta arvoltaan.

Kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston statusta ensi keväänä. On erikoista, että hakemusluonnoksessa Eteläpuisto on merkitty muutosalueeksi. Tämä mahdollistaisi tulevaisuudessa kerrostalorakentamisen puistoon kaavamuutoksella. Muutosaluetta ei hakemuksessa tarvita, koska Eteläpuisto on tällä hetkellä kaavassa merkitty puistoksi

.Kun kaupunginvaltuutetut päättävät keväällä 2020 puiston ja muutosalueen väliltä, he myös ilmaisevat kantansa puistoon rakentamista vastaan tai puolesta.

Merkittävää on, että sekä maakuntamuseo, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastustavat virkistysalueen pienentämistä. Olisikin ennen kuulumatonta, että Tampereella rakennettaisiin puistoon, kun muualla maailmassa puistoja suojellaan ja viheralueita lisätään.

Tampereella väkiluku kasvaa vuosittain noin kolmellatuhannella, joten myös viheralueita ja puistoja tarvitaan lisää. Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen puistona on välttämätöntä. Jo nyt Tampereen keskustassa on viheralueita tuntuvasti vähemmän kuin valtakunnalliset suositukset edellyttäisivät.

Puiston säilyttämistä puoltavat maisemalliset, kulttuuriset, ympäristönsuojelulliset ja terveydelliset syyt. Keskustan asukasmäärä kasvaa. Pyynikin luonnonsuojelualue on jo nyt runsaasta käytöstä kuormittunut. Eteläpuiston hävittäminen kasvattaisi Pyynikin kuormitusta edelleen ja heikentäisi ainutkertaisen harjuluonnon olemassaolon edellytyksiä.

Keskustassa asuvat iäkkäät tai huonosti liikkumaan pääsevät ihmiset eivät pysty käyttämään ulkoiluun Pyynikin rinteitä. Heille Eteläpuisto on mahdollisuus päivittäiseen puistossa liikkumiseen. Paikka on myös päiväkotiryhmien ja pienten koululaisten suosittu retkikohde.

Eteläpuiston kehittäminen kaupunkilaisten yhteiseksi kaupunkipuistotilaksi sopii mainiosti kaupungin ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä korostaviin strategisiin tavoitteisiin, ja myös kansallisen kaupunkipuiston hanke edellyttää koko Eteläpuiston sisällyttämistä.

Tampereella on tilaa asuntorakentamiselle muun muassa Viinikanlahdella. Eteläpuistoa ei asuntojen tarpeen vuoksi tarvitse tuhota. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevalle kaupungille olisi katastrofaalista hävittää yli satavuotias, kulttuurihistoriallisesti arvokas puisto.
Tampereen kaupunginvaltuutetut:

Ulla-Leena Alppi (vas.)
Aila Dündar-Järvinen (sd.)
Milka Hanhela (vas.)
Matti Höyssä (kok.)
Leena Kostiainen (kok.)
Anne Liimola (sd.)
Peter Löfberg (r.)
Petri Siuro (vihr.)
Anneli Taina (kok.)
Sari Tanus (kd.)
Sinikka Torkkola (vas.)
Ari Wigelius (sd.)

16 000 allekirjoittajan adressi Eteläpuiston puolesta luovutettu kaupunginvaltuustolle

marraskuu -19 060 (1)
Kuva:  Markku Rekola

Eläköön Eteläpuisto ry luovutti 25.11.2019 Tampereen kaupunginvaltuustolle adressin Eteläpuiston säilyttämiseksi ja kehittämiseksi kaupunkipuistona. Edelleen avoinna olevassa adressissa oli luovutuspäivänä 16 102 allekirjoitusta.

Samalla esitettiin, että Eteläpuisto on kokonaisuudessaan liitettävä valmisteilla olevaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.

Yhdistys jätti myös asiaa koskevan seuraavan sisältöisen kuntalaisaloitteen:

Eläköön Eteläpuisto ry esittää kuntalain 23 §:n mukaisena kuntalaisaloitteena, että Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena. Tämän turvaamiseksi esitämme, että:

1   Tampereen kaupunki toteuttaa viimein 2.6.2017 allekirjoitetussa pormestariohjelmassa annetun lupauksen ja sopimuksen, jonka mukaan aiemmin nähtävillä pidetyn asemakaavaehdotuksen ratkaisusta Eteläpuiston osalta luovutaan ja puiston alueelle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttön.

2   Eteläpuiston liitetään kokonaisuudessaan vireillä olevan Tampereen kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen.

Eläköön Eteläpuisto ry luovuttaa 25.11.2019 samaa asiaa koskevan kansalaisadressin, jossa on tällä hetkellä 16 102 allekirjoitusta. Allekirjoittajista pääosa on tamperelaisia. Esitämme, että adressin allekirjoitukset otetaan huomioon ja todetaan, että kun yli 2 % kunnan asukkaista on esityksen takana, aloite on kuntalain 23 § 2 momentin mukaan otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.Yhdistyksemme odottaa ilmoitusta siitä, onko aloite saanut esitetyn statuksen.

Asian pikaista käsittelyä edellyttää myös se, että Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on syytä saada ympäristöministeriön käsittelyyn joutuisasti, jottei hankeen eteneminen vaarantuisi.

Syyskuussa 2019 nähtävillä pidetty kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus ei turvaa Eteläpuiston arvokkaan historiallisen ylätasanteen arvojen säilyttämistä ja kehittämistä, mikä on koko kaupunkipuistoideologian keskeisin tarkoitus. Rajausehdotus ei ota lainkaan huomioon pormestariohjelman linjauksia eikä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon puiston säilyttämistä edellyttäviä kannanottoja. Sen sijaan rajausehdotus myötäilee tarkoin pormestariohjelmassa jo hylätyksi tulleen asemakaavaehdotuksen ratkaisua, ja sen perusteeksi onkin esitetty kaupungin toimintavapauden säilyttäminen tulevassa kaavoituksessa.

Eteläpuisto on yksi Tampereen vanhimmista puistoista. Sen rakentaminen on aloitettu vuonna 1915. Se on Hämeenpuiston pääte Pyhäjärven rannassa, ja se yhdistää Tammerkosken ja Nalkalanrannan kävelyreitit sekä Pyynikin harjun. Eteläpuisto on keskustan viherverkoston keskeinen solmupiste, ”viheralueiden helmi”. Mahdollisuudet kehittää Eteläpuistosta laadukas kaupunkipuisto ovat Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvät. Kun Tampereen keskustaa täydennysrakennetaan, kasvaa puistoalueiden merkitys entisestään.

Eteläpuiston muuttamisesta tiiviiksi asuinalueeksi on luovuttava. Laajaa kaupunkipuistoa ei korvaa se rantareitti, jota suunnitelmissa on ehdotettu paikkaamaan koko nykyisen puiston hävittämistä. Samalla on huolehdittava, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Hämeenpuiston eteläpään ilme säilyy. Tampereen valtatien suunniteltu uusi linjaus, koko olevan puuston hävittäminen, massiiviset maansiirtotyöt ja ympäristöstä poikkeava ylitehokas rakentaminen eivät ole hyväksyttäviä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kultturiympäristön suojeluohjelmaan kuuluvalla alueella.

Keskustan strategisen yleiskaavan kaavamääräys edellyttää, että alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Jo hylätty kaavasuunnitelma ei tällaiseksi käy. Eteläpuiston ja lähialueen kokonaisuutta tarkasteleva yleispiirteinen suunnitelma mahdollistaa asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Se mahdollistaa tutkitun, harkitun ja laajasti hyväksyttävissä olevan rajauksen kansalliselle kaupunkipuistolle. Se mahdollistaa Eteläpuiston kehittämisen vahvan kokonaisnäkemyksen pohjalta kestävin, laadukkain, alueen sijainnin ja arvon mukaisin ratkaisuin. Se ratkaisee vuosia kestäneen epävarmuuden ja epäluottamuksen leimaaman pattitilanteen. Se antaa uskottavuutta Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle. Se mahdollistaa, että Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 voi ylpeänä esitellä kansainväliset mitat täyttävän, kansakunnan ja kaupungin omaa historiaa ja identiteettiä kunnioittavan monipuolisen ja kaikkia tamperelaisia palvelevan Eteläpuiston.

Vetoamme Tampereen kaupungin päättäjiin ja suunnittelijoihin, että he ymmärtävät Eteläpuiston merkityksen tamperelaisille vapaana puistoalueena, ja että he päätyvät säilyttämään Eteläpuiston kaupunkipuistona.

Tampereella 25.11.2019

Eläköön Eteläpuisto ry

Rauli Virta
puheenjohtaja

Eeva Leino
varapuheenjotaja

Seela Sellalle Tampere-palkinto

Seela 02102019
Foto:  Aamulehti  Ossi Ahola

Onnea Seela!

Seela Sellan mietteitä blogissamme 24.10.2019:

”Tämä on huikea kulttuurikaupunki, joka on syntynyt koskivoimalla, työväen ja tehtaiden vuorovaikutuksesta. Tehdaskaupungista on kehittynyt todellinen kulttuurikaupunki, jossa on kaikki: historia, taide ja tiede, mutta myös luonto: koski, harju ja kaksi suurta järveä. Tuotannollinen työ ja kulttuurityö ovat täällä ravinneet toisiaan. Historia on sitä, mistä ihmiset ovat kasvaneet.”

”Jos Tamperetta muutetaan kauheasti, eivät tulevat polvet tunnista sitä enää siksi, jollaiseksi aiemmat polvet ovat sen saattaneet. Muutosten pitäisi lähteä ihmisistä itsestään, ei ylempänä olevien päättäjien pöydiltä.”

”Mitään ei ole saatu ilmaiseksi, taistelutta. Kaupunki on asukkaiden, ei päättäjien. Päättäjät ovat asukkaiden valitsemia, mutta suhde ei pääty valintaan vaan valitsemiemme päättäjien työskentelyä pitää seurata, pitää osallistua.”

”Jokainen kohdallaan voi tehdä osansa. Nyt meidän tärkein työmme ja velvollisuutemme on suojella luontoa, koska taistelemme nopeutuvaa ilmastonmuutosta vastaan. Kaupungistumisen aikakautena kaupunkiluonto on haavoittuva ja herkkä, ja meille elintärkeä. Kaikilla on vastuunsa siitä, ettei myöskään kaupunkiluontoa pilata”.

Seelan viisaat sanat ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia. Kannetaan mekin vastuumme, kukin omalta osaltamme.

 

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑