Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

25.11.2019 on kertynyt 16 102 allekirjoitusta. Adressi on edelleen aktiivinen.

 

Featured post

Valtuutetut laajalla rintamalla Eteläpuiston puolesta

Tamperelainen 11.12.2019

Voiko puistoon rakentaa!

– ”Eteläpuiston hävittäminen kasvattaisi Pyynikin kuormitusta edelleen”

Hämeenpuiston tuleva suojeleminen vaatii Eteläpuiston säilyttämistä. Tampere suunnittelee Hämeenpuiston suojelemista uudessa kaavoitusohjelmassa 2020-2024, joka on nyt luottamushenkilöiden käsittelyssä. Kaupungin halkaiseva puistoakseli Näsinpuistosta Eteläpuistoon on merkittävä historialliselta arvoltaan.

Kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston statusta ensi keväänä. On erikoista, että hakemusluonnoksessa Eteläpuisto on merkitty muutosalueeksi. Tämä mahdollistaisi tulevaisuudessa kerrostalorakentamisen puistoon kaavamuutoksella. Muutosaluetta ei hakemuksessa tarvita, koska Eteläpuisto on tällä hetkellä kaavassa merkitty puistoksi

.Kun kaupunginvaltuutetut päättävät keväällä 2020 puiston ja muutosalueen väliltä, he myös ilmaisevat kantansa puistoon rakentamista vastaan tai puolesta.

Merkittävää on, että sekä maakuntamuseo, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastustavat virkistysalueen pienentämistä. Olisikin ennen kuulumatonta, että Tampereella rakennettaisiin puistoon, kun muualla maailmassa puistoja suojellaan ja viheralueita lisätään.

Tampereella väkiluku kasvaa vuosittain noin kolmellatuhannella, joten myös viheralueita ja puistoja tarvitaan lisää. Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen puistona on välttämätöntä. Jo nyt Tampereen keskustassa on viheralueita tuntuvasti vähemmän kuin valtakunnalliset suositukset edellyttäisivät.

Puiston säilyttämistä puoltavat maisemalliset, kulttuuriset, ympäristönsuojelulliset ja terveydelliset syyt. Keskustan asukasmäärä kasvaa. Pyynikin luonnonsuojelualue on jo nyt runsaasta käytöstä kuormittunut. Eteläpuiston hävittäminen kasvattaisi Pyynikin kuormitusta edelleen ja heikentäisi ainutkertaisen harjuluonnon olemassaolon edellytyksiä.

Keskustassa asuvat iäkkäät tai huonosti liikkumaan pääsevät ihmiset eivät pysty käyttämään ulkoiluun Pyynikin rinteitä. Heille Eteläpuisto on mahdollisuus päivittäiseen puistossa liikkumiseen. Paikka on myös päiväkotiryhmien ja pienten koululaisten suosittu retkikohde.

Eteläpuiston kehittäminen kaupunkilaisten yhteiseksi kaupunkipuistotilaksi sopii mainiosti kaupungin ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä korostaviin strategisiin tavoitteisiin, ja myös kansallisen kaupunkipuiston hanke edellyttää koko Eteläpuiston sisällyttämistä.

Tampereella on tilaa asuntorakentamiselle muun muassa Viinikanlahdella. Eteläpuistoa ei asuntojen tarpeen vuoksi tarvitse tuhota. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevalle kaupungille olisi katastrofaalista hävittää yli satavuotias, kulttuurihistoriallisesti arvokas puisto.
Tampereen kaupunginvaltuutetut:

Ulla-Leena Alppi (vas.)
Aila Dündar-Järvinen (sd.)
Milka Hanhela (vas.)
Matti Höyssä (kok.)
Leena Kostiainen (kok.)
Anne Liimola (sd.)
Peter Löfberg (r.)
Petri Siuro (vihr.)
Anneli Taina (kok.)
Sari Tanus (kd.)
Sinikka Torkkola (vas.)
Ari Wigelius (sd.)

16 000 allekirjoittajan adressi Eteläpuiston puolesta luovutettu kaupunginvaltuustolle

marraskuu -19 060 (1)
Kuva:  Markku Rekola

Eläköön Eteläpuisto ry luovutti 25.11.2019 Tampereen kaupunginvaltuustolle adressin Eteläpuiston säilyttämiseksi ja kehittämiseksi kaupunkipuistona. Edelleen avoinna olevassa adressissa oli luovutuspäivänä 16 102 allekirjoitusta.

Samalla esitettiin, että Eteläpuisto on kokonaisuudessaan liitettävä valmisteilla olevaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.

Yhdistys jätti myös asiaa koskevan seuraavan sisältöisen kuntalaisaloitteen:

Eläköön Eteläpuisto ry esittää kuntalain 23 §:n mukaisena kuntalaisaloitteena, että Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena. Tämän turvaamiseksi esitämme, että:

1   Tampereen kaupunki toteuttaa viimein 2.6.2017 allekirjoitetussa pormestariohjelmassa annetun lupauksen ja sopimuksen, jonka mukaan aiemmin nähtävillä pidetyn asemakaavaehdotuksen ratkaisusta Eteläpuiston osalta luovutaan ja puiston alueelle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttön.

2   Eteläpuiston liitetään kokonaisuudessaan vireillä olevan Tampereen kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen.

Eläköön Eteläpuisto ry luovuttaa 25.11.2019 samaa asiaa koskevan kansalaisadressin, jossa on tällä hetkellä 16 102 allekirjoitusta. Allekirjoittajista pääosa on tamperelaisia. Esitämme, että adressin allekirjoitukset otetaan huomioon ja todetaan, että kun yli 2 % kunnan asukkaista on esityksen takana, aloite on kuntalain 23 § 2 momentin mukaan otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.Yhdistyksemme odottaa ilmoitusta siitä, onko aloite saanut esitetyn statuksen.

Asian pikaista käsittelyä edellyttää myös se, että Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on syytä saada ympäristöministeriön käsittelyyn joutuisasti, jottei hankeen eteneminen vaarantuisi.

Syyskuussa 2019 nähtävillä pidetty kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus ei turvaa Eteläpuiston arvokkaan historiallisen ylätasanteen arvojen säilyttämistä ja kehittämistä, mikä on koko kaupunkipuistoideologian keskeisin tarkoitus. Rajausehdotus ei ota lainkaan huomioon pormestariohjelman linjauksia eikä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon puiston säilyttämistä edellyttäviä kannanottoja. Sen sijaan rajausehdotus myötäilee tarkoin pormestariohjelmassa jo hylätyksi tulleen asemakaavaehdotuksen ratkaisua, ja sen perusteeksi onkin esitetty kaupungin toimintavapauden säilyttäminen tulevassa kaavoituksessa.

Eteläpuisto on yksi Tampereen vanhimmista puistoista. Sen rakentaminen on aloitettu vuonna 1915. Se on Hämeenpuiston pääte Pyhäjärven rannassa, ja se yhdistää Tammerkosken ja Nalkalanrannan kävelyreitit sekä Pyynikin harjun. Eteläpuisto on keskustan viherverkoston keskeinen solmupiste, ”viheralueiden helmi”. Mahdollisuudet kehittää Eteläpuistosta laadukas kaupunkipuisto ovat Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvät. Kun Tampereen keskustaa täydennysrakennetaan, kasvaa puistoalueiden merkitys entisestään.

Eteläpuiston muuttamisesta tiiviiksi asuinalueeksi on luovuttava. Laajaa kaupunkipuistoa ei korvaa se rantareitti, jota suunnitelmissa on ehdotettu paikkaamaan koko nykyisen puiston hävittämistä. Samalla on huolehdittava, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Hämeenpuiston eteläpään ilme säilyy. Tampereen valtatien suunniteltu uusi linjaus, koko olevan puuston hävittäminen, massiiviset maansiirtotyöt ja ympäristöstä poikkeava ylitehokas rakentaminen eivät ole hyväksyttäviä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kultturiympäristön suojeluohjelmaan kuuluvalla alueella.

Keskustan strategisen yleiskaavan kaavamääräys edellyttää, että alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Jo hylätty kaavasuunnitelma ei tällaiseksi käy. Eteläpuiston ja lähialueen kokonaisuutta tarkasteleva yleispiirteinen suunnitelma mahdollistaa asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Se mahdollistaa tutkitun, harkitun ja laajasti hyväksyttävissä olevan rajauksen kansalliselle kaupunkipuistolle. Se mahdollistaa Eteläpuiston kehittämisen vahvan kokonaisnäkemyksen pohjalta kestävin, laadukkain, alueen sijainnin ja arvon mukaisin ratkaisuin. Se ratkaisee vuosia kestäneen epävarmuuden ja epäluottamuksen leimaaman pattitilanteen. Se antaa uskottavuutta Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle. Se mahdollistaa, että Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 voi ylpeänä esitellä kansainväliset mitat täyttävän, kansakunnan ja kaupungin omaa historiaa ja identiteettiä kunnioittavan monipuolisen ja kaikkia tamperelaisia palvelevan Eteläpuiston.

Vetoamme Tampereen kaupungin päättäjiin ja suunnittelijoihin, että he ymmärtävät Eteläpuiston merkityksen tamperelaisille vapaana puistoalueena, ja että he päätyvät säilyttämään Eteläpuiston kaupunkipuistona.

Tampereella 25.11.2019

Eläköön Eteläpuisto ry

Rauli Virta
puheenjohtaja

Eeva Leino
varapuheenjotaja

Seela Sellalle Tampere-palkinto

Seela 02102019
Foto:  Aamulehti  Ossi Ahola

Onnea Seela!

Seela Sellan mietteitä blogissamme 24.10.2019:

”Tämä on huikea kulttuurikaupunki, joka on syntynyt koskivoimalla, työväen ja tehtaiden vuorovaikutuksesta. Tehdaskaupungista on kehittynyt todellinen kulttuurikaupunki, jossa on kaikki: historia, taide ja tiede, mutta myös luonto: koski, harju ja kaksi suurta järveä. Tuotannollinen työ ja kulttuurityö ovat täällä ravinneet toisiaan. Historia on sitä, mistä ihmiset ovat kasvaneet.”

”Jos Tamperetta muutetaan kauheasti, eivät tulevat polvet tunnista sitä enää siksi, jollaiseksi aiemmat polvet ovat sen saattaneet. Muutosten pitäisi lähteä ihmisistä itsestään, ei ylempänä olevien päättäjien pöydiltä.”

”Mitään ei ole saatu ilmaiseksi, taistelutta. Kaupunki on asukkaiden, ei päättäjien. Päättäjät ovat asukkaiden valitsemia, mutta suhde ei pääty valintaan vaan valitsemiemme päättäjien työskentelyä pitää seurata, pitää osallistua.”

”Jokainen kohdallaan voi tehdä osansa. Nyt meidän tärkein työmme ja velvollisuutemme on suojella luontoa, koska taistelemme nopeutuvaa ilmastonmuutosta vastaan. Kaupungistumisen aikakautena kaupunkiluonto on haavoittuva ja herkkä, ja meille elintärkeä. Kaikilla on vastuunsa siitä, ettei myöskään kaupunkiluontoa pilata”.

Seelan viisaat sanat ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia. Kannetaan mekin vastuumme, kukin omalta osaltamme.

 

Eteläpuisto saatava kokonaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon

KKP rajausehdotus syksy 2019

Kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus
Eteläpuiston ylätasanne rajattu pääosin ulkopuolelle

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?

Kansalliset kaupunkiuistot ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia laajoja ja kansallisesti merkittäviä puistokokonaisuuksia. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston hyväksyy kaupungin hakemuksesta ympäristöminsteriö. Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa.

Eteläpuiston kaavoituksen käänteitä

Eteläpuiston asemakaavoitus käynnistyi vuonna 2015 kansainvälisen arkkitehtikil-pailun pohjalta. Kilpailussa piti ratkaista 1 500 – 1 800 asukkaan sijoittaminen Nalkalan ja Eteläpuiston alueelle. Voittajaehdotuksen asukasluvuksi tuli kilpailuohjelman vastaisesti 2 710. Lukuisten vaiheiden jälkeen vuoden 2016 lopussa asetettiin nähtäville asemakaavaehdotus, jonka mitoitus oli 2 800 asukasta ja 1 000 työ-paikkaa. Hanke riistäytyi prosessin aikana käsistä.

Eteläpuiston puolustamiseksi syntyi voimakas kansanliike. Kuntavaalien alla 2017 jokaisen puolueen ehdokkaat joutuivat myöntämään, ettei kaavaa voida viedä sellaisenaan eteenpäin. Kesäkuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa sovittiin, että Eteläpuistoon tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Annettu lupaus on jäänyt toteutumatta. Luvattua uutta suunnitelmaa ei ole edes aloitettu – verukkeet vain ovat vaihdelleet. On ilmeistä, että pitkälti näkymättömät mutta vahvat voimat ajavat kaavoitusta seuraavalle valtuustokaudelle, jolloin pormestariohjelman linjaukset eivät enää sido käsiä.

Eteläpuisto ja kansallinen kaupunkipuisto

Eteläpuisto, erityisesti sen yli satavuotias ylätasanteen puisto, täyttää kiistatta kaikki kaupunkipuistolle asetetut vaatimukset. Yhtenäisyyden ja jatkuvuuden vaatimusten johdosta Eteläpuisto on myös välttämätön osa kaupunkipuistoa – ilman sitä ei kaupunkipuistoa Tampereelle tule.

Itsestään selvää olisi osoittaa Eteläpuisto kokonaan kaupunkipuistoksi. Näin tur-vattaisiin sen erityisten arvojen säilyminen ja kehittäminen, mikä on lainsäätäjän tarkoitus.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus on nähtävillä 2.9.-1.10.2019, jolloin siitä on tilaisuus esittää mielipiteitä. Ehdotuksessa Eteläpuisto on jätetty suurelta osin kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle. Arvokkaasta ylätasanteesta vain Hämeenpuiston levyinen riekale on osoitettu epämääräisellä muutosalue-merkinnällä.

Keskeinen osa puistosta kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Kyseessä on valtioneuvoston hyväksymä val-takunnallinen suojeluohjelma (RKY 2009). Tästäkin rajauksesta vain puolet on tarkoitus osoittaa muutosalueeksi.

Muutosalueelle on tarkoitus kirjoittaa määräyksiä, joiden väitetään turvaavan kaupunkipuiston tavoitteet. Nämä määräykset, joita siis ei vielä ole, eivät kuitenkaan ulotu muutosalueen ulkopuolelle – siis pääosalle ylätasanteen arvokkainta puistoa. Muutosalue-termiä ei laki tunne, eikä sellaista ole yhdessäkään muussa Suomen kaupunkipuistossa.

Rajaus jättää näin täysin vapaat kädet kaavoittaa Eteläpuisto tehorakentamiselle, vaikka pormestariohjelmassa 2017 tämä vaihtoehto hylättiin ja luvattiin säilyttää alueen puistomainen virkistyskäyttö. Rajausehdotusta käsittelevässä asukasillassa 4.9.2019 apulaispormestari Aleksi Jäntti kertoi, että rajauksella halutaan säilyttää kaupungin toimintavapaus kaavoituksessa. Vahvistui myös, että rajaus perustuu pormestariohjelmassa jo hylättyyn kaavaehdotukseen.

Rajausehdotus ei lainkaan turvaa Eteläpuiston erityisten arvojen säilyttämistä ja kehittämistä, eikä näin ole edes tarkoitettu. Se ei näin täytä kansallisen kaupunkipuiston keskeisintä tavoitetta.

Asukasillassa apulaispormestari Jäntti kertoi myös, että pormestariohjelman linjaus Eteläpuiston uudesta suunnitelmasta on niin monitulkintainen, ettei suunnittelua ole edes aloitettu. Poliittista konsensusta työn pohjaksi ei ole. Tätähän ei ole tohdittu aiemmin kertoa, vaan vitkuttelulle on esitetty muita verukkeita. Tosiasiassa juuri linjauksen monitulkintaisuudenkin vuoksi olisi välttämätöntä nyt tehdä se uusi suunnitelma; konkretisoida se, mitä on tullut luvatuksi.

Tuoreessa pormestariohjelman päivityksessä Eteläpuiston kohtaa ei tarkistettu. Lupaus on siis pidetty edelleen voimassa, mutta ei ole aikomustakaan lunastaa lupausta. Voiko kansalaisten antamaa valtakirjaa enää selvemmin väärinkäyttää?

Aikeissa on jatkaa kaavoitusta De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan osalta. Voimassa olevan yleiskaavan määräys edellyttää asemakaavan pohjaksi kokonaissuunnitelmaa alueelle. Tällaiseksi ei jo kertaalleen hylätty kaavaratkaisu käy. Siksikin tarvitaan päivitetty kokonaissuunnitelma, jonka pohjalta asemakaavoitus voisi edetä vaiheittain. Kaupunkipuistorajaus voitaisiin tehdä harkitun ja kestävän ratkaisun pohjalta.

Uusi suunnitelma mahdollistaisi myös Eteläpuiston kehittämisen pysyvin, laadukkain ja kestävin ratkaisuin. Nyt kaikkia toimia leimaa kokonaisnäkemyksen puute, sattumanvaraisuus, tilapäisyys ja brutaali merikonttiestetiikka.

Ansaitseeko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi havitteleva Tampere parhaan mahdollisen kaupunkipuiston vai tuskin edes minimivaatimukset täyttävän tilkkutäkin. Voiko historiallisen kulttuuriaarteensa hävittävä Tampere olla uskottava kulttuuripääkaupunki? Onko hiekkakentän ja pysäköintialueiden leimaama keskustan ranta kulttuuripääkaupungin statuksen mukainen?

Vuosia vellonut epävarmuus puiston kohtalosta voisi saada kokonaissuunnitelmassa alueen arvon mukaisen ja laajasti hyväksyttävän ratkaisun. Ennen muuta jatkuvasti kasvava epäluottamus viranhaltijoiden ja päättäjien todellisten aikomusten suhteen saisi kunniallisen päätöksen.

Kaikki tämä on ratkaistavissa uudella suunnitelmalla. Eteläpuiston säilyttäminen ja kehittäminen arvonsa ja ansionsa mukaisesti on tahdon asia.

Päättäjien on kyettävä tekemään vaikeitakin ratkaisuja. Kaupunkia tulee kehittää pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Avoimia riidanaiheita on turha pitää hengissä, kun ne voidaan ja tulee kuitenkin ratkaista.

Mitä on tehtävissä?

Rajausehdotus on asetettu nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kannanottojen aika on juuri nyt.

Jos Eteläpuisto halutaan säilyttää, pitää vaatia, että:

  • Eteläpuisto tulee sisällyttää kokonaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.
  • Pormestariohjemassa luvattu ”uusi suunnitelma” tulee tehdä pikaisesti, jotta kaupunkipuiston rajaus Eteläpuiston kohdalla voidaan tehdä tutkitun, perustellun ja laajasti hyväksyttävän kokonaisnäkemyksen pohjalta.

Kannanotot voi esittää:

  • Kirjallisesti osoitteella: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, 33101 Tampere, käyntiosoite Aleksis Kiven katu 14–16 C
  • Sähköpostitse: kirjaamo@tampere.fi

Mielipiteessä tulee mainita asian diaarinumero: TRE:4923/11.04.00/2018.

Mielipiteitä ja kommentteja rajausehdotuksesta haetaan myös karttakyselyllä. Kysely on avoinna 1.10.2019 saakka.  Linkki kyselyyn

Karttakysely on käyttäjälle hankalan oloinen, mutta sen läpi punnertaminen maksaa vaivan. Lopussa on sijaa vapaamuotoisille kannanotoille.

Seuraavaksi sitten joudumme paimentamaan, että valmistelijat ja päättäjät ottavat aidosti huomioon kansalaisten perustellut kannanotot. Tämä ei ole itsestäänselvyys, mutta meillä on oikeus vaatia sitä.

LINKKEJÄ:

Ympäristöministeriö kansallisista kaupunkipuistoista

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)

Tampereen kansallisesta kaupunkipuistosta

Eläköön Eteläpuisto ry:n Facebook-sivu  

Eteläpuiston puolesta Facebook-sivu 

Akateemikko kannustaa

IMG_5945

Akateemikko Kirsi Kunnas, rakastettu tamperelainen runoilija ja kirjailija, on ollut mukana suojelemassa arvokkaita ympäristöjä vuosikymmeniä. Pitkälti juuri hänen ansiotaan on esimerkiksi Tampereen kauppahallin säästyminen entisessä muodossaan. Tämän kuun alussa häntä ilahdutti uutinen Ylöjärveltä, entisestä kotikunnastaan.  Siellä, kirkkoa vastapäätä, Vanhan Räikän talo on viimein saanut arvoaan vastaavan tehtävän: siitä on tehty kulttuurikeskus. Siellä on myös Kirsin Kammari, kirjailijoille vuokrattava työtila. Kunnas kun oli keskeisesti mukana Räikän suojeluprosessissa, joka kesti kaikkiaan 45 vuotta.  ”Rohkaisen suojelemaan vanhaa ja arvokasta. Se kannattaa, vaikka kestää kauan”, taiteilija toteaa rauhallisesti.

Akateemikko Kunnas on seurannut kiinteästi myös Eteläpuiston puolustuksen tarinaa. Hän ei tällä kertaa päässyt osallistumaan 4.9. järjestettyyn kaupungin kuulemistilaisuuteen, mutta sitä kuunneltuaan lähettää terveisiä Eteläpuiston suojelijoille. Hän toivoo ”ettei puolustajilta sisu menisi nytkään kaulaan, vaan katsottaisiin mistä tässä oikein on kysymys”.

Hänen  mielestään on taas aika miettiä mitä kaupunginarkkitehti C.J. Engel oikein näki tullessaan Tampereelle: kaksi suurta järveä, joihin on ”kaupungin keskipisteestä”, Hämeenkadulta,  tarkalleen yhtä pitkä matka. Engel piirsi esplanadin, Hämeenpuiston, ja sen molempiin päihin ”päätteet, kuin kauniit portinpielet. Maamerkit, joiden kohdalla kaupunki kunnioittavasti tervehtii suuria järviä”.  ”Eteläpuisto ei ole mikä tahansa maapalanen, johon sopii noin vain rakentaa taloja tai talorykelmiä”, sanoo Kunnas. ”Vanhana puistona sillä on syvällinen merkitys ihmisille.  Kaupunkilaisina olemme levottomia, häilyviä. Meillä on tarve vaeltaa puistoihin ja levähtää niissä. Mielellemme ja kehollemme ei ole hyväksi istua päällekkäin pinotuissa betonilaatikoissa”.

”Puistot antavat asumiselle perspektiivin, auttavat hahmottamaan ympäristöä ja kokemaan sen vakaana. Kun puistoja, maiseman ominaispiirteitä uhataan, ihmiset tulevat varmasti yhä uudelleen nousemaan vastaan”,  Kunnas toteaa, ja jatkaa: ”tuhoaminen käy nopeasti, luominen hitaasti. Luonto kyllä korjaa itse itseään, mutta se vie vuosikymmeniä”.Kuten järven, kokee ihmismieli pysyväksi myös puiston. Engel epäilemättä oivalsi tämän piirtäessään esplanadillemme sen kaksi puistopäätä, kuin vartijoiksi.”

Tässäpä mietittävää.

 

Tuumaustauko tarpeen kansallisessa kaupunkipuistossa

lokakuu -17 135

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotusta käsiteltiin 20.5.2019 kaupunginhallituksessa. Esittelijä poisti asian esityslistalta. Ilmeisesti tarkoitus on, että valtuustoryhmille jäisi aikaa keskustella asiasta.

Keskustelu onkin tarpeen. Kansallisen kaupunkipuiston perimmäinen tavoitekin tuntuu olevan vielä monelle epäselvä.

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää
•   kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita;
•   kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen;
•   puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.

Rajausehdotukseen on sisällytetty Eteläpuiston ylätasanteesta vain kapea Hämeenpuiston levyinen kaista. On kiistatonta, että koko Eteläpuiston ylätasanne täyttää kansallisen kaupunkipuiston kriteerit kirkkaasti. Ehdotuksen suppeutta ei esityksessä perustella. Ei myöskään sitä, että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi valtakunnallisessa suojeluohjelmassa osoitetusta alueesta vain noin puolet on sisällytetty rajauksen piiriin.

Voidaan kysyä, ansaitseeko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi havitteleva Tampere parhaan mahdollisen kaupunkipuiston vai hädin tuskin minimivaatimukset täyttävän tilkkutäkin.

Tarkoituksena on jättää kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriöön vuonna 2020. Järkevää kaupunkipuistoideologian ja Tampereen tarinasta kumpuavien lähtökohtien kannalta olisi tehdä nyt viimein se pormestariohjelmassa luvattu Eteläpuiston uusi suunnitelma. Rajauksella olisi näin tutkittu ja vankka asiaperusta. Myös jo vuosia vellonut epävarmuus ja epäluottamus asian tiimoilta saataisiin kunnialliseen päätökseen.

Olisiko juuri tästä syytä keskustella nyt ryhmissä?

On ehdotettu, että viranhaltijat ja päättäjät kävisivät joukolla tutustumassa Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Siellä on nähtävissä, että riittävän kunnianhimoinen, johdonmukainen ja määrätietoinen työ kääntyy koko kaupungin erinomaiseksi eduksi – jos näin halutaan.

Linkkejä

Rajausehdotuksesta 
Lähtökohtia kaupunkipuistotyölle -Tampereen tarina
Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Ympäristöministeriö kansallisesta kaupunkipuistosta

Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta

Eteläpuistoa nakerretaan pala palalta

toukokuu -19 092

Muistorikkaalle Eteläpuiston Mummukopan kentälle on ilmestynyt yllättäen työmaa. Paikalla ei ole asiaankuuluvia kylttejä, jotka kertoisivat, kuka tekee ja mitä.

Tammikuussa 2019 Tampereen kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on vuokrannut puistosta vajaan 1 400 m2:n alueen Padel Eteläpuisto Oy:lle padel-kentän ja sen oheispalveluiden rakentamista varten.

Padel on tenniksen ja squashin kaltainen mailapeli, jota pelataan aidatulla alueella.

Väistämättä herää kolmekin vakavaa kysymystä:

1   Onko asia ratkaistu asianmukaisesti?

Asia on jo tammikuussa ratkaistu kiinteistöpäällikön päätöksellä ilman mitään julkista keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa. Kun asiaa ei hoideta kaavalla vaan vuokrasopimuksella ja rakennus- tai toimenpideluvalla, kuultaviksi tulevat vain lähinaapurit – tässä tapauksessa Tampereen kaupunki. Muilla asiaan ei ole sanan sijaa.

Mummukopan ja Koulukadun kentät ovat keskeinen osa kiekkokaupunki Tampereen tarinaa. Jo tämän takia asia olisi pitänyt päättää laajemman keskustelun pohjalta. Kenttä on myös De Gamlas Hemin rakennuksen vastapäätä, joten paikka on erityisen herkkä ympäristön muutoksille, joiden tulee itsestään selvästi lähteä olevan ympäristön arvoista ja vahvuuksista. Kiinteistöpäällikön päätöksestä ei löydy asiaan liittyviä arvioita ja perusteluja.

2   Edetäänkö Eteläpuistossa jatkuvasti tilapäisin yksittäisratkaisuin?

Tämä on olennainen kysymys, joka nyt on jäänyt esittämättä. Jos kenttää ylimalkaan halutaan Eteläpuistoon, se olisi pitänyt ratkaista kunnollisten vaihtoehtotarkastelujen ja koko aluetta koskevan suunnitelman perusteella – tämän kuuluisan pormestariohjelman lupaaman ”uuden suunnitelman”. Sen, jonka laatimista ei ole aloitettukaan eikä aloittamisesta ole pienintäkään merkkiä. Tämän kokonaissuunnitelman pohjalta jokainen yksittäinen hake voitaisiin sovittaa kokonaisuuteen sekä toteuttaa laadukkaasti. ja pysyvästi. Nythän toimintaa leimaa väliaikaisuus ja merikonttiestetiikka, joka ei lainkaan vastaa Eteläpuiston arvoa kaupungin viheralueiden helmenä ja keskeisenä solmupisteenä (luonnehdinta kaupungin). Näinkö on todella pakko edetä? Miksi?

3   Mihin tietoon kiinteistöjohtajan päätös perustuu?

Päätöksen mukaan vuokra-aika alkaa 16.2.2019 ja päättyy 15.2.2022. Vuokra-ajan päätyttyä sopimus jatkuu toistaiseksi, kunnes Eteläpuiston asemakaavan mukaiset rakennustyöt alkavat.

Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on siis jo tammikuussa 2019 tiennyt, että Mummukopan kenttää ollaan kaavoittamassa rakennusmaaksi. Näin, vaikka väitetään, ettei ole vielä edes aloitettu sitä uutta suunnitelmaa, jossa Eteläpuistossa piti säilyttää puistomainen virkistyskäyttö. Hänellä on ollut myös tieto tai vankka aavistus, ettei Mummukopan kenttä ole sisältymässä kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen, joka oli ja on edelleen vasta valmisteilla.

Kiinteistöpäälliköllä on siis jotain tietoa, jota meille kaupunkilaisille ei ole suotu. Moneen otteeseen asian perään on kyllä kyselty.

Kuka kertoisi sen myös meille? Meidän puistostamme on sentään kyse.

Väärinymmärrysten välttämiseksi todettakoon, että Eläköön Eteläpuisto ry ei näillä perin niukoilla tiedoilla ota kantaa hankkeeseen sinänsä. Oudoksumme kuitenkin tapaa, jolla se on hoidettu. Eteläpuiston kehittäminen monipuolisena viher- ja virkistysalueena on yhteinen tavoite, mutta sen tulee tapahtua suunnitelmallisesti ja kestävin, laadukkain ja alueen arvoa kohottavin ratkaisuin. Ja kaupunkilaisia kuullen ja kuunnellen.

Jälleen yksi uusi episodi hämmentävässä Eteläpuisto-spektaakkelissa.

Raadeltu Eteläpuisto tarjolla kansalliseen kaupunkipuistoon

KKP rajausehdotus 15042019 C

Kaupunginhallituksessa on 20.5.2019 esillä kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen asettaminen nähtäville. Asiahan oli aiemmin esillä jo 15.4.2019. Esittelyaineisto oli tuolloin ”harkinnan perusteella” salattu. Perusteltu epäilys oli, ettei kiusallista aineistoa haluttu julkistaa juuri ennen vaaleja. Muutakaan perustetta salaamiselle ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty.

Eteläpuiston kohdalla rajaus muistuttaa hämmentävän tarkoin jo taannoin hylätyn asemakaavan hahmotelmaa. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta kaupunkipuiston rajausehdotukseen kuuluu vain Hämeenpuiston levyinen kaistale, noin neljäsosa ylätasanteesta. Kesäkuussa 2017 hyväksytyn pormestariohjelman lupauksesta puistomaisen virkistyskäytön säilyttämisestä Eteläpuistossa ei näy jälkeäkään. Keskeinen osa arvokkaimmasta puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Tästäkin vain puolet on tarkoitus ottaa kansalliseen kaupunkipuistoon.

Rajausehdotusta ei Eteläpuiston kohdalla perustella millään tavoin. Otaksuttavasti tullaan väittämään, ettei ylätasanteella voida esittää laajempaa varausta kaavoituksen keskeneräisyyden johdosta. Tämä keskeneräisyys ei kuitenkaan ole estänyt rantavyöhykkeen sisällyttämistä puistovaraukseen. Tämä selitys on siis sekä epälooginen että epäuskottava.

Toki kaupungin taholta tultaneen myös esittämään, että nyt vasta aloitetaan kansalaisten kuuleminen asiassa, ja lopullinen rajaus päätetään vasta tämän perusteella. Päättäjiä ollaan kuitenkin jo nyt henkisesti sitouttamassa kaupunkipuiston minimirajaukseen, joka korkeintaan hädin tuskin täyttää kaupunkipuistolle asetettujen kriteerien vaatimukset mutta on kaukana Eteläpuiston olemassa olevien arvojen ja kaupunkipuistolle asetettavien tavoitteiden mukaisesta ratkaisusta.

Kaupunginhallitus käsitteli 13.5.2019 Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa. Siinä todetaan, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston ja Nalkalan alueen toteutusta. De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Sitä, että pormestariohjelmassa luvattiin laatia Eteläpuistoon uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö, ei mainita sanallakaan.

Kaupunginhallituksen piti käsitellä 18.2.2019 Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavoituksen jatkoa. Esityksenä oli, että ensi vaiheessa jatketaan De Gamlas Hemin ja Kulkutautisairaalan alueen kaavoitusta, muutoin asiaan palattaisiin vasta 2020-luvulla. Pormestariohjelmassa luvatusta uudesta suunnitelmasta ei sanaakaan. Ilmi käy kiistaton tarkoitus lykätä jatkosuunnittelu seuraavalla valtuustokaudelle, jolloin voimassa oleva pormestariohjelma ja kuntavaalien alla annetut lupaukset eivät enää sido käsiä. Esittelijä veti kuitenkin keskustelun jälkeen asian pois esityslistalta. Asiaan luvattiin palata huhti-toukokuussa. Kaupungin kaavoitusjohto ei osaa vastata, koska asia tulee käsittelyyn.

Tarkoituksena on jättää kansallisen kaupunkipuiston hakemus ympäristöministeriöön vuonna 2020. Järkevä, kaupunkipuistoideologian ja Tampereen tarinasta kumpuavien lähtökohtien kannalta olisi tehdä nyt viimein se luvattu Eteläpuiston uusi suunnitelma. Rajauksella olisi näin vankka asiaperusta. Myös jo vuosia vellonut epävarmuus ja epäluottamus asian tiimoilta saataisiin kunnialliseen päätökseen.

Tätähän on jo pari vuotta oikeutetusti odoteltu. Yhtään järkevää syytä, miksi uutta suunnitelmaa ei voitaisi tehdä, ei ole esitetty. Helmikuusta aikaa on mennyt taas kolme kuukautta eikä mitään ole tapahtunut. Vaalikausi on saatu pelattua jo puolivälin.

Vaalien alla annetut lupaukset ja pormestariohjelman kirjaukset antoivat valoa ja toivoa kaupunkisuunnittelun uusista tuulista – siitä, että kansalaisten ääntä paitsi kuullaan myös kuunnellaan. Jos annetut ja kirjatut lupaukset syödään, nämä odotukset osoittautuvat turhiksi. Kuntalaisia tarvitaan vain äänestämiseen, todellinen valta on edelleen kabineteissa ja toteuttaa ”on sovittu” -periaatetta.

Antaako tämä uskoa siihen, että nyt käynnistyvä ”kuuleminen” kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta todella vaikuttaa lopputulokseen?

Eteläpuistoa puolustavassa adressissa on jo noin 14 000 allekirjoitusta. Onko asialla mitään painoa?

Linkki adressiin

Suuri puhallus valmisteilla? Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon?

KKP rajausehdotus 15042019 C

Kaupunginhallitus käsitteli 15.4.2019 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hanketta. Esittelyaineisto oli ”harkinnan perusteella” salattu esityslistalta. Perusteita salaamiselle ei ole esitetty. Epäiltävissä oli, ettei kiusallista aineistoa haluttu julkistaa juuri ennen vaaleja.

Epäily vahvistui, kun aineisto vaalien jälkeen julkistettiin pöytäkirjan liitteenä. Eteläpuiston kohdalla rajaus muistuttaa hämmentävän tarkoin jo taannoin hylätyn asemakaavan hahmotelmaa. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta kaupunkipuiston rajausehdotukseen kuuluu vain Hämeenpuiston levyinen kaistale, noin neljäsosa ylätasanteesta. Kesäkuussa 2017 hyväksytyn pormestariohjelman lupauksesta puistomaisen virkistyskäytön säilyttämisestä Eteläpuistossa ei näy jälkeäkään. Keskeinen osa arvokkaimmasta puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Tästäkin vain puolet on tarkoitus ottaa kansalliseen kaupunkipuistoon.

Asian harkittu salaaminen vaalipäivän alla loukkaa hyvän hallinnon periaatteita. Luottamus päättäjien antamiin lupauksiin mitataan teoilla. Teot eivät nyt luottamusta rakenna. Jatka lukemista ”Suuri puhallus valmisteilla? Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon?”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑