Etsi

Pelastetaan Eteläpuisto!

Eläköön Eteläpuisto ry:n blogisivusto

Eteläpuiston puolesta!

Video:  Neljän vuodenajan puisto

Tämä blogi on Eteläpuiston ystävien äänenkannattaja. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!

Julkaisemme ajankohtaista asiaa Eteläpuiston ystäviä kiinnostavista aiheista. Kerromme  suunnitelman etenemisestä.  Haastattelemme asiantuntevia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pidämme tamperelaisia ajan tasalla päättäjien ja valtuutettujen suhtautumisesta Eteläpuistoon myös jatkossa.

Eteläpuiston puolesta avattu adressi on edelleen auki:    adressin Eteläpuiston puolesta

Allekirjoittaa kannattaa jokaisen, joka toivoo Eteläpuiston puiston säilyvän aitona puistona.

1.6.2021 on kertynyt 16 710 allekirjoitusta. Adressi on edelleen aktiivinen.

 

Featured post

Oikaisuvaatimus Eteläpuiston putkityömaasta

Foto: Sanni Turunen

Eläköön Eteläpuisto ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen Tampereen kaupungin kiinteistöpäällikön päätöksestä luovuttaa pääosa Eteläpuiston alatasanteesta Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle puhdistamon purkuputken kokoamistyömaaksi vuosina 2023-2024. Yhdistys vaatii, että päätös tulee kumota ja hakijalta tulee vaatia soveliaamman sijainnin esittämistä työmaalle.

Yhdistys pahoittelee, että oikaisuvaatimus on jäänyt kansalaisille ainoaksi mahdollisuudeksi ottaa asiaan kantaa. Hanke on vastoin lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa valmisteltu salassa ja päätetty viime hetkellä. . Näin evättiin kaupunkilaisten laillinen oikeus muodostaa näkemystään hankkeeseen ja ottaa siihen kantaa.

Keskuspuhdistamon käyttöönoton aikataulu sekä julkisuudelta piilossa tapahtuneen lupavalmistelu saattavat nyt kuntalaiset kiusalliseen välikäteen. Mahdolliset valitukset saattavat vaarantaa tärkeän ympäristöinvestoinnin käyttöönoton suunnitellussa aikataulussa.  On pelättävissä, että ratkaisun kyseenalaistaminen leimataan koko puhdistamohankeen jarruttamiseksi, ja aikataulun kireydellä perustellaan ennalta päätetty ratkaisu.

Keskuspuhdistamo Oy perustelee purkuputken kokoamistyömaan sijoittamista sillä, että muuta riittävän suurta ”tyhjää” aluetta ei Pyhäjärven rannalta löydy. Tällainen perustelu osoittaa, että sekä hakija että lupapäätöksen valmistelija ovat sivuuttaneet alueen nykyisen monipuolisen virkistyskäytön osoittaessaan viemärityömaan paikaksi Eteläpuiston. 

Hakemuksen liitteenä on 27.5.2022 valmistunut sijaintipaikkaselvitys, joten päätös tehtiin jokseenkin välittömästi tuon jälkeen. Selvitys on yksinomaan työmaateknisiin näkökohtiin keskittyvä ylimalkainen raportti. Eteläpuistoa selvityksessä ei mitenkään käsitellä, muiden neljän vaihtoehdon kohdalla luetellaan vain ongelmat.

Puiston merkitys ja vetovoima koostuu sen monipuolisista ja toisiaan täydentävistä aktiviteeteista, jotka työmaa tulee ajamaan alas. Alueella toimivat muun muassa kesäkahvila, sup-lautavuokraamo, crossfit-ulkokuntosali, joogaohjaajan ja pilates-ohjaajan tunnit sekä kelluva vesihuvipuisto. Siellä toimi myös 100-jäseninen beach volley -ryhmä. Siellä on järjestetty vuotuinen 2-päiväinen liikunta- ja elämystapahtuma Urhon Kesäpäivät. Puistoa käyttävät myös monet yhdistykset ja järjestöt.

Lupapäätöksen perusteluissa esitetään, että työmaa-alueen ulkopuolelle jäisi riittävästi vapaata aluetta yleistä virkistyskäyttöä varten. Tämä ei pidä paikkaansa. Edellä luetellut lukuisat aktiviteetit tulevat loppumaan, ja kesäkahvila Tönön sekä rannan vesihuvipuiston toimintaedellytysten kannalta hankalat kulkuyhteydet ja asiakaspohjan kaikkoaminen vievät pohjan kannattavalta toiminnalta.

Alueen arvon oivaltaneille ja elvyttäneille yrittäjille kahden vuoden toimintakatko olisi kohtalokas isku. Nämä toiminnalliset haitat ovat kokonaan toteamatta ja arvioimatta. Päätöksen perustelut eivät täytä hallintolain ja kaupungin oman säännöstön vaatimuksia kattavuudesta, objektiivisuudesta ja luotettavuudesta. Päätös tulisi kumota jo tällä perusteella.

Asunto- ja kiinteistölautakunta on päättänyt käyttää otto-oikeutta asiassa, joten se tulee uuteen käsittelyyn lautakunnassa todennäköisesti elokuussa. Tämä on oikea vastaus kaupunkilaisten laajasti ilmaisemaan huoleen. Toivottavasti tämä johtaa siihen, ettei kaupunkilaisten rakastamaan kesäkeitaaseen perusteta työmaata. Työmaan aluerajaus tai toiminta-ajan supistaminen eivät ratkaise perusongelmaa. Aikataulupaine puolestaan johtuu hyvästä hallintotavasta poikenneesta valmistelusta, eikä nyt olisi kohtuullista vastuuttaa kaupunkilaisia projektin mahdollisesta hidastumisesta.

Linkki oikaisuvaatimukseen

Tiedot Eteläpuiston työmaahankkeesta tarkentuvat


Julkistimme 10.5. kaikessa hiljaisuudessa valmistellun hankkeen uuden keskuspuhdistamon purkuputkityömaan sijoittamisesta Eteläpuistoon 2023-2024. Asiaan tarttuivat myös YLE Tampere ja Aamulehti – tiedon alkuperäislähdettä mainitsematta.
 
Kumpikaan media ei havainnut, että merkittävä hanke oli valmisteltu päätösvaiheeseen julkisuudelta salassa. Hakijan ja alueen luovuttamispäätöstä valmistelevan viranhaltijan hanketta kaunistelevat perustelut on nielty kritiikittä.
 
Usean tiedustelun jälkeen saimme haltuumme 3.6.2001 päivätyn sijaintipaikkaselvityksen. Siitä ilmenee, että työmaan aluevaraus on totaalinen ja sen vaikutukset tuntuvasti väitettyä raskaammat. Eteläpuiston alatasanteelle kehittyneet virkistyspalvelut ajetaan alas parin vuoden ajaksi. Ainoastaan kesäkahvila Tönö voisi teoriassa jäädä, mutta asiakkaat varmasti kaikkoaisivat. Massiivinen työmaa valtaa ja leimaa koko Eteläpuiston alueen. Itä-länsisuuntainen kulkuyhteys katkeaa alatasanteelta kokonaan. Yhteys laiturille säilyy mutta hankaloituu merkittävästi.
 
Maankäyttölupaa valmisteleva Ari Kilpi totesi Aamulehdessä:
”Hetkellisiä haittoja tulee, mutta kaikki ennallistetaan työmaan jälkeen. Puhutaan lyhytaikaisesta työmaan aiheuttamasta haitasta. Samalla tavoin voi kaupungissa katukin olla joskus hetken aikaa pois käytöstä työmaan vuoksi… Suurin osa alueesta on pysäköintialuetta. Alueelle jää myös työn ajaksi käyttöön osa rannasta”
 
Tosiasiassa ”hetkellinen haitta” on kaksi kesää – aivan eri asia kuin lyhytaikainen katutyömaan sulku. Alue ei ole pysäköintialuetta – varsinainen pysäköintialue jää kokonaan vuokra-alueen ulkopuolelle. Lupa-asiaa valmistelevalta viranomaiselta edellytetään objektiivisuutta ja tosiasioissa pitäytymistä, ei hankeen kaunistelua ja ilmeisten haittojen vähättelyä.
 
Keskuspuhdistamon toimitusjohtaja Timo Heinonen toteaa:
”Jossakin putki täytyy kasata… Joitakin tilapäisiä haittoja työmaasta tulee, vaikka ne pyritäänkin minimoimaan…Työstä aiheutuva haitta on tietysti harmi, mutta tämä on ympäristöteko. Kun se putki saadaan sinne järven pohjaan, niin siellä se on sitten seuraavat 50 vuotta”

Totta – jossainhan putki pitää kasata, mutta ei Eteläpuistossa. ”Jotkut tilapäiset haitat” ovat totaalisia ja lähes kahden vuoden kestoisia. Keskuspuhdistamo on hankekokonaisuutena ympäristöteko, mutta purkuputken kasaaminen Eteläpuistossa ei.
 
Tiedustelujen johdosta toteamme, että vireillä olevan maankäyttöluvan ratkaisee kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm. Lupapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen asunto- ja kiinteistölautakunnalle. Lupapäätöksen muutoksenhakuohjeineen voi pyytää etukäteen osoitteella virpi.elholm@tampere.fi tai kirjaamo@tampere.fi.
 
Asiasta kertoi ensimmäisenä Eläköön Eteläpuisto ry.
 

”Tyhjä” Eteläpuisto viemärityömaaksi

Eteläpuistossa kesäisin toimiville yrittäjille on varmana tietona kerrottu, että puiston alatasanne tullaan varaamaan uuden keskuspuhdistamon purkuputken työmaa-alueeksi vuosina 2023-24. Muuta ”tyhjää” aluetta ei kuulemma riittävän läheltä löydy. Tämä tarkoittaa viime vuosina rakennettujen ja suuren suosion saavuttaneiden aktiviteettien loppua. Kaupunkilaisten löytämä kesäkeidas aiotaan ajaa tylysti alas kahden vuoden ajaksi. Alueen arvon oivaltaneille ja elvyttäneille yrittäjille kahden vuoden toimintakatko on kohtalokas isku.

Se, että aluetta edes tohditaan kuvata ”tyhjäksi”, kertoo karusti, ettei kaupunkilaisten löytämää ja vilkkaasti käyttämää keskeistä virkistysaluetta pidetä missään arvossa.

Missä ja miten asia on valmisteltu, sovittu ja mahdollisesti päätetty, ei ole tiedossa. Kuntalaki, hyvän hallintotavan vaatimukset sekä Tampereen kaupungin oma säännöstö edellyttävät, että valmisteltavista asioista tiedotetaan jo ennen päätöksiä, jotta kaupunkilaiset voivat arvioida ja ottaa kantaa niihin. Asia on ollut sisäpiirin tiedossa ainakin jo vuosi sitten. Julkisuuteen siitä ei ole vuotanut ripaustakaan. Suunniteltu toiminta on voimassa olevan asemakaavan vastaista, mutta edes yhdyskuntalautakunnalla ei ole ollut asiasta tietoa. Tämäkö on syy sille, että Eteläpuiston asemakaavoitusta on lainkaan perustelematta taas lykätty vuodelle 2024? Ja siksikö hiekkakenttää on tarkoituksella pidetty kaikki nämä vuodet vajaakäyttöisenä, rähjäisenä joutomaana, että sen ottaminen työmaa-alueeksi helpottuisi?

Asian tietoinen valmistelu salassa on johtamassa tilanteeseen, jossa vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ehkä ehditä tutkia vaarantamatta koko megaluokan puhdistamohankeen aikataulua.

Kaupunkilaisilla ja varsinkin Eteläpuiston yrittäjillä on oikeus saada asiasta ja sen taustoista totuudenmukainen tieto. Nyt on selvityksen paikka. Uuden, soveliaan työmaa-alueen hakeminen on aloitettava heti. Luotto siihen, että tätä olisi oikeasti edes yritetty, on nyt hukattu lopullisesti

Enää ei edes yllätä, että Eteläpuistoon kaavaillaan myös operointipaikkaa kaupalliselle ”luksusluokan” helikopterifirmalle (AL 7.5.2022). Tämähän vielä puuttuikin. Helikopterin jyrinä Pyhäjärven pinnassa sekä harjunhelman raiskio tekevät osaltaan tyhjäksi Tampereen LUMO-hankkeen ylevät tavoitteet.

Eteläpuiston suunnittelua lykätään jälleen

Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavoitus keskeytyi kesäkuussa 2017 hyväksyttyyn pormestariohjelmaan. Työn piti edetä muilta osin, mutta varsinaisen Eteläpuiston alueelle luvattiin laatia uusi suunnitelma, jossa säilytetään alueen puistomainen virkistyskäyttö.

Uutta suunnitelmaa ei neljän ja puolen vuoden kuluessa ole edes aloitettu, mutta nyt kaavoitus on etenemässä De Gamlas Hemin ja Kulkutautisairaalan korttelien osalta.

Koulukadun ja Eteläpuisto-kadun risteykseen on suunnitteilla massiivinen 3-kerroksinen koulu- ja päiväkotirakennus. Kovin huonoon kuntoon päästetty Kulkutautisairaala ja Kärysauna on tarkoitus suojella ja kunnostaa. Myös musiikkiopiston käytössä olevat De Gamlas Hem ja Kurilan rakennus suojellaan.

Rakennussuojelun kustannusten kattaminen edellyttää kaupungin mukaan mittavaa asuntorakentamisoikeutta Kulkutautisairaalan kortteliin. Sille on suunnitteilla kaksi 5-8-kerroksista asuinkerrostaloa, jotka muuttavat olennaisesti nykyistä väljää, puistomaista ympäristöä.

Voimassa oleva yleiskaava edellyttäisi asemakaavan pohjaksi koko laajemman alueen yleispiirteistä kokonaistarkastelua. Vuonna 2016 hyväksytty yleissuunnitelma, joka merkitsi koko Eteläpuiston hävittämistä massiivisen asunto- ja toimitilarakentamisen tieltä, ehti vanhentua jo vuoden 2017 pormestariohjelman linjausten johdosta. Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma 2021 pitää nämä linjaukset voimassa. Alueella ei siis ole yleiskaavan edellyttämää ajantasaista yleissuunnitelmaa. Asia on asemakaava-aineistoissa salattu, eikä poikkeamista yleiskaavan määräyksestä ole perusteltu.

Mitään todenmukaista perustetta sille, ettei pormestariohjelmassa luvattua uutta suunnitelmaa ole vielä aloitettukaan, eikä yleiskaavan edellyttämää ajantasaista yleissuunnitelmaa ole tehty, kaupunki ei ole suostunut esittämään.

Asemakaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia vielä perjantaina 28.1.2022. Muistuttaa voi sekä kaavan sisällöstä että siitä, että Eteläpuiston kaavaa viedään päätettäväksi ilman käsitystä laajemmasta kokonaisuudesta. Muistutukset osoitteilla:

Tampereen kaupunki
kirjaamo
PL 487
33101 Tampere
käyntiosoite Aleksis Kiven katu 14–16 C
sähköposti, kirjaamo@tampere.fi,

Muistuksen otsikko:

VI (Kaakinmaa), Koulukatu 19 ja 23, täydennysrakentaminen ja suojelu
Asemakaava nro 8883
Diaari: TRE:5967/10.02.01/2021

MUISTUTUS KAAVAEHDOTUKSEEN

Sitten vapaamuotoinen kannanotto. Jos haluaa jotain muutosta, vaaditaan sitä, mielellään perustellen.

Linkit aineistoihin:

Kaavakartta
Kaavaselostus
Havainnekuva
Kulkutautisairaalan viitesuunnitelma
Palaute ja vastineraportti

Joulurauhaa, Eteläpuisto!

Mitä kuuluu Eteläpuistoon joulun alla?

Uusi valtuustokausi ja uusi pormestarisopimus antoivat toivoa Eteläpuistolle jatkossakin; joten seuraamme tilannetta aktiivisesti.

Tänäkin vuonna Eteläpuistossa ihmiset kohtasivat toisiaan monimuotoisesti: ulkoillen joka säällä, kevään korvalla myös virtuaalisilla vaalimökeillä, erilaisilla piknikeillä, sydänkesällä vesipuistossa, helteillä puiden huminassa viilennellen, sekä tunnelmoiden elokuun lyhtyjuhlassa ja Venetsialaisten elokuvaillassa. Kohtaamisia oli koronasta huolimatta, ja mikä ettei – onhan puistossa tilaa hengittää.

Tampereen päivänä kohdattiin kansalaistoiminnan seminaarissa, jossa kuultiin raikkaita ajatuksia ja kokemuksia osallistumisesta.

Puistot ovat kaupungin viisautta. Ne ovat siltoja ympäröivään luontoon. Erityisesti Eteläpuisto, joka on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas, vihreä sydämemme, viimeinen aito rantapuistomme.

On hienoa että niin moni valtuutettu näkee puiston terveys- ja maisema-arvot sekä merkityksen kaupunginosan lähipuistona. Yhä useampi näkee sen myös itsestään selvästi osana kansallista kaupunkisuunnitelmaa.

Syksyn edetessä Eteläpuisto hiljenee. Joulukuunkin tummina päivinä siellä voi vaeltaa ja rauhoittua kaamoshämyssä, puiden levätessä.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille Eteläpuiston ystäville. Hyvää joulua!

Kirsi Kunnas – Eteläpuisto muistaa kiitollisena

Foto: Paula Virta, ET-lehti 2017

Kansalaisvaikuttamisen seminaari

Tampere vaikuttaa -viikko

Kansalaisvaikuttamisen seminaari

Lauantai 2.10.2021 klo 10 – 14

Settlementtitalon Pyynikki-sali, Pyhäjärvenkatu 1 B

(käynti pihan puolelta)

Vapaa pääsy

OHJELMA

10:00 Seminaarin avaus

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet Tampereella

Johanna Loukaskorpi, apulaispormestari

10:15 Miten kansalaisliike suojeli Virastotalon

Irene Roivainen, yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaalineuvos

10:40 Kansalaisvaikuttaminen – ihmisten politiikkaa

Sinikka Torkkola, yliopistotutkija, dosentti

11:00 Pro Iidesjärvi -liike

Mari Maasilta, yliopistonlehtori, dosentti

11:20 Keskustelua

11:30 Tauko

Kahvitarjoilu

12:00 Kansalaisliikkeiden merkitys luonnonsuojelulle

Hannu Raittinen, DI, Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja

12:20 Tapausesimerkkejä maailmalta

Dalia Milián Bernal, Researcher in Urban studies and Architecture,

Tatjana Blum, Raysa França, Mikko Kyrönviita ja Elina Alatalo

Urban Activity -kurssilta, Tampereen yliopistosta

(Englanninkielinen esitys, kuvamateriaaleissa tekstitys suomeksi)

13:20 Keskustelua, yhteenveto ja seminaarin päätös

Taustaa

Kansalaisvaikuttaminen on epävirallista toimintaa, jolla joko halutaan kiinnittää huomiota tai vaikutettaa yhteiskunnan elämään. Demokraattisessa maassa se on oikeutettua, ja suuri mahdollisuus. On monenlaista kansalaisvaikuttamista: sekä epävirallista, herättelevää liikehdintää, että järjestäytynyttä kansalaisvaikuttamista. Kansalaisvaikuttamisesta on alunperin maahamme syntynyt vahva ja monipuolinen kolmas sektori, joka täydentää virallisia palveluita, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa täydentävät kansanterveysjärjestöt.

Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri Miina Sillanpää saa ensi vuonna liputuspäivän 1. lokakuuta. Miina Sillanpää teki valtaisan työn valtakunnanpolitiikassa. Hän oli myös konkreettisen kansalaisvaikuttamisen, kansalaistoiminnan, edelläkävijä. Hän alun perin perusti mm. Ensi- ja turvakotien liiton.

Eläköön Eteläpuisto ry osallistuu tänä vuonna Tampereen päivään juhlistamalla osaltaan Miina Sillanpään merkkipäivää seminaarilla, jossa erilaiset kansalaisvaikuttamisen kokemukset kohtaavat. Eteläpuiston tarina ei kuitenkaan ole tämän seminaarin pääteemana; on monta näkökulmaa siihen
miksi, milloin ja miten kasvavien ja muuttuvien kaupunkien ihmiset havahtuvat vaikuttamaan asumisympäristöissään.

Lupaukset Eteläpuiston pelastamisesta pidettävä

Yli 16 000 allekirjoittajan kansalaisadressi luovutetaan kaupunginvaltuustolle 25.11.2019

Neljä vuotta sitten pormestariohjelmaan kirjattiin, että Eteläpuiston alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista ja sille tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Kaupunginhallitus vahvisti yksimielisesti tämän linjauksen 25.11.2019 ja totesi sen ohjaavan suunnittelua myös jatkossa. Tämän päätöksen tarkoitus oli lievittää laajasti koettua huolta siitä, että annetut lupaukset unohdetaan tulevalla valtuustokaudella ja rakentamishaaveet herätetään taas henkiin. Näin kerrottiin.

Hämmennystä ja epäluottamusta on herättänyt, ettei luvattua suunnitelmaa ole neljän vuoden kuluessa edes aloitettu. Todenmukaista ja perusteltua selitystä viivyttelylle ei ole saatu. Vuonna 2017 hylätty rakentamissuunnitelma esiintyy edelleen kaupungin aineistoissa, kuten Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmassa ja viimeksi voimassa olevassa asemakaavoitusohjelman Eteläpuiston kohdekortissa. Suunnitelman mukaista rajausta ajettiin myös kaikin keinoin Tampereen kansallisen kaupunkipuiston muutosaluerajaukseen – tässä kohtaa kaupunginhallitus tosin viime vaiheessa päätti yksimielisesti toisin.

Eläköön Eteläpuisto ry sekä sen takana olevan yli 16 700 allekirjoittajan kansanliike edellyttävät, että tulevassa pormestariohjelmassa Eteläpuiston kohdalle esitetään yksiselitteinen, konkreettinen ja ajoitettu ohjelma, joka varmistaa Tampereen viherverkoston keskeisen solmupisteen korvaamattomat arvot turvaavan ratkaisun. Eteläpuiston säilyttämisen ja kehittämisen puolesta ovat ottaneet kantaa kokoomusta lukuun ottamatta kaikki nykyisen valtuuston ryhmät ennen vaaleja. Enemmistö myös valitusta uudesta valtuustosta on vaalikonevastauksissaan ilmoittanut, ettei Eteläpuistoon tule rakentaa asuntoja vaan mahdollisesti vain kaupunkilaisten yleisiä virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan liittyviä palveluja.

Kaupunginvaltuuston voimasuhteet on äärimmäisen tiukassa vaalissa ratkaissut toukokuussa edesmenneelle RKP:n ehdokkaalle Peter Löfbergille annetut äänet. Peter Löfberg kannatti Eteläpuiston säilyttämistä puistona. Rohkenemme uskoa, ettei hänen perintöään käytetä vastoin hänen omaa kantaansa, kaupunginhallituksen yksimielisiä päätöksiä ja kansalaisille monissa vaiheissa annettuja lupauksia. Niiden lunastamisen aika on koittanut. Nyt luottamus punnitaan.  

Vaalikone AL 2021 Yhteenvetoa tuloksista

Tarkastelussa ovat mukana nykyisten valtuustoryhmien ehdokkaiden vaalikonevastaukset. Väitteestä ”Eteläpuistoon ei pidä rakentaa yhtään asuntoa” täysin samaa mieltä on 49 % vastaajista. Yksimielisimmin vastaavat Vaihtoehto Tampere -yhteislistan ehdokkaat. Eniten kannat hajoavat Kokoomuksessa: täysin samaa mieltä on vain 24 % vastaajista.

YLE Tampereen vaalikoneen 2017 väittämän ”Eteläpuisto tulee säilyttää puistona” kanssa täysin samaa mieltä oli 35 % vastaajista. Vaikka kysymyksenasettelu ei ole täysin vertailukelpoinen, voidaan silti todeta Eteläpuiston puolustajien asemien vahvistuneen selvästi.

Aamulehden kysymyksenasettelun muotoilu on ikävän tulkinnanvarainen. Moni ”lähes samaa mieltä” ja jopa muutama ”lähes eri mieltä” vastanneista on vapaamuotoisessa vastauksessa tarkentanut, ettei Eteläpuisto-kadun ja rannan väliin pitäisi rakentaa asuntoja. Eteläpuiston puolustajien todellinen määrä on siis suurempi kuin numeroista olisi pääteltävissä.

Vastaajista täysin tai lähes samaa mieltä väittämän kanssa on kaikkiaan 74 %. YLE:n vaalikoneessa 2017 vastaava osuus oli 69 %.

Täysin tai lähes eri mieltä väittämästä on 23 % vastaajista. YLE:n 2017 vaalikoneessa osuus oli 28 %. Hajonta mielipiteissä on selvästi suurinta Kokoomuksessa, jonka vastauksissa samaa tai lähes samaa mieltä on 47 % ja täysin tai lähes eri mieltä 49 %.

Taustaa tulosten tulkinnalle antaa tieto, että eri yhteyksissä kaikki muut valtuustoryhmät Kokoomusta lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet kannattavansa Eteläpuiston kehittämistä viher- ja virkistysalueena. Toisaalta Kokoomuksen molemmat pormestariehdokkaat ovat ilmoittaneet vastustavansa asuntorakentamista alueelle.

Keväällä 2017 Aamulehden vaalipaneelissa kaikki ryhmät totesivat, että laajan kansanliikkeen vaatimukset Eteläpuiston säilyttämiseksi on otettava huomioon. Pormestariohjelmassa 2017 luvattiinkin laatia alueelle uusi suunnitelma. Tätä ei ole neljän vuoden aikana edes aloitettu. Viimeisin selitys tilanteelle on ollut poliittisen konsensuksen puute. Valtuustoryhmien ylivoimaisen enemmistön kannanilmaisu ei ole ollut riittävä tuki lupausten lunastamiselle. Lieneekö kohtuullista odottaa, että viimein ryhdytään myös toimeen?

Joulukuussa 2020 kaupunginhallitus hyväksyi hakemuksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Hallitus muutti yksimielisesti vastoin viranhaltijaesitystä ns. muutosalueen rajauksen käsittämään Eteläpuiston kokonaisuudessaan.

MEIDÄN EHDOKKAAMME ON ETELÄPUISTO!

Ota ehdokkaista selvää ja tee johtopäätöksesi.

Äänestä.

Nyt on Sinun kohtasi vaikuttaa!

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑